Tuomas Enbuske Yle-pomo Riikka Räisäsen matkasta veronmaksajien piikkiin: “Jokainen tietää, että se oli lemmenloma”

Tynkkynen ärähtää EU:n epälogiikasta: yhtäällä Suomi on vaarassa joutua tarkkailuluokalle koska talous heikompi kuin muualla, mutta samalla Suomen pitäisi maksaa yhtä enemmän muille jäsenmaille

Perussuomalaisten kansanedustajat: TKI-panostuksissa on huomioitava määrän lisäksi laatu

Suomessa vieraillut brittiprofessori: woke-eliitti ja siihen kuuluva media ovat radikalisoituneet voimakkaasti, ja seuraus on karu: he ovat kyvyttömiä enää ymmärtämään tavallisia ihmisiä

Hallituksen toimet tukevat kasvua ja työllisyyttä – Eerola: ”Fiksummat ymmärtävät, että hallituksen nyt tekemät päätökset tuottavat tulosta pidemmällä aikavälillä”

EU Mäenpään linjoilla käteisen rahan saatavuuden varmistamisen suhteen – ”Kerrankin sieltä EU:sta tulee jotain hyvää”

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

Purra oudoksuu Ylen valikoivaa tarmokkuutta – Jos väläytetään jopa Pikku Kakkosen tai MM-hiihdon lakkauttamista, miten rahaa ja energiaa riittää somalian- ja arabiankielisiin uutislähetyksiin?

Ozan Yanar

WOKE | Viime vuosina nähdyt yhden asian joukkoliikkeet kuten Black Lives Matter ja ilmastoaktivistit ovat kieltäytyneet tavoittelemasta mahdollisimman laajaa kannattajapohjaa aaterajojen yli. Sen sijaan liikkeet nojaavat vahvasti äärivasemmalle ja havittelevat radikaalia ainesta. Tunnetun brittiläisen ajatushautomo Institute of Economic Affairsin tutkija Kristian Niemietz analysoi fanatismin roolia uusvasemmiston strategiana. Hänen mukaansa äärivasemmistolainen maailmankuva antaa aktivisteille suuremman mission, herättää intohimoja ja tuo enemmän poliittista vaikutuspotentiaalia. Yhden asian liikkeet kiinnostavat vain, jos ne voidaan valjastaa suuremmille poliittisille päämäärille.

Amerikkalainen politiikantutkija David Horowitz <a href="https://www.goodreads.com/quotes/1144588-an-sds-radical-once-wrote-the-issue-is-never-the">kertoi</a> aikoinaan osuvan anekdootin: &#8220;Eräs opiskelija-aktivisti julisti: &#8216;Kyse ei ole siitä, mistä nyt puhutaan. Kyse on aina vallankumouksesta.&#8217; Toisin sanoen, olipa kyse kaupunkien mustasta väestöstä tai naisten asemasta, se ei ole varsinainen huolenaihe. Se on vain keino edistää varsinaista päämäärää, eli vallan tavoittelua ja vallankumousta.&#8221;
Tämä kiteytys tunnetaan suuressa maailmassa nykyään nykyään Issue is never the issue -periaatteena.
<blockquote>&#8220;On paljon tehokkaampaa saada muutaman tuhannen aktiivisen ja intohimoisen kannattajan joukko, mieluiten joitain vasemmistojournalisteja ja Twitter-persoonia, kuin miljoonia kannattajia, jotka eivät ole valmiita mihinkään.&#8221;</blockquote>
Kuvitellaanpa maailma, jossa Black Lives Matter, Elokapina ja valtavirtaisempi ilmastoliike olisivat oikeasti sitä, miltä ne näyttävät päältä päin: yhden asian liikkeitä. Tuolloin Black Lives Matter olisi puhtaasti pelkkä rasismin vastainen liike. Se ei kurottaisi mihinkään muuhun aatteelliseen suuntaan kuten äärivasemmistolaiseen antikapitalismiin. Elokapina ja ilmastoaktivistit Greta Thunbergin johdolla olisivat puhtaasti ympäristöliikkeitä vailla kiisteltyä äärivasemmistolaista agendaa.
Tuolloin nämä liikkeet olisivat laajoja, perinteisiä poliittisia rajoja ylittäviä liittoumia. Ne pyrkisivät rakentamaan siltoja ja olemaan aatteellisesti mukaan ottavia, inklusiivisia. Tämä edellyttäisi muiden poliittisten näkökulmien siirtämistä taka-alalle. Äärivasemmistolaiset toki saattaisivat yhä olla niissä yliedustettuina. Liikkeiden riveistä löytyisi kuitenkin lisäksi laaja kirjo poliittista keskikenttää ja oikeistolaisia, konservatiiveiksi ja liberaaleiksi itseään luonnehtivia kannattajia – sekä tietysti aivan epäpoliittisia ihmisiä.
Kuten on huomattu, näin ei kuitenkaan ole. Esimerkiksi Elokapinan perustaja Roger Hallam <a href="https://www.suomenuutiset.fi/elokapinan-perustaja-roger-hallam-kansanedustajia-ja-yritysten-omistajia-pitaisi-ampua/">hekumoi</a> yritysjohtajien tappamisella, ja Black Lives Matterin Chicagon jaosto <a href="https://www.suomenuutiset.fi/black-lives-matterin-sakea-ulostulo-tyrmistyttaa-osoittaa-tukeaan-hamasin-julmalle-hyokkaykselle/">osoitti</a> tuoreeltaan tukea Hamasin terroristeille.
Edellä mainitut liikkeet eivät ole mahdollisimman laajoja, aaterajoja ylittäviä yhden asian liittoumia. Ne huutavat jo päältä päin jyrkkää äärivasemmistolaisuutta. Niiden epävirallisena tehtävänä on koota aatteellisia radikaaleja yhteen.
<h4>Kuulostaako tutulta?</h4>
Pakolaiskriisin aikaan vuosina 2015-2016 nähtiin kansanliikkeitä kuten &#8220;Meillä on unelma&#8221; ja &#8220;Peli poikki&#8221;. Ne julistautuivat päällisin puolin yleishumaaneiksi monikulttuurisuuden ja ääriliikkeiden vastaisiksi mielenilmauksiksi. Unelmafestareiden ohjelma <a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000968008.html">koostui</a> ylikorostuneesti vasemmistolaisten poliitikkojen kuten Erkki Tuomiojan (sd.), Paavo Arhinmäen (vas.) ja Ozan Yanarin (vihr.) puheista ja näitä tukeneiden kulttuurivaikuttajien kuten Maija Vilkkumaan ja Karri &#8220;Paleface&#8221; Miettisen esityksistä.
Festarit huipentuivat farssiin, kun yleisö <a href="https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/2015072720095830">mylvi</a> epäkunnioittavasti ja yritti estää Suomen uutisten päätoimittaja Matias Turkkilan puheen ennen kuin se oli edes ehtinyt alkaa. Seuraavana vuonna samanhenkisen Peli poikki -mielenosoituksen huomion varasti puolestaan punainen banderolli, jossa murskattavaksi oli <a href="https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/2015072720095830">kuvattu</a> Suomen valtion vaakuna ja poliisin logo.
