

Persujahdista riehaantunut oikeusproffa Martin Scheinin unohti jo syyttömyysolettamankin – prosessioikeuden professori palautti maan pinnalle
Professori Martin Scheininin vähintäänkin erikoinen kirjoittelu PS-kansanedustaja Juha Mäenpään tapauksesta herättää hämmennystä sosiaalisessa mediassa. Somessa valtoimenaan mesoavan Scheininin twiitteihin kertyy runsaasti innokasta persuvainoa, ja niukalti juridista harkintaa. Vaikka kyseessä on kansainvälisen lain ja ihmisoikeuksien professori, ei hän pannut kummoistakaan painoa kaikkein keskeisimmille ihmisoikeuksille kun avautui tilaisuus mätkiä poliittista opponeittia. Lakivaliokunnan puheenjohtaja, juristikansanedustaja Leena Meri (ps.) joutui muistuttamaan professorille, että oikeusvaltiossa jokainen on syytön kunnes toisin todistetaan. Arvioon yhtyi Lapin yliopiston prosessioikeuden professori Mikko Vuorenpää.
Scheinin kirjoitti torstaina Twitterissä, että mikäli eduskunta ei anna lupaa asettaa Mäenpäätä syytteeseen tämän eduskuntapuheenvuoron takia, Scheininin mielestä Mäenpään ylle jäisi eräänlainen epäilyksen varjo.
– Jos eduskunta ei anna suostumusta syytteelle, poliisin arvio että ”on syytä epäillä” rikosta jää voimaan, Scheinin väitti.
Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen pyysi torstaina eduskunnalta suostumusta saada asettaa kansanedustaja Mäenpää syytteeseen hänen kesäkuussa eduskunnassa käyttämästään puheenvuorosta, joka sisälsi ilmauksen ”vieraslajit.”
Tapauksen esitutkinnassa poliisi katsoi olevan syytä epäillä Mäenpään syyllistyneen kiihottamiseen kansanryhmää vastaan. Perustuslain mukaan syyteoikeus kuitenkin edellyttäisi eduskunnan viiden kuudesosan enemmistöpäätöstä, joten Mäenpään tapaus tuskin etenee mihinkään.
Jokainen on syytön kunnes toisin todistetaan
Twitter-kommenttinsa perusteella Scheinin näyttäisi olevan sitä mieltä, että kansanedustaja Juha Mäenpää ei nauti syyttömyysolettaman, eli syyttömän suojaamisen periaatteen suojaa. Useisiin ihmisoikeussopimuksiin sekä myös suomalaiseen lainsäädäntöön sisältyvä syyttömyysolettama ilmaisee periaatteen, jonka mukaan jokaista rikoksesta epäiltyä on kohdeltava syyttömänä, kunnes hänen syyllisyytensä on näytetty laillisesti toteen.
Scheinin on koulutukseltaan oikeustieteen tohtori ja hänellä on taustallaan pitkä yliopistoura, joten hänen luulisi tuntevan syyttömyysolettaman. Siihen nähden kansanedustaja Mäenpäähän kohdistuva vihjailu näyttäytyy epäasiallisena.
Perussuomalaisten juristikansanedustaja Leena Meri kummastelee ihmisoikeusprofessorin näkemyksiä ja muistuttaa saman tien syyttömyysolettamasta.
– Jokainen on syytön kunnes toisin tuomioistuimessa todetaan. Sama tilanne on olemassa, jos vaaditaan vaikka asianomistajan suostumus syyttämiseen tai teko vanhentunut. Jos ei voi syyttää niin henkilö on silti syytön, ei syyllinen. Oikeusvaltiossa on syyttömyysolettama voimassa, Meri kirjoittaa.
Unohtiko ihmisoikeusprofessori oikeusvaltioperiaatteen?
Scheinin tarttui Merin kommenttiin ja jatkoi hämmentämistä.
– Jos estätte eduskunnan suostumuksen syytteen nostamiselle, koskaan ei saada tuomioistuimen tai syyttäjän arviota, syyllistyikö hän (Mäenpää) rikokseen. Elämään jää poliisin arvio ”on syytä epäillä”. Oikeudenkäynnissä hän saisi suojakseen syyttömyysolettaman. Te estätte sen oikeudellisen vaikutuksen, Scheinin väittää.
Meri vastaa:
– Oletko aidosti tuota mieltä ettei syyttömyysolettama ole voimassa jos syyteoikeutta ei ole. Kuten sanoin, on olemassa monia vastaavia prosessinedellytyksiä eikä henkilöstä silti voi puhua syyllisenä tai vähän syyllisenä. Yleensä olet vahvasti oikeusvaltioperiaatteiden takana, perussuomalaisten juristikansanedustaja ihmettelee.
