

LEHTIKUVA
Perussuomalaiset huolissaan: Hävittääkö hallitus yleiset tiet?
Perussuomalaiset panivat hallituksen seinää vasten eduskunnan kyselytunnilla teiden pidosta. Kysymys kuului: hävittääkö hallitus maantiet, kun se karsii tienpidon määrärahoja.
Hallitus päätti kehysriihessään vähentää tienpidon määrärahoista 100 miljoonaa euroa. Juha Väätäinen kysyi tästä kyselytunnin alkajaisiksi.
– Tieliikenteestä on tullut valtavan suuri veronmaksaja. Vuonna 2013 se tuotti 17,7 miljardia euroa valtiolle. Suurin osa, 2,6 miljardia tuli polttoaineverosta. Hallitus ei lakkaa lyömästä autoilijoita: polttoainevero sekä henkilöauto- ja pakettiautojen ajoneuvovero kasvavat. Taksien ja muuttoautojen autoveronalennuksesta luovutaan. Kaiken tämän jälkeen tienpidosta leikataan 100 miljoonaa euroa. Millaista helpotusta tarjoatte autoilijoille? Väätäinen kysyi.
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) totesi, että leikkauksilla ja veronkorotuksilla hallitus haluaa pelastaa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ja julkisen talouden.
Polttoainevero on tasavero
Väätäinen vetosi vielä Suomen maantieteeseen: tieliikenteen verotus on kyllä helppoa, kun useimmille suomalaisille autoilu on välttämätöntä ja bensiiniä on pakko ostaa, maksoi se mitä hyvänsä. Mutta onko se oikein eläkeläisille ja köyhille, sillä polttoainevero on tasavero?
– Kuinka turvaatte, ettei liikkuminen vie asumisen ohella suurinta osaa pienituloisen tuloista? Väätäinen kysyi.
Urpilainen puolustautui, ettei hallitus nostanut arvonlisäveroja, joka heikentäisi talouskasvua ja työllisyyttä ja heikentäisi pienituloisten ostovoimaa.
Perussuomalaisten Ari Jalonen muistutti polttoaineveron koskevan myös raskasta liikennettä.
– Todellakin tätä voi sanoa tasaveroksi, Jalonen painotti.
Tossavainen: Huono säästö
Perussuomalaisten Reijo Tossavainen moitti tieliikenteestä säästämistä todella huonoksi ideaksi: se kääntyy päämääräänsä vastaan.
– Asiantuntijoiden mukaan yhden euron säästö tietöissä aiheuttaa kolmen euron vahingon. Siltojen kohdalla se on jopa viisi euroa. Siksi pitäisi kunnossapitoa lisätä, jotta vältyttäisiin vahingoilta. Hallitus vähentää kuitenkin 100 miljoonaa korjauksista. Miksi toimitte hölmöläisten tavoin?
Vastaamaan joutui pääministeri Jyrki Katainen (kok.), joka arveli puhemies Eero Heinäluoman tulkinneen kysymyksen koskevan häntä.
Katainen puolusti säästöjä velkaantumisen pysäyttämisellä. Urpilainen vetosi myöhemmin hallituksen harkintaan, että se käynnistää jo aiemmin päätetyt sovitut hankkeet, mutta säästää 100 miljoonaa euroa perustienpidosta ja myöntää samalla kasvupakettiin 50 miljoonaa liikenneinvestointeihin.
Tiemäärärahoihin menee hänen mukaansa 990 miljoonaa euroa ja noin 600 miljoonaa menee perustienpitoon. 100 miljoonaa euroa otettiin siitä.
Käveltiinkö eduskunnan yli?
Keskustan Mirja Vehkaperä syytti hallituksen kävelevän eduskunnan yli, kun yhdessä oli jo päätetty nostaa tienpidon määrärahoja 100 miljoonalla eurolla vuonna 2016. Hän peräsi myös infra-rahastoa hoitamaan tieinvestointeja.
Pääministeri Katainen lyttäsi infrarahaston teoreettisena: jos ajatellaan, että teitä rakennetaan ulkopuolisella rahastolla, yhtä hyvin voidaan antaa sote-asiat rahastolla hoidettaviksi – ”eikä raha kesken lopu”.
– Infra on hyvä ajatus, mutta ei sieltä ilmaista rahaa tule, Katainen muistutti.
Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä poistui salista jo keskustelun alkuvaiheessa.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Unkarin vaalit puhuttavat ympäri maailmaa – onko Orbánin aika ohi?
Tisza-puolueen johtaja Péter Magyar nousi suuresta tuntemattomuudesta Euroopan politiikan polttopisteeseen kahdessa vuodessa. Tänään unkarilaiset äänestävät, onko Tiszasta Viktor Orbánin Fidesz-puolueen haastajaksi.