Tosiasia kuinkin on, että Suomen eduskunnasta ei löydy yhtäkään äärioikeistolaisia aatteita kannattavaa tai sen mukaista liikehdintää tukevaa puoluetta. Käytännössä koko Suomi vastustaa natsismia ja voisi siten olla otollista yleisöä liberaalidemokratiaa puolustavalle kansanliikkeelle. Silti vuosi toisensa jälkeen järjestettävissä natsismin vastaisissa mielenosoituksissa kokoontuu lähinnä toinen toistaan aggressiivisempia vasemmistolaisia anarkisteja usein vieläpä kasvot peitettynä. Edellisenä itsenäisyyspäivänä &#8220;Helsinki ilman natseja&#8221; -liikkeen anarkistit <a href="https://yle.fi/a/74-20063762">hakeutuivat</a> tuttuun tapaan konfliktiin poliisin kanssa.
Myös aiemmin yleisenä sateenkaariliikkeen äänitorvena tunnettu Helsinki Pride on radikalisoitunut. Vuoden 2023 keväällä Helsinki Pride <a href="https://yle.fi/a/74-20032944">irtisanoutui</a> yhteistyöstä kokoomuksen ja keskustan kanssa. Syyksi ilmoitettiin, että puolueet eivät olleet yksiselitteisesti translain uudistamisen takana. Tempauksella pride-yhteisö asettui jyrkästi vasemmistopuolueiden taakse ja pyrki leimaamaan muut &#8220;ihmisoikeuksien&#8221; kannalta kyseenalaisiksi.
<h4>Mistä tämä johtuu?</h4>
Aiemmin konservatiiviset politiikankommentaattorit ovat pitäneet yllä kuvatun kaltaisia liikkeitä marxilaisina eturyhminä. Yhden asian teemat on nähty lähinnä Troijan hevosina, joilla suurempaa ideologiaa hivutettaisiin massoille.
Tunnetun brittiläisen markkinataloushenkisen ajatushautomo Institute of Economic Affairsin tutkija Kristian Niemietz <a href="https://iea.org.uk/why-are-so-many-successful-social-movements-anti-capitalist-part-2/">ei tyydy</a> pelkästään tähän selitykseen. Suomalaisen ajatushautomo Liberan kansainvälinen yhteistyökumppani on kuluneen vuoden aikana kunnostautunut <a href="https://iea.org.uk/on-woke-anti-capitalism/">analysoimalla</a> nk. woke-kapitalismia ja uusvasemmiston liikehdintää.
Niemietzin mukaan eturyhmiltä voisi odottaa paljon kurinalaisempaa koordinointia ja viestinnällistä suunnittelua. Hajanaiset ruohonjuuritason liikkeet eivät kuitenkaan toimi niin systemaattisesti.
Voisi kuvitella, että yhden asian ajamiseen keskittyvät liikkeet pyrkisivät ensin kokoamaan mahdollisimman paljon ihmisiä ja sitten hivuttaisivat varovasti muita agendoja. Tällainen strategia varoisi menemästä liian pitkälle liian nopeasti. Rationaaliset yhden asian liikkeet yrittäisivät suorastaan hillitä ylilyöntejä ja huolehtia uskottavuudestaan.
<blockquote>&#8220;Jos haluat herättää intohimoja, ja jos haluat vaikuttaa eliitiin, sitä ei saa aikaiseksi pelkällä ympäristöliikkeellä. Sitä ei saa aikaiseksi pelkällä rasisminvastaisuudella. Tarvitset salaisen ainesosan, jotain suurempaa, joka herättää intohimoja ja tuo yhteiskunnallista statusta.&#8221;</blockquote>
Niemietz nostaa esille esimerkin: Elokapinan kansainvälinen franchise-konsepti Extinction Rebellion pyysi anteeksi vasemmistoyleisöltään otettuaan yhden kerran etäisyyttä sosialismista.
Tutkija arvioi, ettei mm. Black Lives Matter tai ilmastoaktivistit varsinaisesti pyri maksimoimaan tukijakuntansa määrää. Ratkaisevaa on aineksen aatteellinen palo sekä yhteiskunnan avainpaikkojen taivuttelu ja institutionaalinen tuki.
Tätä ei Niemietzin mukaan pystyisi saavuttamaan vilpittömällä yhden asian liikehdinnällä. Vaikka kannatus olisi laajaa, siitä puuttuisi tärkein polttoaine – fanaattisuus.
&#8220;On paljon tehokkaampaa saada muutaman tuhannen aktiivisen ja intohimoisen kannattajan joukko, mieluiten joitain vasemmistojournalisteja ja Twitter-persoonia, kuin miljoonia kannattajia, jotka eivät ole valmiita mihinkään.&#8221;
Tavallisilla keskitien tukijoilla ei olisi halua ottaa henkilökohtaisia riskejä liikkeen puolesta, eivätkä he välttämättä sietäisi edes muiden kannattajien kansalaistottelemattomuutta. Liikkeen tukemiseen ei liittyisi erityisyyden ja pioneerihenkisyyden kokemusta.
&#8220;Jos haluat herättää intohimoja, ja jos haluat vaikuttaa eliitiin, sitä ei saa aikaiseksi pelkällä ympäristöliikkeellä. Sitä ei saa aikaiseksi pelkällä rasisminvastaisuudella. Tarvitset salaisen ainesosan, jotain suurempaa, joka herättää intohimoja ja tuo yhteiskunnallista statusta.&#8221;
Vastaus on yleisempi vasemmistolainen maailmankuva, kapitalismin vastainen taistelu. Vähemmistöasiat ja ympäristöasiat kiinnostavat vasta, kun ne on kytketty osaksi suurempaa aatteellista liittoumaa.
Yhden asian agendat on teoretisoitu osaksi suurempaa maailmankuvaa. Aktivistit näkevät kapitalismin juurisyynä kaikelle näkemälleen pahalle, ilmastonmuutokselle ja rasismille. Tämä näkyy julistuksissa, jotka <a href="Why%20Anti-Racism%20Must%20be%20Anti-Capitalist">nimeävät</a> antirasismin avoimesti antikapitalistiseksi, <a href="https://www.jstor.org/stable/10.5749/jcritethnstud.1.1.0076">puhuvat</a> &#8220;rodullisesta kapitalismista&#8221;, <a href="https://tribunemag.co.uk/2021/04/paper-straws-are-not-enough">edellyttävät</a> kapitalismin murskaamista ilmastonmuutoksen ratkaisemiseksi ja <a href="https://www.versobooks.com/books/3973-climate-change-as-class-war">kutsuvat</a> ilmastonmuutosta luokkasodaksi.
Jyrkkä vasemmistolainen maailmankuva herättää intohimoja, antaa suuremman merkityksen ja on aktivisteille portti suurempaan yhteiskunnalliseen statukseen. Yksittäiset ilmiöt ja yhden asian teemat ovat kiinnostavia vain sitä vasten, miten ne tukevat tätä kokonaisuutta.
Niemietz näkee tämän dynamiikan 2020-luvulle päivitettynä versiona Robert Conquestin <a href="https://www.nationalreview.com/corner/conquests-laws-john-derbyshire/">toisesta politiikan laista</a>: &#8220;Mikä tahansa organisaatio, joka ei selväsanaisesti ja perustamissäännöissään nojaa oikeistolaisuuteen, on tuomittu taipumaan vasemmistolaiseksi.&#8221;
Sama periaate tunnetaan myös O&#8217;Sullivanin lakina, jota Suomen Uutiset <a href="https://www.suomenuutiset.fi/media-kirkko-ja-yliopistot-politisoituvat-vauhdilla-osullivanin-laki-ennusti-jo-30-vuotta-sitten-etta-kaikki-organisaatiot-jotka-eivat-ole-oikeistolaisia-muuttuvat-ajan-myota-vasemmistolaisiksi/">käsitteli</a> jo vuonna 2020.

