Immonen: Sananvapautta uhataan monelta suunnalta

Perussuomalaisten kansanedustaja ja eduskunnan perustuslakivaliokunnan jäsen Olli Immonen on huolissaan Suomen sananvapaustilanteen kehityksestä.

Immonen mainitsee esimerkkinä kansainvälisen lain ja ihmisoikeuksien professorin, aikaisemmin myös valtio-oikeuden professorina toimineen Martin Scheininin Twitter-kommentit.

Kansanedustajalla parlamentaarinen immuniteetti

Perustuslakivaliokunnan vakioasiantuntijana tunnetun Scheininin kommentit liittyvät perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpään eduskunnassa pitämään puheeseen, josta poliisi on päättänyt aloittaa esitutkinnan.

Mikäli syyttäjäviranomaiset päättävät nostaa Mäenpäätä vastaan syytteen, asia etenee eduskuntaan.

Perustuslaissa todetaan: ”Kansanedustajaa ei saa asettaa syytteeseen eikä hänen vapauttaan riistää hänen valtiopäivillä lausumiensa mielipiteiden tai asian käsittelyssä noudattamansa menettelyn johdosta, ellei eduskunta ole siihen suostunut päätöksellä, jota vähintään viisi kuudesosaa annetuista äänistä on kannattanut.”

– Kansanedustajaa koskee parlamentaarinen immuniteetti. Kansanedustajan syytteeseenpano hänen valtiopäivillä lausumistaan asioista edellyttää siis eduskunnan suostumusta 5/6 enemmistöllä, perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen sanoo.

Professorilta kummallinen kommentti

Professori Scheinin totesi kesällä Twitter-tilillään: ”Persujen uskottavuus on nolla, jos he äänillään blokkaavat kansanedustajansa puolustautumisen riippumattoman tuomioistuimen edessä ja syyttömyysolettaman suojaamana”.

Immonen pitää Scheininin kommenttia kyseenalaisena.

– Suomessa on usein käyty keskustelua valtiosääntöoppineiden maailmankuvasta ja motiiveista. Mitkä mahtavat olla Scheinin motiivit? Pidän kyseenalaisena sitä, että korkean profiilin omaava professori ja perustuslakivaliokunnan vakioasiantuntija sortuu tällaiseen ulkoparlamentaariseen painostukseen sosiaalisen median välityksellä.

– Hämmästelen myös sitä, ettei Scheinin tunnu kommenttinsa perusteella antavan arvoa perustuslain kirjaukselle, jossa vaaditaan eduskunnan 5/6 enemmistö kansanedustajan syytesuojan murtamiselle. Tuntuu kummalliselta ajatella, että valtiosääntöoppineen mukaan 1/6 kansanedustajista ei voisi ”oman poliittisen uskottavuutensa vuoksi” äänestää syytesuojan murtamista vastaan, vaikka perustuslaki tämän oikeuden heille suo, Immonen sanoo.

Immonen muistuttaa, ettei valta kansanedustajan syytesuojan murtamisesta kuulu valtiosääntöoikeuden professoreille eikä myöskään Suomen oikeuslaitokselle, vaan perustuslain mukaan Suomen eduskunnalle.

Härskiä politikointia ja kiusantekoa

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho ennätti ilmoittaa tiistaina, että perussuomalaiset tulevat äänillään estämään Mäenpään syytesuojan murtamisen.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 39 kansanedustajaa riittää syytesuojan puolustamiseen. Halla-ahon mukaan Mäenpään tapauksessa on kyse ”härskistä politikoinnista ja kiusanteosta”.

– Sillä ei ole minkäänlaisia menestymisen mahdollisuuksia, että parlamentaarinen koskemattomuus poistettaisiin Juha Mäenpäältä, Halla-aho totesi Uuden Suomen haastattelussa.

Tutkijalla vihreä tausta

Halla-aho nosti haastattelussa myös esiin, että Mäenpään tapausta tutkineella rikoskomisario Pekka Hätösellä on vihreiden paikallispoliitikon tausta. Hätönen oli ehdolla viime kunnallisvaaleissa vihreiden listoilta Espoossa.

Ylen uutisen mukaan Helsingin poliisi on käynnistänyt tänään aamulla selvityksen Hätösen tilanteesta. Hätönen on tutkinnanjohtajana peräti kolmen kansanedustajan tapauksessa. Mäenpään tapauksen lisäksi Hätönen tutkii, onko kristillisdemokraattien Päivi Räsästä ja sosialidemokraattien Hussein al-Taeeta syytä epäillä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

Julkisuudessa on käyty aiemmin keskustelua myös professori Scheinin poliittisesta taustasta. Viimeksi asia nousi esiin entisen puolustusministerin kyseenalaistaessa Scheinin motiivit tiedustelulakikeskustelussa.

– Scheininin kommentit Mäenpään tapauksesta kuulostavat poliittisesti tarkoitushakuisilta, eivät objektiiviselta oikeudelliselta analyysilta, Immonen sanoo.

Poliittinen sananvapaus laajemmaksi

Immonen muistuttaa, että kansanedustajilla on laajennettu sananvapaus. Suomen perustuslain 31 §:n mukaan ”kansanedustajalla on eduskunnassa oikeus vapaasti puhua kaikista keskusteltavana olevista asioista sekä niiden käsittelystä”.

– Perustuslailla pyritään suojaamaan kansanedustajan mahdollisimman laajaa sananvapautta. Kaikista asioista on voitava käydä eduskunnassa ja suomalaisessa yhteiskunnassa yleisesti avointa poliittista keskustelua. Poliittinen sananvapaus on äärimmäisen tärkeä arvo, demokraattisen yhteiskunnan peruspilari.

– Poliittisen sananvapauden täytyy olla jatkossa mahdollisimman laaja, ja sen täytyy koskettaa kaikkia kansalaisia. On huolestuttavaa, että nykyisin erityisesti maahanmuuttokeskustelu pyritään vaientamaan Suomessa kyseenalaisin keinoin. Sananvapautta ei saa uhrata poliittisen korrektiuden alttarilla, Immonen toteaa.