Perustuslakivaliokunnan perussuomalaiset jäsenet Olli Immonen, Sakari Puisto ja Jukka Mäkynen jättivät tänään perustuslakivaliokunnan kokouksessa yhdessä kokoomuslaisten jäsenten Wille Rydmanin ja Heikki Vestmanin kanssa vastalauseen mietintöön, jossa valiokunta puoltaa syyteluvan myöntämistä kansanedustaja Juha Mäenpään tapauksessa.

Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen pyysi eduskunnalta lupaa saada syyttää Juha Mäenpäätä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan Mäenpään valtiopäivillä lausumien mielipiteiden vuoksi. Valtakunnansyyttäjän mukaan Mäenpää rinnasti salipuheessaan turvapaikanhakijat ja vieraslajit toisiinsa ja siten loukkasi turvapaikanhakijoiden ihmisarvoa.

Perustuslakivaliokunta laati asiasta tänään mietinnön ja päätyi esittämään eduskunnalle syyttämisluvan myöntämistä. Mietintöön sisältyy viiden kansanedustajan allekirjoittama vastalause.

Tunnusmerkistön täyttyminen tulkinnanvaraista

Perustuslain mukaan kansanedustaja voidaan asettaa syytteeseen kuvatussa tilanteessa vain, jos eduskunta tukee sitä vähintään 5/6 ääntenenemmistöllä.

Perussuomalaisten mielestä perustuslakivaliokunnan ei olisi pitänyt myöntää syytelupaa tapauksessa, jossa rikoksen tunnusmerkistön täyttyminen on hyvin tulkinnanvaraista.

– Syyteluvan puoltamisella voi olla vaikutuksia kansanedustajien sananvapauden käyttämiseen. Edustuksellisessa demokratiassa on tärkeää, että kansalaisten näkemykset välittyvät päätöksentekoon heidän edustajiensa kautta mahdollisimman väärentymättöminä.

Yhteiskunnallinen keskustelu tärkeää

Sananvapaus on keskeinen perusoikeus. Perustuslain mukaan sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä. Sananvapaussäännöksen keskeisenä tarkoituksena on taata kansanvaltaisen yhteiskunnan edellytyksenä oleva vapaa mielipiteenmuodostus ja avoin julkinen keskustelu.

Myös Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukaan sananvapaus sisältää vapauden pitää mielipiteitä sekä levittää tietoja ja ajatuksia viranomaisten siihen puuttumatta.

– Sananvapaudella on korostunut merkitys yhteiskunnallisen ja poliittisen keskustelun aloilla, eikä rikoslain säännöksillä pidä rajoittaa vapautta keskustella yhteiskunnallisesti merkityksellisistä asioista. Sananvapauden ydinalueeseen kuuluvan poliittisen ja yhteiskunnallisen keskustelun yhteydessä rajoituksiin on suhtauduttava tiukasti. Esimerkiksi maahanmuutto- ja ulkomaalaispolitiikan tai siitä vastuussa olevien ankarakaan arvostelu ei sellaisenaan täytä rikoksen tunnusmerkistöä, perussuomalaisten valiokuntaryhmä toteaa.

Perustuslain mukaan kansanedustajalla on eduskunnassa oikeus puhua vapaasti kaikista keskusteltavana olevista asioista sekä niiden käsittelystä. Edustajan puhevapautta on perinteisesti pidetty varsin laajana. Kansanedustajalla on oikeus vapaasti lausua mielipiteensä käsiteltävinä olevista asioista, arvostella suoritettuja toimenpiteitä sekä tuoda esille epäkohtia tai muita seikkoja, joiden esittämistä hän pitää maan edun vaatimana.

Kansanedustajalla laaja puheoikeus

Perustuslailla on kiinteä yhteys kansanedustajan puhevapautta koskevaan perustuslain 31 §:n 1 momenttiin. Säännösten tarkoituksena on turvata kansanedustajan sananvapaus edustajan toimessaan. Tarkoituksena on taata kansanedustajille mahdollisimman laaja vapaus julkisten asioiden hoitamisen arvosteluun ja siten myös turvata kansanedustajan toimen hoitamista.

– Mäenpään tapauksessa on kyse oppositiossa olevan puolueen kansanedustajan hallitusohjelmaa kohtaan esittämästä kritiikistä. Poliittisen järjestelmän toiminnan kannalta on erityisen olennaista turvata nimenomaan oppositiossa olevien kansanedustajien sananvapautta. Se, että ilmaisua on käytetty täysistunnossa keskusteltaessa hallitusohjelmasta eli aivan ydinasiasta poliittisessa keskustelussa, vahvistaa edelleen sanoman poliittista sisältöä. Poliitikon sananvapaus on korostettu, kun kysymys on poliittisesta puheesta, koska suojaamalla poliitikon sananvapautta suojataan samalla moniarvoisen demokratian toteutumista.

– Kansanedustajan puhevapauteen kuuluu oikeus esittää myös kriittisiä ja jopa hyökkääviä puheenvuoroja eduskunnassa. Keskustelijan on saatava turvautua myös tiettyyn liioitteluun tai jopa provokaatioon yleisesti kiinnostavassa keskustelussa. Poliittista puhetta ei tule rajoittaa ilman pakottavia syitä, eikä kansanedustajan käyttämien ilmaisujen ja esittämien lausumien arvioinnin lähtökohtana voida pitää niiden rikosoikeudellista tarkastelua.

Syyteluvan puoltaminen tukahduttaa oikeuksia

Perussuomalaisten valiokuntaryhmän mukaan syyteluvan puoltamista harkittaessa olisi tullut ottaa huomioon myös syyteluvan myöntämisen vaikutus myöhempään sananvapauden käyttöön eduskunnassa ja kansanedustajan immuniteetin periaatteelliseen merkitykseen.

– Jos asetutaan sille kannalle, että eduskunta yleensä myöntyy herkästi sille esitettyihin syyttämislupaa koskeviin pyyntöihin, johtaa tämä siihen, että kansanedustajia vastaan tullaan nostamaan syytteitä tulevaisuudessa mahdollisesti hyvinkin tiuhaan. Tämä voisi vaikuttaa kansanedustajiin ennakollisen sensuurin tavoin ja pahimmillaan johtaa liialliseen kriittisten puheenvuorojen karsimiseen.

– Syyteluvan puoltaminen tällaisessa tapauksessa tukahduttaa kansanedustajan oikeuksia ja myös velvollisuuksia, kuten arvosteluoikeutta.

Edustajan lausuntoa ei tehty ilkivallasta

Kansanedustajien puhevapautta ja immuniteettia koskevilla normeilla on yhteiskunnassa huomattavan suuri merkitys edustuksellisen demokratian näkökulmasta. Kansanedustaja tarvitsee vahvan suojan puhumisvapaudelleen eduskunnassa. Perussuomalaisten mielestä suojan pitäminen reaalisena kaikissa tilanteissa edellyttää suojan ennalta selvää kattavuutta, jotta edustajan ei tarvitse pohtia lausumisoikeuttaan erikseen erilaisissa tilanteissa.

– Syyteluvasta päätettäessä olisi tullut ottaa huomioon myös esittämisolosuhteet. Syyttämispyynnön kohteena oleva lausuma on esitetty myöhään illalla sitä sen kummemmin suunnittelematta. Mäenpäätä ei ole aikaisemmin epäilty vastaavanlaisesta, eduskunnan istunnossa, tapahtuneesta teosta. Edustajan lausuntoa ei ole tehty ilkivallasta eikä sitä ole tarkoitettu loukkaukseksi.

– Erityistä painoarvoa on annettava lisäksi sille, miten vakavasta rikoksesta syyttämispyynnössä on kysymys. Jo kansanedustajan syytteeseen asettamiseksi perustuslain mukaan vaadittava äänten korkea määräenemmistö osoittaa, että kansanedustajan menettelyn täytyy olla oikeudellisesti arvioiden erittäin raskauttavaa, jotta syytelupa voitaisiin antaa. Sillä on asian arvioinnin kannalta merkitystä, miten törkeästä rikoksesta saattaa olla kysymys, ja mikä olisi siitä odotettavissa oleva rangaistus. Mitä lievempi rangaistus asiassa olisi odotettavissa, sitä vähemmän aiheellista on, että asiaa ryhdytään oikeudessa käsittelemään.

Vakavia seurauksia sananvapaudelle

Myöntymällä nyt esitettyyn pyyntöön asettaa kansanedustaja syytteeseen tekisi eduskunta epäilemättä ennakkopäätöksen, jolla olisi sitova vaikutus myöhemmissä vastaavissa tapauksissa.

– Syyteluvan myöntämisellä tapauksessa, jossa kysymys rikoksen tunnusmerkistön täyttymisestä on hyvin tulkinnanvarainen voisi olla vakavia ennaltaehkäiseviä, jopa itsesensuuriin johtavia vaikutuksia kansanedustajien sananvapauden käyttämiseen, perussuomalaisten valiokuntaryhmä korostaa.

SUOMEN UUTISET