Miksi yhden asian fanaattiset joukkoliikkeet paljastuvat aina lopulta äärivasemmistolaisiksi puuhakerhoiksi?

Valtioneuvoston kanslian tilaama vihapuhetta ja poliitikkojen kokemaa häirintää koskeva tutkimus on poliittisesti merkittävä, koska sitä tullaan jatkossa käyttämään erilaisten lainsäädännöllisten vaatimusten perusteluna. Siksi on syytä tarkastella tutkimuksen lähtökohtia ja tuloksia vähän tarkemmin. Onko Suomessa todellakin &#8220;viha vallassa&#8221;, vai liioitellaanko netin vihapuheen vaikutuksia? Hivenen yllättäen tutkimuksesta selvisi, että yleisestä uskomuksesta poiketen miehet saavat enemmän vihamielisiä viestejä kuin naiset. 

Lokakuun alussa julkaistu <a href="https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161812/57_19_Viha%20vallassa_Vihapuheen%20vaikutukset%20_Netti.pdf">Viha vallassa: Vihapuheen vaikutukset yhteiskunnalliseen päätöksentekoon</a> -tutkimus on Valtioneuvoston kanslian tilaama. Jyväskylän yliopiston tutkimusryhmä toteutti tutkimuksen alkuvuodesta 2019. Tutkimuksen <a href="https://tietokayttoon.fi/hankkeet/hanke-esittely/-/asset_publisher/vihan-vallassa-yhteiskunnan-paatoksentekoon-vaikuttamaan-pyrkiva-vihapuhe">hinta</a> oli 99 840 euroa.
Tutkimus toteutettiin lähettämällä kyselylomake kuntapäättäjille ja eduskuntaryhmien jäsenille. Lisäksi suoritettiin poliittisten päättäjien ja vihapuheen asiantuntijoiden syvällisempiä haastatteluja. Tutkimuksessa myös analysoitiin poliitikkoihin kohdistettuja, julkisia Twitter-viestejä ajanjaksolta 16.3. &#8211; 1.8.2019.
Tutkimuksen suurimmat ongelmat liittyvät tutkimuskohteen määrittelemiseen, otokseen ja sosiaalisesta mediasta automaattisesti poimitun aineiston valintamenetelmään.
<h4>Mitä on &#8220;vihapuhe&#8221;?</h4>
Tutkijat myöntävät itsekin, että vihapuheelle ei ole olemassa yhtä, esimerkiksi laissa annettua, määritelmää. Tässä tutkimuksessa vihapuheella tarkoitetaan &#8220;halventavia, uhkaavia tai leimaavia ilmaisuja, jotka liittyvät joko puheen kohteen henkilökohtaisiin ominaisuuksiin tai joiden taustalla on suvaitsemattomuus. Henkilökohtaisilla ominaisuuksilla tarkoitamme esimerkiksi henkilön ikää, kieltä, vakaumusta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, etnistä taustaa tai ruumiin toimintakykyä. Vihapuheen kohteena voi olla myös ryhmä.&#8221;
Tutkimuksessa vihapuheella ei tarkoitettu pelkästään sellaista puhetta, joka olisi laissa kiellettyä, vaan kaikkea &#8220;ei-toivottua&#8221; puhetta:
&#8220;Määritelmämme vihapuheesta kattaa myös sellaisen puheen, joka ei ole laitonta tai rangaistavaa. Vaikka kaikkia vihapuheen muotoja ei ole laissa kielletty, ne eivät silti monissa tilanteissa ole toivottavia.&#8221;
Tästä epämääräisyydestä huolimatta tutkimuksen tuloksia tullaan hyvin todennäköisesti käyttämään tiukemman lainsäädännön vaatimiseksi.
Lukuisat kyselyyn vastanneet toivoivat &#8220;vihapuheen&#8221; selvärajaista määrittelyä.
Lainaukset on otettu suoraan tutkimuksen vastauksista.
&#8220;Mun mielestä meidän pitäisi olla jo lainsäädännöllisesti määrittelemässä, mitä vihapuhe konkreettisesti on, koska sitä peräänkuulutetaan istuntosaleissa ja muualla. Sehän on ihan selvää, että ette te voi kritisoida (ketään) vihapuheesta, kun te ette itse osaa edes määritellä selkeästi, että mitä sillä tarkoitetaan.&#8221;
Tutkijat totesivat, että useiden kyselyyn vastanneiden mielestä vihapuheeseen ja häirintään liittyvä lainsäädäntö suojaa Perussuomalaisten kannattajia heikommin.
&#8220;Perussuomalaisia haukutaan kaiken aikaa natseiksi ja rasisteiksi, syyttä, vain koska haluamme elää turvallisessa Suomessa. Tämä on väärin. Me joudumme jatkuvan vihapuheen ja uhkailujen kohteeksi, eikä kukaan tee asialle näin päin sen ollessa, yhtään mitään.&#8221;
Termi &#8220;vihapuhe&#8221; yhdistetään usein nimenomaan nettiin. Tutkimuksessa sitä on kuitenkin käytetty hyvin väljästi: se sisältää myös kasvokkain tehdyt uhkaukset, auton renkaiden puhkomiset ja jopa oluttuopin varastamisen ravintolassa. Mukana oli myös tilanne, jossa kunnanhallituksen puheenjohtaja löi valtuutettua kokouksessa. Siksi tähän tutkimukseen viitattaessa tulisi aina korostaa, että kysymyksen muotoilu oli &#8220;oletteko ollut häirinnän tai vihapuheen kohteena&#8221;.
Jopa oluttuopin varastaminen koettiin &#8220;vihapuheena&#8221;. Ruotsinkielinen vastaaja kertoo esimerkkinä &#8220;vihapuheesta&#8221; ja &#8220;kielivihasta&#8221;, että eräänä iltana ravintolassa hänen oluensa varastettiin monta kertaa hänen poistuttuaan pöydästä. Olutvaras oli kiinni jäätyään kertonut vihaavansa ruotsinkielistä &#8220;bättre folkia&#8221;.
<h4>Media liioittelee otoksen kattavuutta</h4>
Media on vetänyt tutkimuksen tuloksista liioiteltuja johtopäätöksiä. Esimerkiksi Helsingin Sanomat <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006261528.html">uutisoi</a> otsikossaan, että &#8220;tutkimuksen mukaan lähes puolet kansanedustajista ja näiden avustajista kohtaa vihapuhetta&#8221;.
Kyselyyn on kuitenkin vastannut vain 86 kansanedustajaa tai avustajaa. Koska kansanedustajia on 200 ja avustajia melkein toinen mokoma, kyselyvastausten perusteella ei voida vetää johtopäätöstä, että lähes puolet heistä olisi kohdannut vihapuhetta, vaikka kyselyyn vastanneista 45 prosenttia kertoikin kohdanneensa häirintää tai vihapuhetta. Myös tutkijat korostavat, että &#8220;tätä lukua voi kuitenkin pitää vain suuntaa antavana&#8221;.
On epäselvää, miksi kysely on ylipäätään lähetetty kansanedustajien avustajille, sillä eiväthän he ole poliittisia päättäjiä, vaan yleensä näkymättömiä ja neutraaleja taustahahmoja.
Kuntatasolla kyselyyn vastasi 1307 päättäjää. Vastanneista noin kolmannes kertoi kokeneensa luottamus- tai virkatehtäviin liittyvää vihapuhetta tai häirintää. On todennäköistä, että sekä eduskunta- että kuntatasolla kyselyyn vastasivat innokkaammin sellaiset päättäjät, jotka olivat itse kokeneet häirintää kuin sellaiset, jotka eivät pidä vihapuhetta ongelmana.
<h4 style="text-align: left">Vihapuheen levittäjä tutkimuksen lähteenä</h4>
Kyselyn lisäksi tutkimus sisälsi myös valittujen asiantuntijoiden haastattelut. Asiantuntijoiksi kutsuttiin kaksi ministeriön virkamiestä, poliisin viharikostutkija sekä vihapuheen asiantuntijoita Journalistiliitosta ja Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnasta. Tutkijat eivät kuitenkaan halua paljastaa itse valitsemiensa asiantuntijoiden nimiä, joten heidän taustojaan ja objektiivisuuttaan on vaikea arvioida.
Tutkimuksessa on käytetty lähteenä muun muassa Johanna Vehkoon kirjoitusta teoksessa Vihan ja inhon internet (2017). Vehkoo on hieman erikoinen valinta vihapuhetutkimuksen lähteeksi, sillä hän on niitä harvoja suomalaistoimittajia, jotka ovat saaneet käräjäoikeudessa tuomion etniseen vähemmistöön kuuluvan ihmisen kunnian loukkaamisesta. Johanna Vehkoo tuomittiin kunnianloukkauksesta hänen kutsuttuaan Facebookissa Junes Lokkaa &#8220;natsiksi&#8221; ja &#8220;tunnetuksi rasistiksi&#8221;. Vehkoo on valittanut tuomiosta, joten se ei ole vielä lainvoimainen. Hovioikeuden tulevasta ratkaisusta riippumatta Vehkoon Facebook-kirjoitus täyttää tutkimuksessa tarkoitetun vihapuheen kriteerit. Vehkoon maalittama Lokka toimii kaupunginvaltuutettuna Oulussa.
<h4>Tutkijaryhmän taustat</h4>
Valtioneuvoston tilaaman tutkimuksen toteuttaneeseen Jyväskylän yliopiston <a href="https://www.jyu.fi/hytk/fi/tutkimus/tutkimusverkostot/vihavallassa">tutkimusryhmään</a> kuuluvat tutkijat Aleksi Knuutila, Heidi Kosonen, Tuija Saresma, Paula Haara ja Reeta Pöyhtäri. Useimmilla heistä on aiempaa kokemusta vihapuheen tutkimisesta ja vastustamisesta. Monien aiemmat tutkimusaiheet liittyvät maahanmuuttoon ja siitä käytävään keskusteluun.
Tutkimuksen julkaisua seuranneessa verkkokeskustelussa on noussut esiin kysymys Saresman puolueettomuudesta. Hänen julkinen toimintansa verkossa välittää kuvaa henkilöstä, jonka sympatiat ovat vahvasti vasemmalla ja monikulttuurisuuden puolella. Todettakoon sekin, että tutkijoiden omat mielipiteet ja mieltymykset eivät tietenkään välttämättä heijastu heidän tekemäänsä tutkimukseen.
<h4>Vihasanalista painottuu &#8220;vasemmalle&#8221;</h4>
Tutkimuksessa oli pyritty myös automaattisesti keräämään ja analysoimaan europarlamentaarikoille, kansanedustajille ja vaaliehdokkaille kohdistettuja twiittejä. Aineistoon otettiin mukaan kaikkiaan 1260 tiliin liittyvät viestit. Analysoitavaa kertyi yhteensä 375 000 viestiä. Viestejä analysoitiin automaattisesti niin kutsutun hälytyssanalistan avulla.
Hälytyssanalistalle oli koottu sanoja, joita pidettiin tyypillisinä vihaviestin merkkeinä, kuten yleisiä suomalaisia kirosanoja paska, helvetti, vittu, saatana ja jumalauta. Myös esimerkiksi sanojen turvapaikkaturisti, kehäraakki tai öyhötys katsottiin ilmaisevan vihaa. Käytetty sanalista näyttää kuitenkin painottuvan sellaisiin sanoihin, jotka ilmaisevat vihaa maahanmuuttajia, seksuaalivähemmistöjä, naisia tai vihervasemmistolaisia kohtaan. Tällaisia olivat esimerkiksi soijapoika, piipertäjä, kukkahattutäti ja hyysäri. 
Hälytyssanojen listalta puuttuvat yleisimmät maahanmuuttokriittisiin poliitikkoihin kohdistuvat vihasanat, kuten juntti, rasisti, fasisti ja natsi. Natsisika sentään on päässyt listalle. Tällä sanalistalla tutkimus arvioi 75 prosentin vihapuheesta olevan peräisin maahanmuuttoon kriittisesti suhtautuvien leiristä. Joka tapauksessa on selvää, että erilaista &#8220;vihasanojen&#8221; listaa käytettäessä tutkimuksen tuloskin olisi ollut jonkin verran erilainen.
Tutkijat myöntävät itsekin, että käytetty menetelmä ei ota mukaan niitä vihamielisiä viestejä, jotka käyttävät arkista kieltä tai kiertoilmaisuja uhkausten esittämiseen. Esimerkiksi peitelty uhkaus &#8220;olisi sääli, jos sinulle kävisi jotain&#8221; ei sisällä niin kutsuttua hälytyssanaa.
Hälytyssanoihin voi tutustua <a href="https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161812/57_19_Viha%20vallassa_Vihapuheen%20vaikutukset%20_Netti.pdf">tutkimuksen</a> sivulla 128 alkaen.
<h4>Naiset kokevat saavansa vihapuhetta, mutta miehet vastaanottavat sitä enemmän</h4>
Yksi tutkimuksen mielenkiintoisista tuloksista on, että kyselyvastausten perusteella suomalaisista kuntapäättäjistä naiset kokevat vihapuhetta huomattavasti miehiä enemmän. 42 prosenttia naisista mutta vain 28 prosenttia miehistä kertoo olleensa itse vihapuheen kohteena.
Mutta kun tutkimuksessa mitattiin konkreettisesti kansanedustajien Twitterissä saamien vihaviestin määrää, kävi ilmi, että miehet saivat enemmän vihamielisiä viestejä kuin naiset. Merkittävän määrän vihamielisiä viestejä kohdanneista henkilöistä 41 oli miehiä ja 19 naisia. Vastaavanlaisia tutkimustuloksia poliittisen verkkohäirinnän kohdistumisesta yleisemmin miehiin on saatu myös muissa maissa.
Twitterissä vihamielisiä viestejä saivat usein sellaiset poliitikot, jotka olivat itse kaikkein aktiivisimpia keskustelijoita. Merkittävästi häirintää kohdanneiden listassa oli eniten kokoomuksen edustajia (14), mutta myös perussuomalaisten (12) sekä vihreiden (12) edustajia oli runsaasti.
Tutkijat eivät ole pyrkineet analysoimaan poliitikon omien someviestien kärkevyyden tai provosoivuuden vaikutusta hänen saamaansa palautteeseen.
Tutkmuksen mukaan suhteellisen pieni määrä tunnuksia on vastuussa suuresta osuudesta kaikkia päättäjiin kohdistuneita vihamielisiä viestejä. Noin kaksisataa tutkittua Twitter-käyttäjätunnusta on vastuussa puolesta nyt haaviin jääneestä edustajiin ja ehdokkaisiin kohdistetusta viestinnästä.
Maahanmuuttajataustaiset poliitikot, kuten Abdirahim Hussein, Ozan Yanar, Hussein al-Taee ja Suldaan Said Ahmed lähettivät tutkimuksen mukaan selvästi keskimääräistä vähemmän Twitter-viestejä, mutta kohtasivat merkittävän määrän häirintää. Tutkijat tulkitsevat tämän siten, että julkisuudessa esiintyvät maahanmuuttajataustaiset ehdokkaat joutuvat erityisen helposti häirinnän kohteeksi.
<h4>Somen &#8220;synkät päivät&#8221; ja Husu-provo</h4>
Tutkimuksen aineistosta erottuu joitakin päiviä, joina vihamielisten viestien osuus on ollut poikkeuksellisen suuri. Yksi tällainen päivä oli 10.6.2019, jolloin tuore kansanedustaja Iiris Suomela kertoi eduskunnassa kohtaamastaan seksismistä.
Toinen runsaasti vihaista palautetta aiheuttanut uutisaihe oli Abdirahim Husu Husseinin heinäkuussa 2019 esittämä näkemys kaikkien perussuomalaisten äänestäjien rasistisuudesta. Ainakin Husseinin twiittejä perussuomalaisista voidaan pitää <a href="https://www.suomenuutiset.fi/perussuomalainen-kuntapoliitikko-teki-husu-husseinista-tutkintapyynnon-demarivaltuutettu-vaitti-kaikkia-persuja-rasisteiksi/">harkittuna provokaationa</a>, jonka tarkoituksena oli nimenomaan vihapalautteen houkutteleminen ja sitä kautta julkisuuden kalastelu, vaikka tutkijat eivät tähän otakaan kantaa. Myös Suldaan Said Ahmed on kirjoittanut voimakkaan provosoivia ja yleistäviä kommentteja poliittisista kiistakumppaneistaan.
<h4>Vihaisen palautteen vaikutukset</h4>
Mediassa on <a href="https://www.uusisuomi.fi/uutiset/emme-voi-antaa-twitter-trollien-voittaa-meidan-on-saatava-loppu-talle-huolestuttavalle-kehitykselle/7e14036c-aac8-4ff7-99ab-f0c00b3f86af">kerrottu</a>, että tutkimuksen mukaan vihapuhe vähentää päättäjien osallistumista julkiseen keskusteluun ja että moni vähemmistöön kuuluva harkitsee jopa luopuvansa politiikasta.
Eräs maahanmuuttajataustainen haastateltava kertoo omakohtaisesti:
&#8220;Mä sanon edelleenkin, niin mä oon pieni poliitikko. Mitä sitten kun mä suurenen? Ja se on muuten suuri syy, miksi en ole lähtenyt eduskuntavaaleihin. (Useampi puoluejohtaja) on tullut sanomaan, että nyt on pakko lähteä, mutta ei, mä en oo valmis todellakaan, koska mulla on semmonen kutina, että jos mä meen, niin mä myös pääsen. Niin sitten kun mä pääsen, sit alkaa koventua se peli. Ja onko mulla riittävää voimaa siihen, niin se on mulla vielä harkinnassa, koska mun äiti itki että älä mene, isä itki että älä mene, että sut kyllä tapetaan.&#8221;
Pelot ensikertalaisena eduskuntaan pääsemisestä ja siellä tapetuksi tulemisesta vaikuttavat kuitenkin hieman liioitelluilta.
Tutkimuksessa esiin tulleet ajatukset, että vihamielinen kansalaispalaute estäisi ihmisiä lähtemästä politiikkaan tai saisi heidät harkitsemaan politiikasta luopumista perustuvat yksittäisiin haastatteluihin tai kyselyn avovastauksiin. Niille ei siksi pitäisi laittaa määräänsä suurempaa painoarvoa.
<h4>Persu ei anna periksi edes vihapuheen kohteena</h4>
Vihapuheen vaikutukset haluun esiintyä julkisesti ja osallistua julkiseen keskusteluun ovat selvästi erilaiset eri ryhmillä. Miehet vastasivat naisia useammin, ettei vihapuheella ole heihin vaikutusta.
Puoluejäsenyyden perusteella selkeimmin muista puolueista erottuivat perussuomalaiset. PS oli ainoa puolue, jonka jäsenistä enemmistö vihapuhetta kokeneista kertoi sen lisänneen heidän haluaan &#8220;vaikuttaa kiistanalaisiin asioihin&#8221;. Vain hyvin harva perussuomalaisista kertoi vihapuheen heikentäneen heidän haluaan poliittiseen osallistumiseen.