Scheinin väittää seuraavaksi, että syyttömyysolettama olisi vasta rikoksesta syytetyn oikeus, ikään kuin syyttömyysolettamalla ei olisi merkitystä jo aikaisemmin.
-Te estätte sen (syyttömyysolettaman) toteutumisen, jos estätte syytekynnyksen arvioinnin ja sen mahdollisesti ylittyessä oikeudenkäynnin.
Meri vastaa ihmisoikeusprofessorille, että tosiasiassa syyttömyysolettama koskee rikoksesta epäiltyä jo aiemmin, koko ajan, ellei tuomiota ole. Meri viittaa myös esitutkintalakiin, jossa säädetään että rikoksesta epäiltyä on kohdeltava esitutkinnassa syyttömänä.
Ei pitäisi tehdä ennenaikaisia päätelmiä syyllisyydestä
Lapin yliopiston prosessioikeuden professori Mikko Vuorenpää liittyy keskusteluun. Hän toteaa, että ellei ole olemassa edellytyksiä edes syytteen nostamiselle, siitä ei voi tehdä sellaista päätelmää, että jonkinlainen epäily syyllisyydestä jäisi elämään.
– Sanoisin, että lakivaliokunnan puheenjohtaja Merin näkemys on perusteltu. Ja jos vielä mietitään oikeudenkäyntiä, olisi kovin erikoista tutkimatta jättämisen jälkeen sanoa, että voimaan jää (syytekynnystä mukaillen) syyttäjän näkemys, että syytetty on todennäköisesti syyllinen, Vuorenpää kirjoittaa.
– Kävikö mielessäsi että ehkä puhuimme eri asioista, Scheinin yrittää.
– Ei käynyt. Jos viranomainen ei voi prosessinedellytysten puutteen vuoksi jotain asiaa tutkia, tutkittamattajättämispäätöksestä ei passaa tehdä muita päätelmiä kuin, että prosessinedellytyksissä oli puute. Ja tarkoitan tässä pr. edel. puutteella myös sitä, ettei ole syyteoikeutta, Vuorenpää vastaa.
Professori käy isoilla kierroksilla
Kansanedustaja Mäenpään tapaus on virittänyt professori Scheininin hurjille kierroksille. Jo aiemmin Scheinin ilmoitti Twitterissä olevansa tyytyväinen valtakunnansyyttäjän ratkaisusta pyytää eduskunnalta suostumusta saada asettaa Mäenpää syytteeseen.
– Tämä on hyvä uutinen, kävipä eduskunnan suostumuksen (5/6) kanssa miten hyvänsä, Scheinin riemuitsee.
Hetkeä myöhemmin Scheinin paljastaa olleensa muutenkin erityisen aktiivinen asiassa.
– Kiitos kommenteista. Mielelläni avaan lisää: Olin yksi niistä, jotka tekivät tutkintapyynnön Mäenpään vieraslajipuheesta, Scheinin kirjoittaa. Hän arvioi myös, että ”kansanmurha alkaa tuollaisella puheella”, viitaten Mäenpään ulostuloon.
Oikeusprofessori Scheinin esitellään mediassa yleensä ihmisoikeusasiantuntijana. Mainitsematta yleensä jää, että hän on ollut aktiivinen toimija SKDL:n ja SKP:n riveissä. Scheinin on toiminut muun muassa Suomen Kommunistisen Puolueen keskuskomitean jäsenenä. Äskettäin hän on näkyvästi julkisuudessa puolustanut al Hol -tapauksen vuoksi ryvettynyttä ulkoministeri Pekka Haavistoa, muistutellut al-Holin leirillä olevien syyttömyydestä sekä tietenkin sättinyt perussuomalaisia.
Poliittissa kysymyksissä Scheinin ei kaida kannanottamista. Hänen poliittiset näkemyksensä heijastelevat vasemmiston kaikkein kiihkeimmän äärilaidan kantoja, jonka ilmeinen tavoite on PS:n toiminnan estäminen.
Kiihkeän professorin toivoisi kuitenkin muistavan, että poliittinen toimintavapaus on YK:n ihmisoikeusjulistuksessa erikseen turvattu vapaus.
Martin Scheinin lähetti tämän kirjoituksen johdosta vastineen Suomen Uutisille. Vastine on luettavissa täältä >
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Martin Scheininin vastine syyttömyysolettamaa koskevaan juttuun

