Perussuomalaiset panivat hallituksen seinää vasten eduskunnan kyselytunnilla teiden pidosta. Kysymys kuului: hävittääkö hallitus maantiet, kun se karsii tienpidon määrärahoja.

Hallitus päätti kehysriihessään vähentää tienpidon määrärahoista 100 miljoonaa euroa. Juha Väätäinen kysyi tästä kyselytunnin alkajaisiksi.

– Tieliikenteestä on tullut valtavan suuri veronmaksaja. Vuonna 2013 se tuotti 17,7 miljardia euroa valtiolle. Suurin osa, 2,6 miljardia tuli polttoaineverosta. Hallitus ei lakkaa lyömästä autoilijoita: polttoainevero sekä henkilöauto- ja pakettiautojen ajoneuvovero kasvavat. Taksien ja muuttoautojen autoveronalennuksesta luovutaan. Kaiken tämän jälkeen tienpidosta leikataan 100 miljoonaa euroa. Millaista helpotusta tarjoatte autoilijoille? Väätäinen kysyi.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) totesi, että leikkauksilla ja veronkorotuksilla hallitus haluaa pelastaa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ja julkisen talouden.

Polttoainevero on tasavero

Väätäinen vetosi vielä Suomen maantieteeseen: tieliikenteen verotus on kyllä helppoa, kun useimmille suomalaisille autoilu on välttämätöntä ja bensiiniä on pakko ostaa, maksoi se mitä hyvänsä. Mutta onko se oikein eläkeläisille ja köyhille, sillä polttoainevero on tasavero?

– Kuinka turvaatte, ettei liikkuminen vie asumisen ohella suurinta osaa pienituloisen tuloista? Väätäinen kysyi.

Urpilainen puolustautui, ettei hallitus nostanut arvonlisäveroja, joka heikentäisi talouskasvua ja työllisyyttä ja heikentäisi pienituloisten ostovoimaa.

Perussuomalaisten Ari Jalonen muistutti polttoaineveron koskevan myös raskasta liikennettä.

– Todellakin tätä voi sanoa tasaveroksi, Jalonen painotti.

Tossavainen: Huono säästö

Perussuomalaisten Reijo Tossavainen moitti tieliikenteestä säästämistä todella huonoksi ideaksi: se kääntyy päämääräänsä vastaan.

– Asiantuntijoiden mukaan yhden euron säästö tietöissä aiheuttaa kolmen euron vahingon. Siltojen kohdalla se on jopa viisi euroa. Siksi pitäisi kunnossapitoa lisätä, jotta vältyttäisiin vahingoilta. Hallitus vähentää kuitenkin 100 miljoonaa korjauksista. Miksi toimitte hölmöläisten tavoin?

Vastaamaan joutui pääministeri Jyrki Katainen (kok.), joka arveli puhemies Eero Heinäluoman tulkinneen kysymyksen koskevan häntä.

Katainen puolusti säästöjä velkaantumisen pysäyttämisellä. Urpilainen vetosi myöhemmin hallituksen harkintaan, että se käynnistää jo aiemmin päätetyt sovitut hankkeet, mutta säästää 100 miljoonaa euroa perustienpidosta ja myöntää samalla kasvupakettiin 50 miljoonaa liikenneinvestointeihin.

Tiemäärärahoihin menee hänen mukaansa 990 miljoonaa euroa ja noin 600 miljoonaa menee perustienpitoon. 100 miljoonaa euroa otettiin siitä.

Käveltiinkö eduskunnan yli?

Keskustan Mirja Vehkaperä syytti hallituksen kävelevän eduskunnan yli, kun yhdessä oli jo päätetty nostaa tienpidon määrärahoja 100 miljoonalla eurolla vuonna 2016. Hän peräsi myös infra-rahastoa hoitamaan tieinvestointeja.

Pääministeri Katainen lyttäsi infrarahaston teoreettisena: jos ajatellaan, että teitä rakennetaan ulkopuolisella rahastolla, yhtä hyvin voidaan antaa sote-asiat rahastolla hoidettaviksi – ”eikä raha kesken lopu”.

– Infra on hyvä ajatus, mutta ei sieltä ilmaista rahaa tule, Katainen muistutti.

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä poistui salista jo keskustelun alkuvaiheessa.

Veli-Pekka Leskelä