

Persujahdista riehaantunut oikeusproffa Martin Scheinin unohti jo syyttömyysolettamankin – prosessioikeuden professori palautti maan pinnalle
Professori Martin Scheininin vähintäänkin erikoinen kirjoittelu PS-kansanedustaja Juha Mäenpään tapauksesta herättää hämmennystä sosiaalisessa mediassa. Somessa valtoimenaan mesoavan Scheininin twiitteihin kertyy runsaasti innokasta persuvainoa, ja niukalti juridista harkintaa. Vaikka kyseessä on kansainvälisen lain ja ihmisoikeuksien professori, ei hän pannut kummoistakaan painoa kaikkein keskeisimmille ihmisoikeuksille kun avautui tilaisuus mätkiä poliittista opponeittia. Lakivaliokunnan puheenjohtaja, juristikansanedustaja Leena Meri (ps.) joutui muistuttamaan professorille, että oikeusvaltiossa jokainen on syytön kunnes toisin todistetaan. Arvioon yhtyi Lapin yliopiston prosessioikeuden professori Mikko Vuorenpää.
Scheinin kirjoitti torstaina Twitterissä, että mikäli eduskunta ei anna lupaa asettaa Mäenpäätä syytteeseen tämän eduskuntapuheenvuoron takia, Scheininin mielestä Mäenpään ylle jäisi eräänlainen epäilyksen varjo.
– Jos eduskunta ei anna suostumusta syytteelle, poliisin arvio että ”on syytä epäillä” rikosta jää voimaan, Scheinin väitti.
Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen pyysi torstaina eduskunnalta suostumusta saada asettaa kansanedustaja Mäenpää syytteeseen hänen kesäkuussa eduskunnassa käyttämästään puheenvuorosta, joka sisälsi ilmauksen ”vieraslajit.”
Tapauksen esitutkinnassa poliisi katsoi olevan syytä epäillä Mäenpään syyllistyneen kiihottamiseen kansanryhmää vastaan. Perustuslain mukaan syyteoikeus kuitenkin edellyttäisi eduskunnan viiden kuudesosan enemmistöpäätöstä, joten Mäenpään tapaus tuskin etenee mihinkään.
Jokainen on syytön kunnes toisin todistetaan
Twitter-kommenttinsa perusteella Scheinin näyttäisi olevan sitä mieltä, että kansanedustaja Juha Mäenpää ei nauti syyttömyysolettaman, eli syyttömän suojaamisen periaatteen suojaa. Useisiin ihmisoikeussopimuksiin sekä myös suomalaiseen lainsäädäntöön sisältyvä syyttömyysolettama ilmaisee periaatteen, jonka mukaan jokaista rikoksesta epäiltyä on kohdeltava syyttömänä, kunnes hänen syyllisyytensä on näytetty laillisesti toteen.
Scheinin on koulutukseltaan oikeustieteen tohtori ja hänellä on taustallaan pitkä yliopistoura, joten hänen luulisi tuntevan syyttömyysolettaman. Siihen nähden kansanedustaja Mäenpäähän kohdistuva vihjailu näyttäytyy epäasiallisena.
Perussuomalaisten juristikansanedustaja Leena Meri kummastelee ihmisoikeusprofessorin näkemyksiä ja muistuttaa saman tien syyttömyysolettamasta.
– Jokainen on syytön kunnes toisin tuomioistuimessa todetaan. Sama tilanne on olemassa, jos vaaditaan vaikka asianomistajan suostumus syyttämiseen tai teko vanhentunut. Jos ei voi syyttää niin henkilö on silti syytön, ei syyllinen. Oikeusvaltiossa on syyttömyysolettama voimassa, Meri kirjoittaa.
Unohtiko ihmisoikeusprofessori oikeusvaltioperiaatteen?
Scheinin tarttui Merin kommenttiin ja jatkoi hämmentämistä.
– Jos estätte eduskunnan suostumuksen syytteen nostamiselle, koskaan ei saada tuomioistuimen tai syyttäjän arviota, syyllistyikö hän (Mäenpää) rikokseen. Elämään jää poliisin arvio ”on syytä epäillä”. Oikeudenkäynnissä hän saisi suojakseen syyttömyysolettaman. Te estätte sen oikeudellisen vaikutuksen, Scheinin väittää.
Meri vastaa:
– Oletko aidosti tuota mieltä ettei syyttömyysolettama ole voimassa jos syyteoikeutta ei ole. Kuten sanoin, on olemassa monia vastaavia prosessinedellytyksiä eikä henkilöstä silti voi puhua syyllisenä tai vähän syyllisenä. Yleensä olet vahvasti oikeusvaltioperiaatteiden takana, perussuomalaisten juristikansanedustaja ihmettelee.
Scheinin väittää seuraavaksi, että syyttömyysolettama olisi vasta rikoksesta syytetyn oikeus, ikään kuin syyttömyysolettamalla ei olisi merkitystä jo aikaisemmin.
-Te estätte sen (syyttömyysolettaman) toteutumisen, jos estätte syytekynnyksen arvioinnin ja sen mahdollisesti ylittyessä oikeudenkäynnin.
Meri vastaa ihmisoikeusprofessorille, että tosiasiassa syyttömyysolettama koskee rikoksesta epäiltyä jo aiemmin, koko ajan, ellei tuomiota ole. Meri viittaa myös esitutkintalakiin, jossa säädetään että rikoksesta epäiltyä on kohdeltava esitutkinnassa syyttömänä.
Ei pitäisi tehdä ennenaikaisia päätelmiä syyllisyydestä
Lapin yliopiston prosessioikeuden professori Mikko Vuorenpää liittyy keskusteluun. Hän toteaa, että ellei ole olemassa edellytyksiä edes syytteen nostamiselle, siitä ei voi tehdä sellaista päätelmää, että jonkinlainen epäily syyllisyydestä jäisi elämään.
– Sanoisin, että lakivaliokunnan puheenjohtaja Merin näkemys on perusteltu. Ja jos vielä mietitään oikeudenkäyntiä, olisi kovin erikoista tutkimatta jättämisen jälkeen sanoa, että voimaan jää (syytekynnystä mukaillen) syyttäjän näkemys, että syytetty on todennäköisesti syyllinen, Vuorenpää kirjoittaa.
– Kävikö mielessäsi että ehkä puhuimme eri asioista, Scheinin yrittää.
– Ei käynyt. Jos viranomainen ei voi prosessinedellytysten puutteen vuoksi jotain asiaa tutkia, tutkittamattajättämispäätöksestä ei passaa tehdä muita päätelmiä kuin, että prosessinedellytyksissä oli puute. Ja tarkoitan tässä pr. edel. puutteella myös sitä, ettei ole syyteoikeutta, Vuorenpää vastaa.
Professori käy isoilla kierroksilla
Kansanedustaja Mäenpään tapaus on virittänyt professori Scheininin hurjille kierroksille. Jo aiemmin Scheinin ilmoitti Twitterissä olevansa tyytyväinen valtakunnansyyttäjän ratkaisusta pyytää eduskunnalta suostumusta saada asettaa Mäenpää syytteeseen.
– Tämä on hyvä uutinen, kävipä eduskunnan suostumuksen (5/6) kanssa miten hyvänsä, Scheinin riemuitsee.
Hetkeä myöhemmin Scheinin paljastaa olleensa muutenkin erityisen aktiivinen asiassa.
– Kiitos kommenteista. Mielelläni avaan lisää: Olin yksi niistä, jotka tekivät tutkintapyynnön Mäenpään vieraslajipuheesta, Scheinin kirjoittaa. Hän arvioi myös, että ”kansanmurha alkaa tuollaisella puheella”, viitaten Mäenpään ulostuloon.
Oikeusprofessori Scheinin esitellään mediassa yleensä ihmisoikeusasiantuntijana. Mainitsematta yleensä jää, että hän on ollut aktiivinen toimija SKDL:n ja SKP:n riveissä. Scheinin on toiminut muun muassa Suomen Kommunistisen Puolueen keskuskomitean jäsenenä. Äskettäin hän on näkyvästi julkisuudessa puolustanut al Hol -tapauksen vuoksi ryvettynyttä ulkoministeri Pekka Haavistoa, muistutellut al-Holin leirillä olevien syyttömyydestä sekä tietenkin sättinyt perussuomalaisia.
Poliittissa kysymyksissä Scheinin ei kaida kannanottamista. Hänen poliittiset näkemyksensä heijastelevat vasemmiston kaikkein kiihkeimmän äärilaidan kantoja, jonka ilmeinen tavoite on PS:n toiminnan estäminen.
Kiihkeän professorin toivoisi kuitenkin muistavan, että poliittinen toimintavapaus on YK:n ihmisoikeusjulistuksessa erikseen turvattu vapaus.
Martin Scheinin lähetti tämän kirjoituksen johdosta vastineen Suomen Uutisille. Vastine on luettavissa täältä >
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Martin Scheininin vastine syyttömyysolettamaa koskevaan juttuun