Analyysi: Valtioneuvosto tutki vihapuhetta sadallatuhannella eurolla, mitä jäi käteen?

Maahanmuuttokeskustelu meni vihreiden kansanedustajan Ozan Yanarin tunteisiin, ja Laura Huhtasaari joutui rauhoittelemaan edustajakollegaa.
Helsingin Sanomatalon vaalimessuilla keskusteltiin torstai-iltapäivänä maahanmuutosta. Paneeliin oli kutsuttu kansanedustajat Laura Huhtasaari, Ben Zyskowicz (kok.) Hanna Sarkkinen (vas.) ja Ozan Yanar (vihr.).
Turvapaikkashoppailulle loppu
Kansanedustajilta kysyttiin, mitä konkreettisia maahanmuuttoon liittyviä toimenpiteitä olisi tarpeen joko tiukentaa tai löysätä seuraavalla vaalikaudella.
Huhtasaari sanoi, että tärkeintä olisi ensi alkuun pyrkiä lopettamaan turvapaikkashoppailu ja laittaa rajapolitiikka kuntoon.
&#8211; Lisäksi kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet pitäisi ottaa säilöön, josta he voisivat poistua vain kotimaahansa, mutta eivät enää voisi tulla Suomeen, Huhtasaari linjasi.
Vasemmisto tahtoo lisää kiintiöpakolaisia
Zyskowiczin mielestä tärkeintä olisi EU:n ulkorajojen vahvistaminen ja turvapaikkakäsittelyn siirtäminen EU:n rajojen tuntumaan, esimerkiksi Kreikan saarille.
Zyskowiczin mukaan kokoomus olisi jopa valmis kasvattamaan kiintiöpakolaisten määrää, jos rajoilta ei tule lisää.
Vasemmistoa edustava Sarkkinen ilmoitti haluavansa lisätä kiintiöpakolaisten määrää. Yanarin mukaan turvapaikkajärjestelmä kaipaa oikeusvarmuutta.
&#8211; Meidän pitää olla inhimillisiä, sillä Eurooppa ei ole kantanut vastuutaan Yanar esitti.
Suomessa Pohjoismaiden löysin politiikka
Huhtasaari sanoi seuraavaksi, ettei nykyinen turvapaikkajärjestelmä enää toimi.
&#8211; Se on turvapaikkashoppailua, sillä suurin osa tulijoista voi jäädä tänne, vaikka ei olisi saanut myönteistä päätöstä. Suomessa on edelleen Pohjoismaiden löysin turvapaikkapolitiikka. Meidät perussuomalaiset heitettiin siksi pois hallituksesta, kun halusimme kiristää politiikkaa.
Huhtasaari moitti myös EU:n turvapaikkapolitiikkaa.
&#8211; Se on jäissä. Monet jäsenvaltiot, kuten Tanska, ovat sitten tehneet kansallisia ratkaisuja. Perussuomalaisten linja on se, että me autamme ihmisiä mieluiten pakolaisleireillä, Huhtasaari sanoi ja keräsi puheenvuorolleen yleisön taputukset.
&#8220;Et ole nyt kuunnellut tarkasti&#8221;
Jo tässä vaiheessa Yanar kuumentui ja alkoi tivata Huhtasaarelta.
&#8211; Ihmeellistä retoriikkaa. Miksi kehitysapua pitäisi leikata? Yanar kysyi.
&#8211; Et ole ilmeisesti kuunnellut tarkasti. Kehitysapu ei ole toiminut niin kuin sen olisi pitänyt. Me (perussuomalaiset) olemme valmiita laittamaan kiintiöpakolaisrahat leireille, joissa voimme auttaa samalla rahalla enemmän ihmisiä. EU:n taakanjakojärjestelmä ei toimi, Huhtasaari sanoi.
”Haluaako Huhtasaari ihmiset saarille?&#8221;
Yanarin mielestä perussuomalaisten linjassa ei ole mitään järkeä. Keskustelu alkoi tässä vaiheessa jo mennä vahvasti Yanarin tunteisiin.
&#8211; Jos Venäjältä tulee ihmisiä, niin EU:lta ei siis tule apua. Sano ääneen, että sä et halua auttaa muita. Mitä tulee pohjoismaiden löysimpään turvapaikkapolitiikkaan: haluaako Laura Huhtasaari, että ihmiset laitetaan saarille? turkkilaistaustainen Yanar huusi.
Takapajuisista maista tulevat eivät kotoudu
Kansanedustajilta kysyttiin, mitä olisi tehtävissä väkivaltarikosten ehkäisemiseksi, kun kyseessä ovat niin sanotut kunniaväkivaltatapaukset.
Tuorein tapaus on Helsingin Haagassa tapahtunut puukotus, jonka motiiviksi epäillään kunniaa. Puukotuksista epäiltyä henkilöä ei ole toistaiseksi saatu kiinni.
Huhtasaari totesi aluksi, että takapajuisista maista tulevien integraatio ei ole onnistunut.
&#8211; Siksi meidän pitäisi kiristää kansalaisuuden saamista. Asumisaika olisi nostettava kymmeneen vuoteen. Sveitsissä on käytössä, että vakavasta väkivaltarikoksesta seuraa automaattikarkoitus ilman valitusmahdollisuutta.
Kansalaisuuden saamista kiristettävä
Huhtasaaren mielestä on surullista, ettei hallitus kyennyt nostamaan seksuaalirikosten rangaistusten alarajaa.
&#8211; Vakavasta rikoksesta pitäisi rangaistuksia koventaa. Siis automaattikarkoitus väkivaltarikollisille ja kansalaisuuden saamista on kiristettävä, Huhtasaari sanoi keräten jälleen taputuksia yleisöltä.
Zyskowicz esitti muutoksia rikoslain tuomion koventamisperusteisiin. Sarkkisen mukaan tapahtuneiden rikoksien syyt on selvitettävä ja radikalisaation torjumista on vahvistettava.
&#8220;Minä rakennan tätä maata joka päivä&#8221;
Keskusteluun varattu aika kääntyi loppupuolella Yanarin henkilökohtaiseksi näytökseksi, jossa Yanar jatkuvasti korotti ääntään, kiljui, huuteli Huhtasaarelle näkemyksiään ja tivasi vastauksia kysymyksiin.
&#8211; Ei pitäisi leimata, että kaikki muslimimaista tulleet ovat saman tyyppisiä. Toivottavasti et näe minua ulkopuolisena, vaikka minulla on muslimitausta, minä rakennan tätä maata joka päivä, Yanar huusi.
Tässä vaiheessa keskustelun juontaja yritti rauhoitella Yanaria.
Juontaja joutui keskeyttämään huutamisen
Huhtasaari vastasi Yanarille rauhallisesti.
&#8211; Tiesitkö sitä, että perussuomalaisissakin on mukana maahanmuuttajia? Me teemme politiikkaa järjestelmätasolla eikä henkilötasolla. Voitko siis jättää henkilökohtaisuudet pois? Huhtasaari rauhoitteli.
&#8211; Laura ei pystynyt vastaamaan. Anteeksi vaan, mutta meitä on paljon maahanmuuttajataustaisia henkilöitä, Yanar yritti huutaa, mutta juontaja keskeytti hänet.
&nbsp;

Vihreiden kansanedustaja Yanar kiljui, kiukutteli ja huusi muiden päälle maahanmuuttokeskustelussa – Huhtasaari rauhoitteli: “Voitko jättää henkilökohtaisuudet pois?”

Helsingin Sanomien NYT-liitteessä Pekka Torvinen <a href="https://www.hs.fi/nyt/art-2000005708770.html">kirjoitti</a> perussuomalaisten poliittisen suunnittelijan Riikka Purran twitter-viestistä ja siitä nousseesta kohusta. Taloustoimittaja ja analyytikko Juhani Huopainen erittelee, mitä kohu kertoo perussuomalaisista ja hyvistä ihmisistä.

Perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Riikka Purra <a href="https://twitter.com/ir_rkp/status/1003558802967408641">kirjoitti</a> twitterissä:
Fakta: reilun 30 vuoden päästä Suomessa on kaupunkeja, joissa kantasuomalaiset ovat vähemmistössä. 
Arvioni: Suomessa on melko vähän ihmisiä, joille tämä on ihan okei. 
Siksi media, poliitikot tai asiantuntijat eivät liiemmin välitä asiasta puhuakaan.#maahanmuutto
Torvinen aloittaa faktantarkistuksensa toteamalla sinällään ihan oikein, että ennuste ei ole fakta. Torvinen kirjoittaa myös, että näin pitkälle olevaa ennustetta ei ole edes olemassa, viitaten Tilastokeskuksen yliaktuaarin Markus Rapon lausuntoon. Rapo kertoo kuitenkin, että olemassaolevien ennusteiden valossa ja niitä kauemmas tulevaisuuteen ulottaen Purran väittämä skenaario on mahdollinen.
Mikäli twiitissä olisi sanottu ”Fakta: on ennustettu, että..”, mitään ongelmaa ei olisi ollut. Epämieluisia ennusteita kuulee usein huudettavan ”vain ennusteiksi”.
Luulisi olevan itsestäänselvää, että politiikassa nimenomaisesti pyritään tämän päivän valinnoilla vaikuttamaan tulevaisuuteen. Jos mikään ei muutu, käy kuten Purra sanoi. Sehän oli juuri se syy, miksi tämä varmaan twiitattiin – että tässä hetkessä reagoitaisiin, ettei ennuste toteutuisi.
<h4>Kuka on kantasuomalainen</h4>
Twitterissä Purran twiittiin tarttui itseään äärioikestoasiantuntijaksi ja vapaaksi toimittajaksi luonnehtiva yksityishenkilö. Yksityishenkilö ihmetteli, miten kantasuomalaisuus määritellään. Purra vastasi, että tilastointikäytäntö on merkitä kantasuomalaiseksi ne, joiden äidinkieli on suomi tai ruotsi. Tähän yksityishenkilö vastasi, että äidinkielen voi itse vaihtaa toiseksi.
Pienen pallottelun jälkeen kyseinen yksityishenkilö kärjistää:
Toivottavasti te Persut uskallatte joku päivä puhua rehellisesti. Jos puhut väistövaihdoksesta, niin olisi kiva, että määrittelet kuka on suomalainen. Jos määritelmä on &#8220;puhuu äidinkielenä ruotsia tai suomea&#8221;, niin väistövaihto voi loppu yhdellä ilmoituksella. 
 
Tähän Purra vastasi:
Sanoisinko sinulle, että suurin osa suomalaisista osaa intuitiivisesti kertoa, kuka on suomalainen ja kuka ei. Se, että tämä ei sovi teidän ideologiseen katsantoonne, on sitten toinen juttu. Tämä keskustelu voidaan päättää, sillä se on käyty kanssanne moneen kertaan.
Keskustelu siis alkoi kantasuomalaisista, ja hyväntahtoiselle lukijalle on selvää, että kukaan ei vaihtanut aihetta, vaikka keskustelun edetessä alettiin puhua lyhyemmin suomalaisista.
Irti kontekstista Purran viesti näyttää juuri siltä kuin HS/NYT:n Torvinen sitä luonnehtii ”Perussuomalaisten Purra heitti maanantaina Twitterissä kuitenkin lisää vettä myllyyn&#8230;”.
Torvinen siirtyy seuraavaksi käsittelemään suomalaisuuden määritelmän vaikeutta. Ei se voi olla kovin vaikeaa eikä ainakaan sopimatonta, koska kantasuomalaisuus on mainittu Helsingin Sanomien eri julkaisuissa tämän vuoden aikana 22 kertaa, ja koko viime vuoden aikana 75 kertaa. Kyseessä on siis vakiintunut ilmaisu, jota Helsingin Sanomat ja viranomaiset käyttävät jatkuvasti.
Purran intuitio-twiitistä kaikki pelihousujaan säännöllisesti repivät tekivät sen, mitä he tuppaavat tekemään – eli repivät pelihousunsa. 
 