Helsingin yliopiston katsaus: Ulkomaalaistaustaisten osuus raiskausrikoksista on 32 prosenttia
Helsingin yliopiston katsauksen mukaan seksuaalirikosten määrä on noussut ja korkeimmat tasot näkyvät Saharan eteläpuolisista maista kotoisin olevilla afrikkalaistaustaisilla sekä länsiaasialaistaustaisilla 18–29-vuotiailla miehillä.

Feminismi halusi eroon miesten ahtaista ja ”toksisista” roolimalleista, mutta kuinkas sitten kävikään?
Perinteisten sukupuoliroolien purkamisen ja moninaisemman mieskuvan piti vapauttaa ja tehdä elämästä helpompaa. Toisin kävi. Yhä useamman nuoren miehen kohdalla lopputulos näyttää olevan päinvastainen. Tuore yhdysvaltalaistutkimus kertoo sukupolvesta, jossa epäonnistumisen kokemus, yksinäisyys ja epätoivo ovat yleistyneet. Samalla moni kaipaa elämäänsä merkitystä juuri perinteisistä ihanteista, perheestä, vastuusta ja aikuisuuden selkeistä rakenteista. Vähitellen keskustelu poikien ja miesten asemasta on ainakin muuttunut entistä moniäänisemmäksi, eikä woke-feminismillä ole siitä enää yliotetta.

SDP:n Mäkynen vihjailee valtion ruokakaupoilla – Vigelius: ’’Neuvostoliitossa se tarkoitti tyhjiä hyllyjä ja pulaa kaikesta’’
SDP:n kolmas varapuheenjohtaja Matias Mäkynen kutsuu valtion ruokakauppoja ’’harkinnan arvoiseksi ehdotukseksi’’.

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?
Veronmaksajien kustantamassa mediassa väiteltiin tällä viikolla akateemisten herrojen Janne Saarikiven ja Teivo Teivaisen kesken nationalismista, mutta johtopäätökset jäivät piippuun vinoutuneen kysymyksenasettelun vuoksi.

Bergbomilta yllättävä lukusuositus: Jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom esittää yllättävän kehotuksen: jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit. Ne sisältävät niin pimeitä politiikkatoimia, että koen velvollisuudekseni välittää ne mahdollisimman laajasti suomalaisten tietoon, Bergbom sanoo.

Vasemmistohallituksen velkajuhlan lasku tuli maksuun – Mäkelä muistutti opposition vastuusta Suomen talousahdingosta
Perussuomalaisten Jani Mäkelä sekä kokoomuksen Jukka Kopra vaativat oppositiolta realismia ja vastuunkantoa. He korostivat MTV:n Asian ytimessä -ohjelmassa, että Suomen talousongelmien juuret ovat edellisen vasemmistohallituksen velkapolitiikassa. Miehet eivät hyväksyneet nykytilanteen vierittämistä yksin nykyhallituksen syyksi.

”DEI:stä on tullut kirosana” – monimuotoisuus saa kritiikkiä Hollywoodissa
Viihdealan ammattilaiset käyvät keskustelua siitä, onko monimuotoisuutta korostavien käytäntöjen yleistyminen kaventanut taiteellista vapautta, erityisesti vitsailun ja komedian osalta.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu politikoi – kehystää hallituksen maahanmuuttopolitiikan uudistukset ulkomaalaisten aseman heikentämiseksi
Yhdenvertaisuusvaltuutetun tuoreessa vuosikertomuksessa hallitusohjelman mukaiset maahanmuuttokiristykset – kuten nopeampi rajamenettely ja vastaanottorahan pienentäminen – esitetään suoraan “ulkomaalaisten asemaa heikentävinä muutoksina”. Sisäministeri Mari Rantanen nostaa esiin, miten virallisen raportin otsikoinnissa on vahvaa politikoinnin makua.

Euroopan vasemmisto muuttui nuivaksi – Suomessa toverit vielä jumittavat poteroissaan
Kotimaisen vasemmistomme ideologinen maahanmuuttokiihko vaikuttaa tänä päivänä jo muinaisjäänteeltä, kun viime vuosina vasemmistopuolueet kautta Euroopan ovat korjanneet linjaansa maahanmuuttokriittiseksi.
Uusimmat

Perussuomalaisten Lapin piiri nimesi lisää eduskuntavaaliehdokkaita

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?

Vaalivallankumous sai Unkarin talouden nousukiitoon
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää









