Helsingin Sanomien NYT-liitteessä Pekka Torvinen kirjoitti perussuomalaisten poliittisen suunnittelijan Riikka Purran twitter-viestistä ja siitä nousseesta kohusta. Taloustoimittaja ja analyytikko Juhani Huopainen erittelee, mitä kohu kertoo perussuomalaisista ja hyvistä ihmisistä.

Perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Riikka Purra kirjoitti twitterissä:

Fakta: reilun 30 vuoden päästä Suomessa on kaupunkeja, joissa kantasuomalaiset ovat vähemmistössä.
Arvioni: Suomessa on melko vähän ihmisiä, joille tämä on ihan okei.
Siksi media, poliitikot tai asiantuntijat eivät liiemmin välitä asiasta puhuakaan.#maahanmuutto

Torvinen aloittaa faktantarkistuksensa toteamalla sinällään ihan oikein, että ennuste ei ole fakta. Torvinen kirjoittaa myös, että näin pitkälle olevaa ennustetta ei ole edes olemassa, viitaten Tilastokeskuksen yliaktuaarin Markus Rapon lausuntoon. Rapo kertoo kuitenkin, että olemassaolevien ennusteiden valossa ja niitä kauemmas tulevaisuuteen ulottaen Purran väittämä skenaario on mahdollinen.

Mikäli twiitissä olisi sanottu ”Fakta: on ennustettu, että..”, mitään ongelmaa ei olisi ollut. Epämieluisia ennusteita kuulee usein huudettavan ”vain ennusteiksi”.

Luulisi olevan itsestäänselvää, että politiikassa nimenomaisesti pyritään tämän päivän valinnoilla vaikuttamaan tulevaisuuteen. Jos mikään ei muutu, käy kuten Purra sanoi. Sehän oli juuri se syy, miksi tämä varmaan twiitattiin – että tässä hetkessä reagoitaisiin, ettei ennuste toteutuisi.

Kuka on kantasuomalainen

Twitterissä Purran twiittiin tarttui itseään äärioikestoasiantuntijaksi ja vapaaksi toimittajaksi luonnehtiva yksityishenkilö. Yksityishenkilö ihmetteli, miten kantasuomalaisuus määritellään. Purra vastasi, että tilastointikäytäntö on merkitä kantasuomalaiseksi ne, joiden äidinkieli on suomi tai ruotsi. Tähän yksityishenkilö vastasi, että äidinkielen voi itse vaihtaa toiseksi.

Pienen pallottelun jälkeen kyseinen yksityishenkilö kärjistää:

Toivottavasti te Persut uskallatte joku päivä puhua rehellisesti. Jos puhut väistövaihdoksesta, niin olisi kiva, että määrittelet kuka on suomalainen. Jos määritelmä on ”puhuu äidinkielenä ruotsia tai suomea”, niin väistövaihto voi loppu yhdellä ilmoituksella.

Tähän Purra vastasi:

Sanoisinko sinulle, että suurin osa suomalaisista osaa intuitiivisesti kertoa, kuka on suomalainen ja kuka ei. Se, että tämä ei sovi teidän ideologiseen katsantoonne, on sitten toinen juttu. Tämä keskustelu voidaan päättää, sillä se on käyty kanssanne moneen kertaan.

Keskustelu siis alkoi kantasuomalaisista, ja hyväntahtoiselle lukijalle on selvää, että kukaan ei vaihtanut aihetta, vaikka keskustelun edetessä alettiin puhua lyhyemmin suomalaisista.

Irti kontekstista Purran viesti näyttää juuri siltä kuin HS/NYT:n Torvinen sitä luonnehtii ”Perussuomalaisten Purra heitti maanantaina Twitterissä kuitenkin lisää vettä myllyyn…”.

Torvinen siirtyy seuraavaksi käsittelemään suomalaisuuden määritelmän vaikeutta. Ei se voi olla kovin vaikeaa eikä ainakaan sopimatonta, koska kantasuomalaisuus on mainittu Helsingin Sanomien eri julkaisuissa tämän vuoden aikana 22 kertaa, ja koko viime vuoden aikana 75 kertaa. Kyseessä on siis vakiintunut ilmaisu, jota Helsingin Sanomat ja viranomaiset käyttävät jatkuvasti.