Torvinen nosti esiin Suldaan Said Ahmedin (vas.) <a href="https://twitter.com/suldaansaid/status/1004251295509811201?ref_src=twsrc%5Etfw">twiitin</a>, jossa puhuttiin ihonväristä ja ahdasmielisistä rasisteista. Asiayhteys käytyyn keskusteluun jää kuitenkin hämäräksi, koska Suldaanin päivitys ei kuulunut keskusteluun, eikä siinä viitattu jupakkaan. Myös Ozan Yanar (vih) oli <a href="https://twitter.com/yanarozan/status/1003892844975837184?ref_src=twsrc%5Etfw">järkyttynyt</a>, mutta ei osallistunut itse keskusteluun.
Vihreiden nuorten hallituksen jäsen Brigita Krasniqi puolestaan osallistui Purran keskusteluun ja <a href="https://twitter.com/brigitakrasniqi/status/1003651982060552192">repi pelihousunsa täysin</a>:
Tämä twiitti osoittaa kyllä hyvin, mistä Perussuomalaisissa on kyse. Etnonationalismi ja puhdas rasismi kukoistaa. Tämä puolue elää niistä. Ei riitä, että on syntynyt täällä tai tullut lapsena. Ei riitä, että on Suomen passi. Mikään ei riitä rasistiselle puolueelle.
Torvinen ei kuitenkaan nostanut Krasniqin tätä twiittiä, vaan toisen twiitin, toisesta yhteydestä. Tämä on hieman ongelmallista, koska lukijoita saattaisi kiinnostaa otsikon perusteella Purran kanssa tapahtunut keskustelu, eikä verkossa vastaan tulleet satunnaiset päivitykset. Lisäksi jonkinlaista uutisarvoa on varmaan silläkin, että vihreiden nuorten hallituksen jäsen ei ilmeisesti ymmärrä lukemiaan twiittiketjuja, projisoi niihin omia tuntemuksiaan ja käyttää sanoja, jotka yksityishenkilölle sanottuna veisivät raastupaan.
Purra <a href="https://twitter.com/ir_rkp/status/1003654770450673664">vastasi</a>:
Tiedätkö mitä Birgita &#8211; kommenttisi alkaa olla hyvin lähellä sellaista rajaa, jonka ylittämisestä voi tulla seuraamuksia. Mieti vielä. Ota selvää, mitä intuitiivinen tarkoittaa. Minä en puhu yhtään mitään ulkonäöstä, rodusta tai siitä, mitä kieli pitkällä odotat. 
 
Ja taas järkytyttiin – nyt pelihousunrepijät tiesivät kertoa, että Purra uhkailee nuorta valta-asemansa turvin. Jaaha ja vai niin.
<h4>Rajakit ja suvakit</h4>
Tekstinsä lopuksi Torvinen kirjoittaa vähän etnonationalismista ja äärioikeistosta, ilman selvää kytkentää aiheeseen. Ilmeisesti taustalla pyörii ajatus, että twitterissä trollaavat ja hyvinkin rasistista kieltä käyttävät nimettömät tilit liittyvät Purraan tai voimaantuvat Purran ajatuksista, ja siksi Purran väärinymmärtäminen on ihan ok.
Tuolla verkossa on runsaasti hyvin synkkää ja rasistista viestiä heittävää porukkaa. Mutta siellä on myös päivystävä löyhästi vasemmalle, pakolaisasiaan ja yleiseen persunvastaisuuteen kallellaan oleva porukka. Porukka, joka odottaa väärää sanaa tai irti kontekstista hassulta näyttävää viestiä, jonka avulla pääsisi avautumaan rasistipuolueesta. Molempia porukoita tuntuu yhdistävän epä-älyllisyys ja omien tuntemusten ja ennakkoluulojen projisointi. Itse kutsun näitä porukoita rajakeiksi ja suvakeiksi.
Niillä on hyvin vähän annettavaa yhteiskunnalliseen keskusteluun, mutta ahkeran nettitrollaamisen avulla niistä voi saada kuvan merkittävästäkin ryhmästä. Kaikki on hyvin, kun ne tappelevat keskenään, mutta aika usein ne tuntuvat myös hakevan vihollisia ja liittolaisia vähän kauempaakin. Silloin hyvät ihmiset säikähtävät, ja se on se vaikutus, mitä nämä porukat hakevatkin. Sitä iloa niille ei pidä antaa.
Missä vaiheessa muuten Helsingin Sanomat lopettaa ilmaisun kantasuomalainen käytön, kun se kerran on ongelmallinen käsite, rodullistavaa, syrjivää ja rakenteellista rasismia?
&nbsp;

Persu kirjoittaa nätisti, hyvät ihmiset näkevät rasismia ja etnonationalismia

Vihreiden kansanedustaja Ozan Yanar kertoo jättäneensä kirjallisen kysymyksen paperittomien terveydenhuollosta. Hän vaatii Helsingin valtuuston keskiviikkona tekemää mallia laajennettavaksi kaikkialle Suomeen. 

&nbsp;
&#8211; Olen tänään eduskunnassa jättänyt kirjallisen kysymyksen paperittomien terveydenhuollosta. Perustuslain ja Suomea sitovien kansainvälisten ihmisoikeussopimusten nojalla on kiistatonta, että oikeus terveyteen on perus- ja ihmisoikeus, joka kuuluu jakamattomasti jokaiselle, Yanar perustelee tiedotteessaan.
&#8211; Kunnat ovat tehneet asiassa omia linjauksiaan, mutta yhtenäiset kansalliset linjaukset paperittomien palveluista ovat tarpeen. Nyt on aika pitää ihmisoikeuksista kiinni myös muualla Suomessa, Yanar jatkaa.
Perussuomalaiset ovat moittineet ankarasti laittomasti maassa olevien palveluiden tarjonnan laajentamista.

Vihreät eivät aikaile – Ozan Yanar lähti välittömästi vyöryttämään “Helsingin mallia” laittomasti maassa olevien terveyspalveluista kaikkialle Suomeen

Kansanedustaja ja Helsingin kaupunginvaltuutettu Ozan Yanar (vihr.) suunnittelee eduskuntakiireidensä ohella valmistuvansa lähivuosina taloustieteen maisteriksi.

Yanar on aiemmin valmistunut valtiotieteen kandidaatiksi Helsingin yliopistosta, ja nyt hänellä on opinto-oikeus myös Aalto-yliopistossa, jossa hän opiskelee pääaineenaan taloustiede. Yanar valittiin eduskuntaan 2015.
Demari-Lindtmankin koulun penkillä
Myös SDP:n kansanedustaja, puolueensa eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman ehtii opiskella kansanedustaja-aikanaan. Lindtman ilmoittaa kotisivullaan valmistuneensa valtiotieteiden kandidaatiksi vuonna 2016. Lindtman on jo toisen kauden kansanedustaja. Tiedossa ei ole, milloin Lindtman on aloittanut opiskelut.
Kummallakaan ei opiskelu ole rahasta kiinni, koska kansanedustajan kuukausipalkkio on 6 407 euroa. Lisäksi kansanedustaja saa verottomia kulukorvauksia 987-1 809 euroa kuukaudessa. Lähinnä kyse lienee siitä, miten on mahdollista sovittaa yhteen kansanedustajan tehtävät vaativien yliopisto-opintojen kanssa.
Tavallinen opiskelija voi vain haaveilla
Opiskeluun menee aikaa. Keskiverto opiskelija suorittaa kuukaudessa yhden viiden opintopisteen kurssin. Yhden opintopisteen opiskeluun kuluu aikaa keskimäärin 40 tuntia, joten opiskelu on kokopäiväistä työtä.
Perusopiskelija voi kuitenkin vain haaveilla Yanarin ja Lindtmanin tulotasosta. Opiskelijan on yleensä tyydyttävä opintorahaan, joka on 250 euroa kuukaudessa. Lisäksi opiskelija on oikeutettu hakemaan valtion takaamaa opintolainaa, jota myönnetään enintään 650 euroa kuukaudessa. Opiskelija on yleisen asumistuen piirissä. Kaikkia opintososiaalisia etuuksia haetaan kansaneläkelaitokselta (Kela).
Yanar vastustaa koulutusleikkauksia
Helsingin yliopiston verkkosivulla huhtikuussa julkaistussa artikkelissa Ozan Yanar kertoo tavoittelevansa maisterin tutkintoa syventääkseen osaamistaan. Yanar kertoo käyneensä keväällä Aalto-yliopiston taloustieteiden luennoilla, joissa aiheena oli Suomen vienti.
&#8211; Luentojen syvällisyys ja analyyttisyys olivat toki aivan toista kuin eduskunnan täysistunnossa heitellyt populistiset ”Vienti täytyy saada vetämään” –iskulauseet, Yanar sanoo artikkelissa.
Hän ilmoittautuu myös maksuttoman koulutuksen kannattajaksi.
&#8211; Vastustan jyrkästi lukukausimaksuja ja opintotukileikkauksia, jotka voivat romuttaa sosiaalista liikkuvuutta Suomessa. On huikeaa ja harvinaista, että Suomessa voit tulla mistä sosiaalisesta taustasta tahansa ja silti tavoitella suuria, Yanar sanoo.
Selvää toki on, että opintotuen tason tarkistukset tai tukikuukausien määrä eivät ole ongelma Yanarille tai Lindtmanille. He saavat kansanedustajan palkkiota myös kesäkuukausina, jolloin tavallisen opiskelijan on etsittävä kesätöitä.
Yanar: &#8220;Vaikeata on&#8221;
Suomen Uutiset soitti Ozan Yanarille kysyäkseen, kuinka opiskelu sujuu kansanedustajana.
Miten on mahdollista suorittaa vaativia yliopisto-opintoja ja toimia samanaikaisesti kansanedustajana?
&#8211; Se onkin hyvä kysymys, sillä viime aikoina en ole päässyt opintoja suorittamaan, vaikka olen jonkin verran yrittänyt. Opintopisteitä ei ole tullut työkiireiden takia. Vaikeata siis on. Olisinkohan muutaman kerran käynyt luennoilla tämän vuoden alussa, Yanar sanoo.
Miten tällainen järjestely on onnistunut?
&#8211; Se ei ole kauhean hyvin sujunut johtuen siitä, että aika on rajallista. Varsinkin keväällä, kun oli kuntavaalit niin oli aika haastavaa. Tietenkin opiskelu on helpompaa kursseilla, jotka voi suorittaa kirjatenteillä. Ne taas, joissa on enemmän luentoja, ovat hankalampia.
Kuinka monta opintopistettä keskimäärin suoritat vuodessa?
&#8211; En uskalla sanoa tarkasti, kansanedustajuuden aikana en ole muistaakseni saanut suorituksia. Usein käy niin, etteivät aikataulut ja suunnitelmat osu yhteen. Jos vaikka olisikin ajatus että jollain viikolla kävisi luennoilla, niin samaan aikaan voi olla että politiikassa tapahtuu jotain äkillistä, johon pitää keskittyä. Yllättävät aikataulut politiikassa ovat normaaleja.
Keväällä 19 kertaa poissa täysistunnosta
Yanarilla on tänä vuonna kertynyt jonkin verran poissaoloja sekä eduskunnan täysistunnosta että valtiovarainvaliokunnan kokouksista. Täysistunnoista Yanar on ollut poissa 19 kertaa, joissa useimmissa poissaololle on ilmoitettu muu syy. Valtiovarainvaliokunnasta poissaoloja on kertynyt seitsemän, kaikki muun syyn vuoksi.
Yanarin mukaan noin puolet täysistuntopoissaoloista on yhdistelmä johon kuuluu ilmoittamatta jääneitä sairauspoissaoloja, kuntavaalipaneeleja, haastatteluja, Helsingin valtuuston strategiaseminaari ja European Young Leaders –verkoston kokous Portugalissa.
Eikö ole hankalaa ehtiä yliopistoon luennolle, jos samaan aikaan pitäisi olla valiokunnassa tai eduskunnan täysistunnossa?
&#8211; Yleensä en pääsekään luennoille. Viimeksi kun kävin luennoilla, se oli tosiaan tammikuussa jolloin eduskunta oli istuntotauolla. Päällekkäisyyksiä siis on. Toki välillä erilaisia deadlineja voi yrittää oma-aloitteisesti siirtää, se riippuu sitten professorista, että suostuuko.
Missä vaiheessa maisteriopintosi ovat?
&#8211; Olen jonkin verran yrittänyt suunnitella omaa aikataulua opinnoille, mutta se on haastavaa. Olen maisteriopintojeni alkuvaiheessa. Aiemmin minulla oli sellainen suunnitelma, että saisin maisteriopinnot valmiiksi ennen vuoden 2019 vaaleja. Ensimmäiset kaksi vuotta eduskunnassa ovat kuitenkin olleet niin vauhdikkaita, että täytyy pohtia, onko tämä enää realistista.
Artikkelia korjattu 11.8.2017 klo 21.10 Antti Lindtmanin eduskuntaryhmän puheenjohtajuuden osalta.

Kansanedustajana kannattaa opiskella: Ozan Yanar (vihr.) haluaa maisteriksi – kuukausipalkkio 6 407 euroa

NÄKÖKULMA | Vihreiden illalla julkaisema <a href="https://www.vihreat.fi/artikkeli/2017/04/suomen-keskeytettava-kaannytykset-afganistaniin">tiedote</a> oli vielä normaalia politiikantekoa. Puolueen eduskuntaryhmä oli julkaissut illalla tiedotteen, jossa vaadittiin Afganistanista saapuneiden perusteettomien turvapaikanhakijoiden käännyttämisen pysäyttämistä. Se, mitä tapahtui tiedotteen lähettämisen jälkeen, on suomalaisen politiikan kentillä hyvin poikkeuksellista.

Afganistaniin makaavista palautuslennoista kiihtynyt vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö alkoi Twitterissä agitoida kannattajiaan vastustamaan lainvoimaisia karkotuspäätöksiä. Niinistön toiminta ei ollut enää protestointia vaan tuomioistuimen lainvoimaisen päätöksen suoraa vastustamista.
<blockquote>&#8220;Tämä oli arvoton näytelmä vihervasemmistolta ja kirkolta&#8221;</blockquote>
&#8211; Tule mukaan varmistamaan, että Suomi ei lähetä ihmisiä hengenvaaraan. &#8220;Lentokentälle mielenosoitus tänä iltana&#8221;, Niinistö <a href="https://twitter.com/VilleNiinisto/status/848939518778540034">yllytti</a>.
Niinistö julkaisi päivän aikana useita twiittejä ja verkkokirjoituksia, joissa hän vaati &#8220;laittoman&#8221; toiminnan lopettamista.
Turvapaikanhakijoita tukevassa Facebookin <a href="https://www.facebook.com/groups/rhc.helsinki/permalink/10154713235048533/">Refugee Hospitality Clubissa</a> kiehui. Ja niin alkoi kiehua myös Helsingin kaduilla.
Ali Raeed -nimisen verkkokirjoittajan julkaisemalla <a href="https://www.facebook.com/groups/rhc.helsinki/permalink/10154713366948533/">videolla </a>näkyy, miten raivostuneet mielenosoittajat yrittävät estää karkoituksiin osallistuvien poliisiautojen kulkua Pasilan poliisiaseman edessä. Mielenosoittajia heittäytyy autojen eteen, ja poliisi saa vaivoin pidettyä väkijoukon hallinnassa. Kiihtyneet, heikolla suomenkielellä ”rasisti, rasisti”-syytöksiä huutavat mielenosoittajat pakottavat poliisin puolustuskannalle. Tilanne laukeaa lopulta, ja poliisiautot pääsevät matkaan. <a href="https://www.facebook.com/groups/rhc.helsinki/permalink/10154713600908533/">Toinen </a>ja <a href="https://www.facebook.com/groups/rhc.helsinki/permalink/10154713226728533/">kolmas </a>video tilanteesta.
Helsingin perussuomalaisten Mari Rantanen piti mellakointivideota hätkähdyttävänä.
&#8211; Nämä kuvat on tuttuja Ranskasta ja Ruotsista &#8211; ja kuten olemme varoittaneet, nyt tämä on Suomessa. Tällä tavoin altistamme niin poliisin kun muutkin ihmiset vaaraan. Sillä mitä vihervasemmiston masinoinnista muuta seuraa kuin väkivaltaa ja kenties vielä pahempaa. Poliitikkojen agitointi on täysin tuomittavaa, Rantanen moittii.
<blockquote>&#8220;Nyt hajotetaan vallan kolmijako-oppia pahasti&#8221;</blockquote>
Rantanen oudoksuu voimakkain sanoin sitä, miten poliitikot ja lainlaatijat voivat olla mukana estämässä lainvoimaisen päätöksen toimeenpanoa.
&#8211; Nyt menee puurot ja vellit sekaisin ja maahan on palautettava joku roti. Poliitikoillekin. Nyt hajotetaan vallan kolmijako-oppia pahasti, Rantanen paheksui.
Vallan kolmijako-oppi tarkoittaa sitä, että lainsäädäntövalta, tuomiovalta ja toimeenpanovalta on erotettava toisistaan. Poliitikot säätävät lakeja, mutta eivät osallistu oikeusistuinten toimintaan. Kolmijaolla on pyritty estämään vallan väärinkäyttöä.
Tänään nähty Ville Niinistön johtaman rähinäjoukon toiminta on hyvin poikkeuksellista. Oppositiolla on Suomen enemmistöparlamentaristisessa järjestelmässä kovin vähän tosiasiallista lainsäädäntövaltaa, mutta missään tapauksessa sillä ei ole tuomiovaltaa. Niinistö katsoi asianmukaiseksi lainvoimaisen viranomaispäätöksen täytäntöönpanon estämisen. Tällä toimellaan hän otti pitkän loikan kohti mielivaltaa.
Kansanedustaja Ville Tavio (ps.) paheksui voimakkaasti Ville Niinistön toimintaa. Hänen mukaansa vihreiden valitsema tie pyrkiä vastakkainasetteluun Suomessa on surullinen.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Vihreiden valitsema tie pyrkiä vastakkainasetteluun Suomessa on surullinen. Pääagitaattori Ville Niinistö vienyt oppositiolta uskottavuuden.
&mdash; Ville Tavio (@VilleTavio) <a href="https://twitter.com/VilleTavio/status/849003771967549441?ref_src=twsrc%5Etfw">April 3, 2017</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
<h4>Radikaalia kirkkoturvaa</h4>
Poliisin toimintaa asettui vastustamaan myös Oulunkylän seurakunnan pastorina toimiva julkkispappi Marjaana Toiviainen. Hän asettui poikkiteloin poliisiauton tielle Metsälän vastaanottokeskuksen edessä. Papin vastaanhangoittelu oli niin vahvaa, että poliisin oli turvauduttava voimakeinoihin.
Tämä on hämmästyttävää siihen nähden, että Kirkko on määritellyt täsmälliset ohjeet kirkkoturvatilanteita varten. Arkkipiispa Kari Mäkinen <a href="http://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Kirkot-valmiit-antamaan-suojaa-turvapaikanhakijoille-uusi-ohje/852714">on todennut</a>, ettei tarkoitus ole uhmata, vaan antaa tukea. Evankelis-luterilaisen kirkon työntekijöille ja toimijoille tarkoitetussa oppaassa todetaan: ”Jos turvattu päätyy karkotettavaksi tai käännytettäväksi, poliisin kanssa voi neuvotella maasta poistamisen ajankohdasta.”
Toiviainen vei ”neuvottelun” siihen pisteeseen, että poliisin oli kannettava hänet kainaloista syrjään. Tilanne näkyy <a href="https://www.youtube.com/watch?v=A21GUcKJack">tällä videolla</a>.
Kun poliisi oli saanut tehtävänsä suoritettua, Toiviainen alkoi masinoida kannattajiaan lentokentän mielenosoitukseen tarkoituksenaan estää karkotuslento.
Some leimusi koko illan sakeana yllytyksestä. Lentokentälle saapuu useita opposition nimipolitiikkoja. Vihreiden Ozan Yanar ja Emma Kari vastustivat karkotuksia lentokentällä, SDP:n Pilvi Torsti <a href="https://www.facebook.com/photo.php?fbid=10154394948595496&amp;set=a.82315750495.91428.730945495&amp;type=3&amp;permPage=1">kutsui viestissään</a> mielenosoittajia Liikelentotie 8:aan. Nasima Razmyar nostatti mielenosoittajien protestia megafonilla.
Riehuminen osoittautuu lopulta turhaksi. Lento Afganistaniin lähti matkaan, ja protesti kuivuu kokoon. Mieltään osoittaneet alkoivat purkaa pettymystään nettiin. Heidän luettavakseen oli illan aikana kertynyt kannatusviestien lisäksi valtava joukko viestejä, joissa hämmästellään sitä, miten kansanedustajat voivat tällä tavalla asettua poikkiteloin virkatehtäviään suorittavan poliisin kanssa.
Useampi vasemmistotaustainen kansanedustaja moitti illan aikana Suomen valtion toimintaa.
&#8211; Näin ei oikeusvaltio voi toimia, julisti vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson.
Mari Rantasella ei riitä tällaisille kommenteille ymmärrystä.
&#8211; Nyt poliitikot väittävät että Suomi ei ole oikeusvaltio. Kun se siis pani täytäntöön lainvoimaisen päätöksen?
&#8211; Tämä oli arvoton näytelmä vihervasemmistolta ja kirkolta. Jessus, Rantanen summaa.
Lisäys 4.4.2017 klo 01:56 &#8211; täsmennetty opposition roolia lainsäädännössä. Otsikkoa täsmennetty 4.4.2017 klo 11.42.

