

LEHTIKUVA
Kansanedustajana kannattaa opiskella: Ozan Yanar (vihr.) haluaa maisteriksi – kuukausipalkkio 6 407 euroa
Kansanedustaja ja Helsingin kaupunginvaltuutettu Ozan Yanar (vihr.) suunnittelee eduskuntakiireidensä ohella valmistuvansa lähivuosina taloustieteen maisteriksi.
Yanar on aiemmin valmistunut valtiotieteen kandidaatiksi Helsingin yliopistosta, ja nyt hänellä on opinto-oikeus myös Aalto-yliopistossa, jossa hän opiskelee pääaineenaan taloustiede. Yanar valittiin eduskuntaan 2015.
Demari-Lindtmankin koulun penkillä
Myös SDP:n kansanedustaja, puolueensa eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman ehtii opiskella kansanedustaja-aikanaan. Lindtman ilmoittaa kotisivullaan valmistuneensa valtiotieteiden kandidaatiksi vuonna 2016. Lindtman on jo toisen kauden kansanedustaja. Tiedossa ei ole, milloin Lindtman on aloittanut opiskelut.
Kummallakaan ei opiskelu ole rahasta kiinni, koska kansanedustajan kuukausipalkkio on 6 407 euroa. Lisäksi kansanedustaja saa verottomia kulukorvauksia 987-1 809 euroa kuukaudessa. Lähinnä kyse lienee siitä, miten on mahdollista sovittaa yhteen kansanedustajan tehtävät vaativien yliopisto-opintojen kanssa.
Tavallinen opiskelija voi vain haaveilla
Opiskeluun menee aikaa. Keskiverto opiskelija suorittaa kuukaudessa yhden viiden opintopisteen kurssin. Yhden opintopisteen opiskeluun kuluu aikaa keskimäärin 40 tuntia, joten opiskelu on kokopäiväistä työtä.
Perusopiskelija voi kuitenkin vain haaveilla Yanarin ja Lindtmanin tulotasosta. Opiskelijan on yleensä tyydyttävä opintorahaan, joka on 250 euroa kuukaudessa. Lisäksi opiskelija on oikeutettu hakemaan valtion takaamaa opintolainaa, jota myönnetään enintään 650 euroa kuukaudessa. Opiskelija on yleisen asumistuen piirissä. Kaikkia opintososiaalisia etuuksia haetaan kansaneläkelaitokselta (Kela).
Yanar vastustaa koulutusleikkauksia
Helsingin yliopiston verkkosivulla huhtikuussa julkaistussa artikkelissa Ozan Yanar kertoo tavoittelevansa maisterin tutkintoa syventääkseen osaamistaan. Yanar kertoo käyneensä keväällä Aalto-yliopiston taloustieteiden luennoilla, joissa aiheena oli Suomen vienti.
– Luentojen syvällisyys ja analyyttisyys olivat toki aivan toista kuin eduskunnan täysistunnossa heitellyt populistiset ”Vienti täytyy saada vetämään” –iskulauseet, Yanar sanoo artikkelissa.
Hän ilmoittautuu myös maksuttoman koulutuksen kannattajaksi.
– Vastustan jyrkästi lukukausimaksuja ja opintotukileikkauksia, jotka voivat romuttaa sosiaalista liikkuvuutta Suomessa. On huikeaa ja harvinaista, että Suomessa voit tulla mistä sosiaalisesta taustasta tahansa ja silti tavoitella suuria, Yanar sanoo.
Selvää toki on, että opintotuen tason tarkistukset tai tukikuukausien määrä eivät ole ongelma Yanarille tai Lindtmanille. He saavat kansanedustajan palkkiota myös kesäkuukausina, jolloin tavallisen opiskelijan on etsittävä kesätöitä.
Yanar: “Vaikeata on”
Suomen Uutiset soitti Ozan Yanarille kysyäkseen, kuinka opiskelu sujuu kansanedustajana.
Miten on mahdollista suorittaa vaativia yliopisto-opintoja ja toimia samanaikaisesti kansanedustajana?
– Se onkin hyvä kysymys, sillä viime aikoina en ole päässyt opintoja suorittamaan, vaikka olen jonkin verran yrittänyt. Opintopisteitä ei ole tullut työkiireiden takia. Vaikeata siis on. Olisinkohan muutaman kerran käynyt luennoilla tämän vuoden alussa, Yanar sanoo.
Miten tällainen järjestely on onnistunut?
– Se ei ole kauhean hyvin sujunut johtuen siitä, että aika on rajallista. Varsinkin keväällä, kun oli kuntavaalit niin oli aika haastavaa. Tietenkin opiskelu on helpompaa kursseilla, jotka voi suorittaa kirjatenteillä. Ne taas, joissa on enemmän luentoja, ovat hankalampia.
Kuinka monta opintopistettä keskimäärin suoritat vuodessa?
– En uskalla sanoa tarkasti, kansanedustajuuden aikana en ole muistaakseni saanut suorituksia. Usein käy niin, etteivät aikataulut ja suunnitelmat osu yhteen. Jos vaikka olisikin ajatus että jollain viikolla kävisi luennoilla, niin samaan aikaan voi olla että politiikassa tapahtuu jotain äkillistä, johon pitää keskittyä. Yllättävät aikataulut politiikassa ovat normaaleja.
Keväällä 19 kertaa poissa täysistunnosta
Yanarilla on tänä vuonna kertynyt jonkin verran poissaoloja sekä eduskunnan täysistunnosta että valtiovarainvaliokunnan kokouksista. Täysistunnoista Yanar on ollut poissa 19 kertaa, joissa useimmissa poissaololle on ilmoitettu muu syy. Valtiovarainvaliokunnasta poissaoloja on kertynyt seitsemän, kaikki muun syyn vuoksi.
Yanarin mukaan noin puolet täysistuntopoissaoloista on yhdistelmä johon kuuluu ilmoittamatta jääneitä sairauspoissaoloja, kuntavaalipaneeleja, haastatteluja, Helsingin valtuuston strategiaseminaari ja European Young Leaders –verkoston kokous Portugalissa.
Eikö ole hankalaa ehtiä yliopistoon luennolle, jos samaan aikaan pitäisi olla valiokunnassa tai eduskunnan täysistunnossa?
– Yleensä en pääsekään luennoille. Viimeksi kun kävin luennoilla, se oli tosiaan tammikuussa jolloin eduskunta oli istuntotauolla. Päällekkäisyyksiä siis on. Toki välillä erilaisia deadlineja voi yrittää oma-aloitteisesti siirtää, se riippuu sitten professorista, että suostuuko.
Missä vaiheessa maisteriopintosi ovat?
– Olen jonkin verran yrittänyt suunnitella omaa aikataulua opinnoille, mutta se on haastavaa. Olen maisteriopintojeni alkuvaiheessa. Aiemmin minulla oli sellainen suunnitelma, että saisin maisteriopinnot valmiiksi ennen vuoden 2019 vaaleja. Ensimmäiset kaksi vuotta eduskunnassa ovat kuitenkin olleet niin vauhdikkaita, että täytyy pohtia, onko tämä enää realistista.
Artikkelia korjattu 11.8.2017 klo 21.10 Antti Lindtmanin eduskuntaryhmän puheenjohtajuuden osalta.
ILKKA JANHUNEN
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Vihreiden kansanedustaja Yanar kiljui, kiukutteli ja huusi muiden päälle maahanmuuttokeskustelussa – Huhtasaari rauhoitteli: “Voitko jättää henkilökohtaisuudet pois?”
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Helsingin teologisessa tiedekunnassa opiskeleva nainen kirjoitti loppuesseeseensä sanan “islamisaatio”, ja bumerangihan siitä tuli – “Ei voida arvostella”
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.