Purran intuitio-twiitistä kaikki pelihousujaan säännöllisesti repivät tekivät sen, mitä he tuppaavat tekemään – eli repivät pelihousunsa.

Torvinen nosti esiin Suldaan Said Ahmedin (vas.) twiitin, jossa puhuttiin ihonväristä ja ahdasmielisistä rasisteista. Asiayhteys käytyyn keskusteluun jää kuitenkin hämäräksi, koska Suldaanin päivitys ei kuulunut keskusteluun, eikä siinä viitattu jupakkaan. Myös Ozan Yanar (vih) oli järkyttynyt, mutta ei osallistunut itse keskusteluun.

Vihreiden nuorten hallituksen jäsen Brigita Krasniqi puolestaan osallistui Purran keskusteluun ja repi pelihousunsa täysin:

Tämä twiitti osoittaa kyllä hyvin, mistä Perussuomalaisissa on kyse. Etnonationalismi ja puhdas rasismi kukoistaa. Tämä puolue elää niistä. Ei riitä, että on syntynyt täällä tai tullut lapsena. Ei riitä, että on Suomen passi. Mikään ei riitä rasistiselle puolueelle.

Torvinen ei kuitenkaan nostanut Krasniqin tätä twiittiä, vaan toisen twiitin, toisesta yhteydestä. Tämä on hieman ongelmallista, koska lukijoita saattaisi kiinnostaa otsikon perusteella Purran kanssa tapahtunut keskustelu, eikä verkossa vastaan tulleet satunnaiset päivitykset. Lisäksi jonkinlaista uutisarvoa on varmaan silläkin, että vihreiden nuorten hallituksen jäsen ei ilmeisesti ymmärrä lukemiaan twiittiketjuja, projisoi niihin omia tuntemuksiaan ja käyttää sanoja, jotka yksityishenkilölle sanottuna veisivät raastupaan.

Purra vastasi:

Tiedätkö mitä Birgita – kommenttisi alkaa olla hyvin lähellä sellaista rajaa, jonka ylittämisestä voi tulla seuraamuksia. Mieti vielä. Ota selvää, mitä intuitiivinen tarkoittaa. Minä en puhu yhtään mitään ulkonäöstä, rodusta tai siitä, mitä kieli pitkällä odotat.

Ja taas järkytyttiin – nyt pelihousunrepijät tiesivät kertoa, että Purra uhkailee nuorta valta-asemansa turvin. Jaaha ja vai niin.

Rajakit ja suvakit

Tekstinsä lopuksi Torvinen kirjoittaa vähän etnonationalismista ja äärioikeistosta, ilman selvää kytkentää aiheeseen. Ilmeisesti taustalla pyörii ajatus, että twitterissä trollaavat ja hyvinkin rasistista kieltä käyttävät nimettömät tilit liittyvät Purraan tai voimaantuvat Purran ajatuksista, ja siksi Purran väärinymmärtäminen on ihan ok.

Tuolla verkossa on runsaasti hyvin synkkää ja rasistista viestiä heittävää porukkaa. Mutta siellä on myös päivystävä löyhästi vasemmalle, pakolaisasiaan ja yleiseen persunvastaisuuteen kallellaan oleva porukka. Porukka, joka odottaa väärää sanaa tai irti kontekstista hassulta näyttävää viestiä, jonka avulla pääsisi avautumaan rasistipuolueesta. Molempia porukoita tuntuu yhdistävän epä-älyllisyys ja omien tuntemusten ja ennakkoluulojen projisointi. Itse kutsun näitä porukoita rajakeiksi ja suvakeiksi.

Niillä on hyvin vähän annettavaa yhteiskunnalliseen keskusteluun, mutta ahkeran nettitrollaamisen avulla niistä voi saada kuvan merkittävästäkin ryhmästä. Kaikki on hyvin, kun ne tappelevat keskenään, mutta aika usein ne tuntuvat myös hakevan vihollisia ja liittolaisia vähän kauempaakin. Silloin hyvät ihmiset säikähtävät, ja se on se vaikutus, mitä nämä porukat hakevatkin. Sitä iloa niille ei pidä antaa.

Missä vaiheessa muuten Helsingin Sanomat lopettaa ilmaisun kantasuomalainen käytön, kun se kerran on ongelmallinen käsite, rodullistavaa, syrjivää ja rakenteellista rasismia?

Juhani Huopainen