Perustuslaki takaa kansanedustajille puheoikeuden – miksi vihertaustainen poliisi aloitti esitutkinnan Mäenpään eduskuntapuheesta?

Poliisi on kertonut aikovansa aloittaa esitutkinnan kansanedustaja Juha Mäenpään eduskuntapuheesta. Tilanne on hyvin poikkeuksellinen, sillä Suomen perustuslain mukaan kansanedustajan koskemattomuuden ja puhevapauden suoja on hyvin korkea. Jos syyttäjä päättää asettaa kansanedustajan syytteeseen hänen eduskunnassa lausumiensa mielipiteiden johdosta, eduskunnan on annettava lupa syytteeseen asettamiselle viiden kuudesosan enemmistöllä.

Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpään epäillään syyllistyneen kiihottamiseen kansanryhmää vastaan, koska hän puhui kesäkuussa eduskunnan täysistunnossa hallitusohjelmasta seuraavasti:

”Täällä hallitusohjelmassa on yksi hyvä kirjaus. Täällä lukee: ’Tehostetaan vieraslajien torjuntaa sekä lainsäädännöllä että torjuntatoimenpiteiden rahoitusta lisäämällä.’ Tämä valitettavasti lukee väärässä kohdassa”.

Tätä ennen Mäenpää oli puhunut vuoden 2015 turvapaikanhakijatulvan aiheuttamista ongelmista.

Vihertaustainen tutkija vaihtoon?

Helsingin Sanomien haastattelema rikoskomisario Pekka Hätönen pitää Mäenpään lausumaa ”perinteisenä” vihapuheena. Hätösen mukaan ”siinä pyritään loukkaamaan ihmisarvoa ja poistamaan ihmisyyttä siitä ryhmästä”. Ryhmällä komisario Hätönen viittaa ilmeisesti turvapaikanhakijoihin.

Viikko sitten rikoskomisario Markku Silen päätti Abdirahim ”Husu” Husseinin somekirjoituksista tehtyihin tutkintapyyntöihin liittyen, että perussuomalaiset eivät ole sellainen suojattu kansanryhmä, johon voitaisiin soveltaa lakia kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Nyt sitten poliisi joutuu pohtimaan, ovatko turvapaikanhakijat ”kansanryhmä”, ja jos ovat, niin millä perusteella.

Asiaa tutkiva komisario Hätönen on ollut aiemmin vihreiden ehdokkaana kuntavaaleissa ja työskennellyt muun muassa Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistossa.

Helsingin poliisilaitoksen päällikkö Lasse Aapio kertoo Ylelle saaneensa kielteistä palautetta Hätösen taustasta. Nyt asiaa tutkitaan ja pohditaan, joudutaanko tutkinnassa vaihtamaan tutkinnanjohtajaa.

– Kielteistä palautetta on tullut sähköpostiini ihan tavallisilta kansalaisista. Olen käynnistänyt selvityksen tästä tilanteesta, Aapio kertoo Ylellä.

Myös perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho on kommentoinut tutkijan poliittista taustaa ja mahdollista motiivia Uuden Suomen haastattelussa.

Vain kolme tapausta Suomen historiassa

Eduskunnan pääsihteeri Maija-Leena Paavola kertoi aiemmin Suomen Uutisille, että itsenäisyyden aikana on ollut vain kolme aiempaa tapausta, jossa eduskunnalta on pyydetty suostumusta perustuslain 30 §:n mukaisesti syytteen nostamiseen sellaisista puheista, jotka kansanedustaja on lausunut eduskunnassa. Kertaakaan eduskunta ei ole myöntänyt lupaa syytteen nostamiseksi.

Ensimmäinen tapaus on vuodelta 1932, jolloin Tammisaaren pakkotyölaitoksen vartijat pyysivät oikeutta asettaa syytteeseen edustaja Kaarlo Räisäsen (sd.), joka oli hallitukselle esitetyssä, Tammisaaren pakkotyölaitoksen poliittisten vankien oloja koskevassa kysymyksessä väittänyt pakkotyölaitoksen vartijoiden syyllistyneen törkeisiin rikoksiin, kuten kuolemaan johtanut pahoinpitely ja kuolemantuottamus.

Sdp:n vastalauseessa pidettiin selvänä, että anomuksen takana olivat poliittiset motiivit ja todettiin, että sen allekirjoittajat olivat itsekin tunnustaneet ”kuuluvansa ns. lapualaisiin, joiden kiihkeys poliittisia vastustajia kohtaan on yleisesti tunnettu”. Täysistunnossa suostumuksen antaminen sai taakseen enemmistön, mutta ei vaadittavaa 5/6 enemmistöä.

Toinen tapaus on vuodelta 1947. Eräs liikemies pyysi eduskunnan suostumusta edustaja Lauri Järven (kok.) syytteeseen panemiseen tämän eduskunnassa esittämän lausunnon johdosta. Liikemiehen mielestä lausunto oli häneen kohdistunut julkinen herjaus. Edustaja Järven lausunnossa arvosteltiin valtiollisen poliisin toimintaa ja siitä aiheutuvia kustannuksia. Perustuslakivaliokunta ei pitänyt lausuntoa solvauksena, vaan korosti, että ”nykyisissä, edelleen epävakaissa oloissa edustajan arvostelu- ja lausuntovapauden ylläpitämisellä on vielä suurempi merkitys kuin säännöllisissä oloissa.” Liikemiehen syytepyyntöön ei suostuttu.

Kolmas tapaus on vuodelta 1979. Eräs yhtymä ja sen toimitusjohtaja pyysivät lupaa asettaa edustaja Mikko Ekorre (skdl) syytteeseen, koska tämä oli kirjallisessa kysymyksessään ilmoittanut yhtymän toistuvasti laiminlyöneen lakisääteisiä velvollisuuksiaan työsuojeluasioissa. Toimitusjohtaja piti tätä herjauksena. Perustuslakivaliokunta katsoi, ettei syytteeseen asettamiseen ole syytä suostua.

Yllä olevista tapauksista on kerrottu tarkemmin Mikael Hidenin kirjassa Juridiikkaa ja muotoja
eduskuntatyössä.

Mäenpää siteeraa Paasilinnaa

Marssijärjestys kansanedustaja Mäenpään asiassa on joka tapauksessa se, että poliisi suorittaa nyt esitutkinnan. Sen jälkeen asia siirtyy valtakunnansyyttäjänvirastolle syyteharkintaa varten. Jos syyttäjä päättää nostaa syytteen, hänen on pyydettävä siihen eduskunnan suostumus.

– Perustuslakivaliokunta valmistelee asian ja antaa siitä mietintönsä täysistunnolle, joka sitten päättää asiasta äänestämällä, kertoo eduskunnan pääsihteeri Maija-Leena Paavola.

Kansanedustaja Mäenpää kertoo Suomen Uutisille pitäneensä tästä asiasta niukkaa tiedotuslinjaa. Hän kertoo siteeranneensa kaikille toimittajille kirjailija Erno Paasilinnan sanoja: ”Kun valta alkaa horjua, se kiristää heti otettaan.”