Ville Niinistö yllytti kannattajiaan osallistumaan poliisia vastustavaan mielenosoitukseen, pian oli täysi rähinä päällä

Suomeen pitää saada sellaisia työpaikkoja, jotka auttavat kasvattamaan taloutta ja purkamaan budjettivajetta. Emme kaipaa sellaisia työpaikkoja, jotka kasvattavat velkaa ja vaikeuttavat talouskasvua. Me haluamme työpaikkoja, jotka tuottavat jotain sellaista, josta ihmiset ovat valmiita maksamaan. Emme halua sellaisia, joita sosialistit ovat valmiit tukemaan. Näin linjasi ryhmänjohtaja Sampo Terho (ps.) tänään eduskunnassa.

Terhon vastaus oli suunnattu velkaelvytystä kaihoavalle oppositiolle.
SDP esitti keväällä 3 miljardin sopeutusta
Sari Sarkomaa (kok.) sanoi kaikkein tärkeintä olevan, että Suomeen syntyy uusia työpaikkoja. Emme voi rakentaa isänmaata velalla.
&#8211; Keväällä Antti Rinne (sd.) esitti sopeutusta 3 miljardin euron edestä: kaksi miljardia euroa leikkausta ja miljardi verojen korotuksia. Mutta näitä ei näy teidän vaihtoehtobudjetissanne – missä ne ovat, Sarkomaa kysyi.
Rinne: Vedetäänkö pakkolait pois?
Rinne kysyi vielä, onko hallituksella aietta vetää pakkolakiesitykset pois ja saada näin aikaan suotuisammat edellytykset yhteiskuntasopimuksen syntymiselle.
&#8211; Sitä kautta te pääsette tästä tilanteesta eroon, Rinne valisti.
Talousvaliokunnan puheenjohtaja Kaj Turunen (ps.) muistutti, ettei hallitus palkkaa yhtään työntekijää, vaan parantaa sen edellytyksiä &#8211; ja siinä hallitus toimii.
Velkataso on kaksinkertaistunut vuodesta 20008. Velan otto ei ole kestävä ratkaisu. Vihreiden politiikalla ajamme Suomesta teollisuuden ja työpaikat. Me tarvitsemme kilpailukykyä edistävän lakipaketin. Vaihtoehtoisesti hallituksen täytyy toimia, se vaan on näin, Turunen totesi.
Zyskowicz: Viime hallitus leikkasi yhtä lailla
Vihreiden Ozan Yanar ihmetteli perussuomalaisten muisteloita, kuinka edellinen hallitus on muka leikannut. Kokoomuksen Ben Zyskowicz opetti uutta kansanedustajaa leikkausten historiasta.
&#8211; Hallitus leikkaa lapsilisistä, perusopetuksesta, lukioista ja ammatti- ja oppisopimuskoulutuksesta, Aalto-yliopistolta, Suomen Akatemialta, kehitysyhteistyöstä, sairauskorvauksista, eläkkeistä, kuntien valtionosuuksista.. Ai mikä hallitus? No edellinen hallitus! Se missä puheenjohtaja Rinne oli ministerinä! Edustaja Yanar, te olette niin uusi kansanedustaja, että te voitte täällä ihmetellä näitä kaikkia leikkauksia, se hallitus, jossa olitte meidän kanssamme, se teki kaikki nämä koulutus-. ja kehitysyhteistyöleikkaukset, Zyskowicz piiskasi.
&#8211; Se, että vihreät on siirtynyt opposition äärilaidalle ja kilpailee vasemmistoliiton kanssa siitä, kumpi on vasemmistopopulistisempi puolue, se on kyllä läpinäkyvää, Zyskowicz moitti.
Terho: Soppajonot viime hallituksen vika
Terho muistutti jälleen, että yhä mennään viime vuoden budjetilla, vaikka täällä syytetään tätä hallitusta soppajonoistakin. Pirkko Mattila (ps.) sanoi, että vaikka sopimisen mallia pitäisi kannustaa, niin talouteen tarvitaan myös joustoja, sillä Ruotsi ja Saksa ovat saaneet talouttaan kuntoon joustavammilla työmarkkinoilla.
Simon Elo (ps.) puolusti hallituksen toimia. Eikö pitäisi puhua hyötylaeista, joilla saadaan kilpailukyky kuntoon, Elo kysyi.

Ozan Yanar

Miksi yhden asian fanaattiset joukkoliikkeet paljastuvat aina lopulta äärivasemmistolaisiksi puuhakerhoiksi?

Analyysi: Valtioneuvosto tutki vihapuhetta sadallatuhannella eurolla, mitä jäi käteen?

Vihreiden kansanedustaja Yanar kiljui, kiukutteli ja huusi muiden päälle maahanmuuttokeskustelussa – Huhtasaari rauhoitteli: “Voitko jättää henkilökohtaisuudet pois?”

Persu kirjoittaa nätisti, hyvät ihmiset näkevät rasismia ja etnonationalismia

Vihreät eivät aikaile – Ozan Yanar lähti välittömästi vyöryttämään “Helsingin mallia” laittomasti maassa olevien terveyspalveluista kaikkialle Suomeen

Kansanedustajana kannattaa opiskella: Ozan Yanar (vihr.) haluaa maisteriksi – kuukausipalkkio 6 407 euroa

Ville Niinistö yllytti kannattajiaan osallistumaan poliisia vastustavaan mielenosoitukseen, pian oli täysi rähinä päällä

Turunen: Vihreiden politiikalla ajamme Suomesta teollisuuden ja työpaikat

Uusimmat

Tuomas Enbuske Yle-pomo Riikka Räisäsen matkasta veronmaksajien piikkiin: “Jokainen tietää, että se oli lemmenloma”

Tynkkynen ärähtää EU:n epälogiikasta: yhtäällä Suomi on vaarassa joutua tarkkailuluokalle koska talous heikompi kuin muualla, mutta samalla Suomen pitäisi maksaa yhtä enemmän muille jäsenmaille

Perussuomalaisten kansanedustajat: TKI-panostuksissa on huomioitava määrän lisäksi laatu

Suomessa vieraillut brittiprofessori: woke-eliitti ja siihen kuuluva media ovat radikalisoituneet voimakkaasti, ja seuraus on karu: he ovat kyvyttömiä enää ymmärtämään tavallisia ihmisiä

Hallituksen toimet tukevat kasvua ja työllisyyttä – Eerola: ”Fiksummat ymmärtävät, että hallituksen nyt tekemät päätökset tuottavat tulosta pidemmällä aikavälillä”

EU Mäenpään linjoilla käteisen rahan saatavuuden varmistamisen suhteen – ”Kerrankin sieltä EU:sta tulee jotain hyvää”

Viikon suosituimmat

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

Purra oudoksuu Ylen valikoivaa tarmokkuutta – Jos väläytetään jopa Pikku Kakkosen tai MM-hiihdon lakkauttamista, miten rahaa ja energiaa riittää somalian- ja arabiankielisiin uutislähetyksiin?

Suomessa vieraillut brittiprofessori: woke-eliitti ja siihen kuuluva media ovat radikalisoituneet voimakkaasti, ja seuraus on karu: he ovat kyvyttömiä enää ymmärtämään tavallisia ihmisiä

Tuomas Enbuske Yle-pomo Riikka Räisäsen matkasta veronmaksajien piikkiin: “Jokainen tietää, että se oli lemmenloma”