

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Peruskouluun lisää panostuksia: ”Oppimisen tuen uudistus varmistaa, että eniten tukea tarvitsevat saavat tukea enemmän”
Hallitus esittää vuodelle 2026 opetus- ja kulttuuriministeriön momentteihin ratkaisuja, jotka vahvistavat peruskoulun laatua ja turvaavat oppimisen tuen siellä, missä tarve on suurin. Perussuomalaisten kansanedustajat Jaana Strandman ja Sanna Antikainen kiittävät hallituksen uudistuksia.
Peruskoulu on suomalaisen sivistyksen perusta. Nyt siihen panostetaan selkeällä linjauksella, joka näkyy arjessa opettajien työn tukena ja oppilaiden oikeutena saada apua ajoissa.
Kansanedustaja Jaana Strandman painottaa, että suunta on hallitusohjelman mukainen:
– Peruskoulu on kaiken osaamisen ja myös henkisen ja fyysisen turvallisuuden perusta. Koulujen toimintakulttuurissa kuuluu keskittyä perusasioihin tiedoissa ja taidoissa. Hallitus on jo toteuttanut kännykkäkiellon, ja vuoden 2026 aikana valmistellaan hallitusohjelmassa linjattu vähimmäisosaamistason varmistava osaamistakuu, joka tulee voimaan vuoden 2027 alussa. Kun perusta on kunnossa, jokainen nuori voi rakentaa osaamistaan eteenpäin toiselle asteelle, korkeakouluihin ja viime kädessä myös työelämään.
Painotus on perusasioissa
Hallituksen tavoitteena on varmistaa, että perusopetuksen tukirakenteita vahvistetaan ja tuki järjestetään ennakoivasti. Keskeistä on, että apu ei viivästy ja että oppilaat pääsevät etenemään opinnoissaan ilman ylisuuria esteitä. Samalla jatketaan tasa-arvoa vahvistavaa rahoitusta niihin kouluihin ja varhaiskasvatuksen yksiköihin, joissa tarve on suurin. Painotus on perusasioissa: lukeminen, kirjoittaminen ja laskeminen sekä työrauha ja turvallinen oppimisympäristö.
Oppimisen tuen uudistus etenee perusopetuksessa ja toisella asteella. Lukiokoulutuksessa opiskelijoiden oikeus tukeen on jo voimassa, ja ammatillisessa koulutuksessa uudistus tulee voimaan 1.8.2026. Näin turvataan tuen jatkumo perusopetuksesta lukioon ja ammatilliseen koulutukseen. Tavoitteena on matalan kynnyksen tuki sekä oikeus erityisopetukseen silloin, kun tarve on todennettu.
Matala kynnys erityisopetukseen
Kansanedustaja Sanna Antikainen korostaa uudistuksen ydintä:
– Oppimisen tuen uudistus varmistaa, että eniten tukea tarvitsevat saavat tukea enemmän. Näin on sekä peruskoulussa että lukiossa, ja sama tavoite ulotetaan ammatilliseen koulutukseen, jossa uudistus tulee voimaan ensi vuonna. Matalan kynnyksen tuki ja oikeus erityisopetukseen turvaavat opiskelijoiden etenemisen ja osaamistason nousun.
Perussuomalaiset edustajat näkevät hallituksen talousarvioesityksen linjaavan resursseja vaikuttavimmin juuri peruskouluun sekä tukitoimiin, jotka ehkäisevät oppimisvajeiden kasaantumista. Tämä on investointi tulevaisuuteen, osaamiseen ja työllisyyteen.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- osaamistakuu oppimisen tuen uudistus osaamistaso kirjoittaminen lukeminen Jaana Strandman perusasiat oppimisympäristö kännykkäkielto Työrauha Peruskoulu Sanna Antikainen
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Miten palauttaa lasten keskittymiskyky, lukutaito ja perustaidot? Sara Seppänen ja Jaana Strandman pohtivat, miten peruskoulu palautettaisiin takaisin raiteilleen perussuomalaisilla teeseillä
Opettajat uupuvat, Pisa-tulokset laskevat. Miten palauttaa lasten keskittymiskyky, lukutaito ja perustaidot? Miltä näyttää suomalainen peruskoulu perussuomalaisesta näkökulmasta – ja mihin suuntaan opetusta pitäisi viedä?

Usko suomalaiseen peruskouluun on romahtanut – Ari Koponen: ”Hallituksen koulutusremontti osuu juuri oikeaan aikaan”
Tuoreen Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) kyselyn karu viesti ei jätä tulkinnanvaraa: kansalaisten usko suomalaiseen peruskouluun on romahtanut.

Koulutusmyönteinen hallitus uudistaa toimimattoman oppimisen tuen – sivistysvaliokunnan perussuomalaiset: ”Inkluusiovillitys on historiaa”
Perussuomalaiset ovat pitkään halunneet kouluihin oppimisrauhaa ja askelia taaksepäin ideologisesta inkluusiovillityksestä. Hallitus tekee oppimisen tuen uudistuksen, jossa kolmiportaisesta tuesta luovutaan ja tukea annetaan tarpeen mukaan.