Kansanedustaja Leena Meri vastaa professori Martin Scheininille: Syyttömyysolettama on voimassa koko prosessin ajan eikä se pääty poliisitutkintaan

Perustuslakivaliokunnan perussuomalaiset jäsenet: Syytelupaa ei pidä myöntää kansanedustaja Mäenpään tapauksessa
Viikon suosituimmat

Perussuomalaiset varoitti jo 2013 – Carunan tuotot menevät nyt Espanjaan
Espanjalainen energiajätti Iberdrola ostaa Suomen suurimman sähkönjakeluyhtiön Carunan noin viidellä miljardilla eurolla. Perussuomalaiset varoittivat jo 13 vuotta sitten, mitä seuraa kun kotimainen sähkönjakeluyhtiö myydään ulkomaille.

Mäenpää: Kornia, että eduskunnan kesäteatteria vetää viime kaudella 6 000 miljoonaa hukannut Tytti Tuppurainen
Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää arvostelee oppositiota siitä, että se vaati eduskunnan ylimääräistä täysistuntoa Helsinki Garden -hankkeen valtiontuesta. Mäenpään mukaan keskustelussa on kyse pikemminkin poliittisesta esiintymisestä kuin uusien tietojen selvittämisestä.

Helsingin poliisi tehosti ulkomaalaisvalvontaa – maasta poistettu tänä vuonna lähes 500 henkilöä
Maassaolon edellytysten tarkastuksia tehtiin ulkomaalaisvalvonnassa lähes 50 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.

Migri: Toistakymmentä kiintiöpakolaisehdokasta hylätty turvallisuussyistä – tarkkoja lukuja ei kerrota
Vuosina 2024–2026 toistakymmentä UNHCR:n esittämää kiintiöpakolaisehdokasta on jäänyt valitsematta Suomeen, koska heidän on arvioitu vaarantavan yleistä järjestystä ja turvallisuutta. Tarkkoja lukuja tai kansallisuuksia maahanmuuttovirasto ei kerro.

Purra: SDP kannattaa kehitysmaamaahanmuuttoa – ”Tavoitteena on varmistaa, että maahan tulee riittävästi pienituloisia ihmisiä, jotka tarvitsevat sosiaalivaltiota ja äänestävät vasemmistoa”
SDP on suosituin puolue vieraskielisten keskuudessa, ilmenee Helsingin Sanomien teettämästä kyselystä. Tulos viittaa demareiden harjoittamaan laskelmointiin, jolla puolue pyrkii kasvattamaan kannatustaan suosimalla löyhää maahanmuuttopolitiikkaa.

Laaja törkeä huumausainerikosvyyhti: 200 kiloa amfetamiinia, kymmeniä kiloja kokaiinia – tuomituista valtaosa ulkomaalaistaustaisia
Itä-Uudenmaan käräjäoikeus tuomitsi viime viikolla 18 henkilöä laajassa törkeiden huumausainerikosten kokonaisuudessa. Tuomioihin sisältyi myös yksi ampuma-aserikos. Oikeuden mukaan rikosvyyhdissä liikkui satoja kiloja huumausaineita, joita tuotiin Ruotsista Suomeen.

Ministeri Rydman säästää veronmaksajien rahaa – Yle tekee siitä skandaalin
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman hylkäsi yhdeksän tutkimushanketta ja joutui siitä mediamyllyyn. Kukaan ei kuitenkaan kysy, miksi ministeriö ylipäätään jakaa tutkimusrahaa Suomen Akatemian rinnalla.

Maahantulija puukotti saksalaisen opiskelijan kuoliaaksi avoimella kadulla – Saksassa kasvaa entisestään pelko, että kuka tahansa voi joutua sattumalta veitsi-iskun uhriksi
Saksaa järkyttää jälleen uusi veitsihyökkäystapaus. Trierin yliopistossa historiaa opiskeleva 22-vuotias saksalainen Marius Dick oli palaamassa 15. heinäkuuta ostoksiltaan kun samanikäinen afganistanilainen Sajad M. hyökkäsi avoimella kadulla leipäveitsi kädessä hänen kimppuunsa. Vanhemmat vaativat saksalaisilta poliitikoilta täyskäännöstä suhteessa rikollisiin maahantulijoihin.

Laittomat maahanpyrkijät herättävät pelkoa ja huolta Kreikan lomaparatiisissa – ihmissalakuljettajien kumiveneet vyöryvät Libyasta Kreetalle
Kreetan saari on eräs tärkeimmistä maahantuloreiteistä läntisen hyvinvoinnin piiriin pyrkiville maailman ihmisille. Kreikkaan on tullut alkuvuonna laittomasti lähes 17 000 laitonta siirtolaista, joista yli puolet on rantautunut Kreetalle. Lähi-idästä, Intian niemimaalta ja Afrikasta lähtöisin olevat ihmiset lähtevät vaaralliselle merimatkalleen Libyan Tobrukista. He maksavat ihmissalakuljetusverkostoille tuhansia euroja päästäkseen EU:n alueelle.

Marokkolaissyntyisen miehen kuolema johti väkivaltaisiin mielenosoituksiin Italiassa – sekavasti käyttäytynyt mies menehtyi vastustaessaan poliisia
Maahanmuuttajataustaisen miehen kuolema poliisi pidätyksen yhteydessä tuo median mukaan kaikuja vuodelta 2020 Black Lives Matter -liikkeen syntymäajoilta. Kuoleman laukaisemissa mellakoissa loukkaantui arviolta 60 poliisia. Media syyttää tapahtumista poliisia, mutta pääministeri Meloni kehottaa pohtimaan myös väkivaltaisten mielenosoittajien motiiveja.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 3/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää









