Valtakunnansyyttäjä pyytää eduskunnan suostumusta asettaa kansanedustaja Juha Mäenpää syytteeseen

Valtakunnansyyttäjä on pyytänyt eduskunnalta suostumusta saada asettaa kansanedustaja Juha Mäenpää (ps.) syytteeseen tämän eduskunnassa pitämän puheenvuoron takia. On melko epätodennäköistä, että eduskunnan lupa syytteeseen asettamiselle heltiäisi, sillä se vaatii viiden kuudesosan enemmistön.

Eduskunta tiedottaa, että valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen on pyytänyt eduskunnalta suostumusta saada asettaa kansanedustaja Juha Mäenpää syytteeseen hänen eduskunnan täysistunnossa kesäkuussa 2019 käyttämänsä puheenvuoron johdosta. Kyse on ilmauksesta ”vieraslajit”. Asiassa on toimitettu esitutkinta, ja poliisi on katsonut asiassa olevan syytä epäillä edustaja Mäenpään syyllistyneen kiihottamiseen kansanryhmää vastaan.

Syyttäjä: Ihmisryhmien vertaaminen kasveihin on loukkaavaa

Lupapyyntönsä mukaan valtakunnansyyttäjä pitää Mäenpään käyttämää ilmaisua ”vieraslajit” epäasiallisena sekä ”islaminuskoisia ja erityisesti islaminuskoisia turvapaikanhakijoita halventavana”. Toiviaisen mukaan ”suomalaisessa yhteiskunnassa vakiintuneiden arvokäsitysten” perusteella ihmisryhmien vertaaminen kasveihin on halventavaa ja loukkaa niihin kuuluvien ihmisten yhdenvertaisuutta ja ihmisarvoa.

Perustuslain mukaan kansanedustajaa ei saa asettaa syytteeseen hänen valtiopäivillä lausumiensa mielipiteiden tai asian käsittelyssä noudattamansa menettelyn johdosta, ellei eduskunta ole siihen suostunut päätöksellä, jota vähintään viisi kuudesosaa annetuista äänistä on kannattanut.

Eduskunta ei ikinä aiemmin ole myöntänyt syytelupaa

Suomen itsenäisyyden aikana on ollut vain kolme aiempaa tapausta, jossa eduskunnalta on pyydetty suostumusta perustuslain 30 §:n mukaisesti syytteen nostamiseen sellaisista puheista, jotka kansanedustaja on lausunut eduskunnassa. Kertaakaan eduskunta ei ole myöntänyt lupaa syytteen nostamiseksi. Suomen Uutiset kertoi näistä ennakkotapauksista tarkemmin aiemmassa artikkelissaan.

Valtakunnansyyttäjä toteaa pyynnössään erikseen, että vaikka eduskunta antaisi suostumuksen, tämä ei vielä välttämättä tarkoita sitä, että valtakunnansyyttäjä asettaisi edustaja Mäenpään syytteeseen. Mutta mikäli eduskunta ei anna suostumustaan, valtakunnansyyttäjä on pakotettu tekemään päätöksen syyttämättä jättämisestä syyteoikeuden puuttumisen vuoksi.

Syyttämispyyntö otetaan lähetekeskusteluun eduskunnan täysistunnossa kevätistuntokauden alussa. Sen jälkeen eduskunta pyytää perustuslakivaliokunnalta mietintöä syyttämispyynnöstä. Tämän mietinnön pohjalta eduskunta päättää asiasta äänestämällä täysistunnossa.