Hallitus harkitsee vakavasti palkkojen veroalea – SAK, jonka pitäisi olla duunareiden puolella, aloitti heti neliraajajarrutuksen: Vastustaa työntekijöiden ostovoiman vahvistamista
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Näin käy, kun jengit ottavat vallan yhteiskunnassa: Haiti totaalisen romahduksen partaalla
Rikollisjengit ovat käytännössä kaapanneet vallan maailman köyhimpiin kuuluvassa maassa. Haiti on maan YK-suurlähettilään mukaan lähellä tilannetta, ”josta ei ole paluuta”. Vain pikainen ulkovaltojen puuttuminen kaaokseen voisi nykäistä saarivaltion pois kuilun reunalta.

Brittipoliisi varoitti miestä kadulla: “puhu englantia”-kehotus voi olla viharikos
Newsweek-lehti uutisoi maailmalla leviävästä videosta, jolla brittipoliisi varoittaa miestä: Kehotus vaatia toista ihmistä "puhumaan englantia" voi olla tulkittavissa vihapuheeksi. Tapauksesta syntyi kohu, sillä video antaa lohduttoman kuvan sananvapauden tilasta Isossa-Britanniassa. Videon taustoista tiedetään kuitenkin rajallisesti. Myös poliisi on ollut verrattain vaitonainen tapahtuneesta.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.

Ministeri Ranne: Asfaltti tuoksuu taas tänä kesänä – ”Tiehankkeet työllistävät nimenomaan suomalaisia”
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.

Taloustieteen emeritusprofessori: Työn verotusta kannattaa keventää myös ylimmissä tuloluokissa – ”Yhteiskunnalle käy kalliiksi pitää kaikkein tuottavimpia ihmisiä vajaakäytöllä”
Heikkojen työn kannustimien vuoksi moni asiantuntijatyössä työskentelevä valitsee tällä hetkellä ylitöiden tekemisen sijaan mieluummin vapaa-ajan. Marginaalivero, eli lisätuloista perittävä vero onkin nykyisellään merkittävä kannustinloukku. - On varmasti syytä pohtia, onko edes valtion etu pitää ylikireää verotusta, jos sen seurauksena ei haluta tehdä pitkiä päiviä, taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén sanoo.