Kansanedustaja Leena Meri vastaa professori Martin Scheininille: Syyttömyysolettama on voimassa koko prosessin ajan eikä se pääty poliisitutkintaan

Perustuslakivaliokunnan perussuomalaiset jäsenet: Syytelupaa ei pidä myöntää kansanedustaja Mäenpään tapauksessa
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Aatu Arjalainen ja Nahom Hagos – kumpi on todempi uhka?

Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Antikainen: Kuvitelkaa demarien Nasima Razmyar sisäministerinä – rajat auki, suut kiinni ja lisää turvapaikanhakijoita suomalaisten elätettäväksi
Pääministeripuolueena SDP:n ja Nasima Razmyarin toimintalinja olisi selvä: vihapuheesta vankilaan – mutta laittomasta maassaoleskelusta palkinto. Suomalaisille rajat sananvapauteen – mutta ei rajoja maahanmuutolle. Ja jos kritisoisit Razmyaria, joutuisit maksamaan kunnianloukkauksesta korvauksia, kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa.

AKT-pamppu Ismo Kokon mielestä bussiliikenne pysähtyisi ilman maahanmuuttajia – PS:n Grönroosilta tyly kuitti: ”AKT:n kaverilla kysynnän ja tarjonnan perusasiat hukassa”
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos selventää mamutusta komppaavalle ay-pomo Ismo Kokolle, että toki Suomessa bussit liikkuisivat aivan hyvin myös ilman maahanmuuttajia, tällöin vain kuljettajien palkat olisivat hieman korkeammat kuin nyt.

Tukala helle jatkuu – Ministeri Kaisa Juuso: ”Viilennyksestä on nyt huolehdittava erityisesti vanhusten asumisyksiköissä”
Kotien lisäksi sisätilojen viileydestä on huolehdittava sosiaali- ja terveydenhuollon hoitolaitoksissa sekä asumisyksiköissä, joissa hoidetaan kuumuuden vaikutuksille herkkiin väestöryhmiin kuuluvia, painottaa sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Päivän pointti: Toksinen vallankäyttö, toiminnan ristiriitaisuudet ja kasvava tyytymättömyys Pride-liikkeen sisällä herättävät pohtimaan, joko Pride-aikakausi on tullut päätökseensä

Ranska avaamassa ovea uusille tulijoille – pelkkä palestiinalaisuus riittää nyt turvapaikan perusteeksi
Ranska on päättänyt myöntää turvapaikkoja Gazan palestiinalaisille. Tie EU:n alueelle on nyt periaatteessa auki kahdelle miljoonalle uudelle pakolaiselle. Päätökseen on reagoitu voimakkaasti, sillä se voi johtaa pakolaistulvaan ja Hamasin terrroristien ujuttautumiseen Euroopan ytimeen.

Hallitus selvittää maahanmuuttajien arvot: ”Lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”
Maahanmuutto- ja integraatiopolitiikan pitää perustus tosiasioihin, ei näppituntumaan saatikka oletuksiin. Näin ajattelee tuore opetus- ja integraatioministeri Simona Mohamsson (ent. Mohammad). Yhteiset tasavertaisuuteen perustuvat arvot on hyväksyttävä, sillä ”lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”.

EVA:n tutkimus paljastaa arvomuutoksen: Suomalaiset kallistuvat oikealle, identiteettipolitiikka ei enää vetoa kansaan kuten ennen
Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuore arvo- ja asennetutkimus osoittaa, että suomalaisten asenteet ovat siirtyneet selvästi oikeistolaisempaan suuntaan kuluneen vuosikymmenen aikana. Suomalaisista noin puolet (49 prosenttia) asemoi itsensä poliittisesti oikealle, vajaa kolmannes vasemmalle (31 prosenttia) ja viidesosa (19 prosenttia) keskelle.