Osaamistakuu nostaa oppimistasoa – Strandman: Jokaiselle lapselle vahvat perustaidot
Perusopetuslakia uudistetaan osaamistakuulla, jota opetus- ja kulttuuriministeriö on lähtenyt valmistelemaan. Tällä nykyisen hallitusohjelman kirjauksella halutaan nostaa lasten ja nuorten oppimisen ja osaamisen taso. Myös heikkoja Pisa-tuloksia pyritään kohentamaan, kertoo perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman.
Viikon suosituimmat

Purra ottaisi Tanskan mallin käyttöön Suomessa: Maahanmuuttajille työvelvoite sosiaaliturvan ehtona
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra esittää, että Suomessakin otettaisiin käyttöön työvelvoite maahanmuuttajille sosiaaliturvan saamisen edellytyksenä.

Autojätti tekee täysäännöksen: Sähköautot jäihin – ”Etäännyimme monien autonostajien todellisista tarpeista”
Citroënin, Fiatin ja Chryslerin taustalla oleva autonvalmistaja Stellantis on ilmoittanut täyskäännöksestä sähköautoihin painottuneessa strategiassaan. Yhtiö tekee 22 miljardin euron alaskirjaukset, peruu useita sähköautomalleja ja lisää tuotantoa Yhdysvalloissa. Yhtiön tulevaisuutta ohjaa jatkossa kysyntä, eivät viranomaisten tai poliitikkojen määräykset.

Maahanmuuttajataustainen mies pakoili oikeutta 20 vuotta, sai lievemmän tuomion lapsen joukkoraiskauksesta – Vigelius: ”Kokeeko kukaan oikeuden toteutuneen”
Joukkoraiskaukseen 20 vuotta sitten osallistunut mies tuomittiin lopulta samasta teosta kuin muutkin, mutta mies sai teostaan kevyemmän rangaistuksen, koska onnistui piileskelemään oikeutta niin pitkään.

Valtio kasvattaa omistustaan kantaverkkoyhtiö Fingridistä – ”erinomaisia energiauutisia”, hehkuttaa Purra ja tylyttää samalla Caruna-Haaviston ja Uniper-Tuppuraisen

Eurooppatie 16 tulee Suomeen, rakentaminen alkaa keväällä – ministeri Lulu Ranne: ”Hanke on napakymppi, joita ei usein tule kohdalle”
Suomen turvallisuuden, talouden ja huoltovarmuuden kannalta kriittisen tärkeää E16-tietä jatketaan Suomen puolelle. Uunituoreen tien rakentamiselle on nyt päätetty rahoitus, ja rakentaminen alkaa jo keväällä.

Rikollisjengit laittoivat lapsen asialle Vantaalla – kerrostalon asukkaat evakuoitiin polttopulloiskussa
Vantaan Korsossa syttyi 17. joulukuuta kerrostalossa räjähdysmäinen tulipalo, jonka todellinen syy on paljastunut tipoittain. Kyseessä oli polttopulloisku. Rikos liittyi ilmeisesti järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Epäilty 15-vuotias tekijä on vangittu jo kuukausi sitten.

Vasemmiston euroedustaja Montero toivoo maahanmuuttajien ”pyyhkäisevän pois” äärioikeistolaiset ja rasistit – Musk syyttää Monteroa kansanmurhan edistämisestä
Vasemmistolainen europarlamentaarikko Irene Montero käytti puheessaan väestönvaihto-ilmaisua. Hän toivoi, että maahanmuuttajat voisivat korvata äärioikeiston ja rasistit sekä saada Espanjassa kansalaisuuden ja äänioikeuden.

Antifan aktivisti tuomittiin kahdeksan vuoden vankeuteen osallisuudesta ”vasarajengin” pahoinpitelyihin Budapestissa – vasemmistomepit: ”Demokraattinen velvollisuus”
Antifan aktivisti tuomittiin Unkarissa kahdeksan vuoden vankeuteen osallisuudesta Budapestissa kolme vuotta sitten tehtyihin poliittisiin joukkopahoinpitelyihin. Europarlamentin vasemmistoryhmä - johon myös Li Andersson kuuluu - on esittänyt tukensa tuomitulle "ei-binaariselle antifasistille". Vasemmiston meppien mielestä kyseessä oli antifasistinen toiminta, joka "ei ole terrorismia vaan demokraattinen velvollisuus".

Sillanpäältä piikki Lindtmanille: Antin puntit alkavat tutista – seuraavalla hallituksella edessä 10 miljardin euron säästötalkoot
Perussuomalaisten kansanedustaja Pia Sillanpää on huvittunut SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtmanin vaatimuksesta, että Orpon hallituksen pitäisi tehdä vielä 1,4 miljardin euron lisäsopeutukset tällä hallituskaudella. Sillanpään mielestä Lindtman pelkää jo nyt tulevaa pääministerin vastuuta: seuraavaa hallitusta odottavat karut 10 miljardin euron säästötalkoot.

Sisäministeri Rantanen: Maahanmuuttopolitiikan kiristyksiä täytyy jatkaa – ”Meillä on tehty 30 vuotta hyysäribisnestä, jonka purkaminen vaatii paljon työtä”
Sisäministeri Mari Rantanen haluaa jatkaa maahanmuuttopolitiikan kiristyksiä sekä kansallisesti että EU-tasolla. Rantasen mukaan Suomella ei ole syytä ylläpitää löyhempiä maahanmuuttosääntöjä kuin muillakaan Euroopan mailla. Hänen mielestään mallia voisi ottaa Tanskan linjauksista.















