Perussuomalaiset peräsi toimia harmaan talouden torjuntaan

Perussuomalaiset kysyi eduskunnan kyselytunnilla hallitukselta, mihin siltä on häipynyt alkuaan niin suuri into harmaan talouden torjumiseen. Kysymyksen esitti perussuomalaisten Olli Immonen, joka oli tekemässä tarkastusvaliokunnan julkistamaa raporttia harmaan talouden torjumisesta.

– Hallitusohjelmassa on ollut useita hyviäkin ehdotuksia harmaan talouden torjumiseksi. Kuitenkin useat hankkeet ovat jääneet aivan viime tinkaan, seuraavalle vaalikaudelle tai jääneet kokonaan toteuttamatta, Immonen moitti.

– Harmaa talous aiheuttaa miljardiluokan loven kansantaloudelle, kun se esimerkiksi vaikeuttaa rehellisten yrittäjien mahdollisuuksia pärjätä kilpailussa epärehellisiä toimijoita vastaan. Kysynkin, aikooko hallitus vielä tämän kauden aikana tuoda esityksiä, joilla puututaan tähän kansantaloudelle tuhoisaan ongelmaan?

Hallituksella moni asia kesken

Työministeri Lauri Ihalainen sanoi hallitusohjelmassa olevan pitkästä aikaa tuhti paketti keinoja harmaata taloutta vastaan, ja että tämä hallitus on tehnyut asian eteen enemmän kuin mikään hallitus pitkään aikaan.

Hänen mukaansa harmaan talouden toimintaohjelma on pääosin toteutettu. Torjuntaan sijoitetaan 20 miljoonaa euroa vuodessa, mikä tuo valtiolle 300-400 miljoonan euron tuoton.

Tarkastusraportti kehui monista saavutuksista, mutta totesi monen asian olevan kesken.

– Rakennusalalla tilaajavastuulaki luotiin ja verotunnistekortti, joka on erittäin toimiva tapa, palkka tilille eikä pussiin, kuitinantovelvollisuus ja tilintarkastajille ilmoitusvelvollisuus talousrikosepäilyistä, mikä on nyt eduskunnassa. Tämän lisäksi hankintalainsäädäntöä kehitettiin niin, että pitää noudattaa työehtoja, Ihalainen vastasi.

Ulkomaiset yritykset
kilpailevat epäterveesti

Immonen kysyi edelleen, miten hallitus aikoo estää varsinkin rakennusalalle pesiytyneen epäterveen kilpailun, kun esimerkiksi ulkomainen yritys ei noudata suomalaisia työehtosopimuksia.

– Aikooko hallitus ulottaa samat työnantajavelvoitteet ulkomaisiin yrityksiin?

– Lähetettyjen työntekijöiden direktiiviä on uudistettu: sen pohjalta voidaan valvoa paremmin heidän asioitaan myös täällä Suomessa, Ihalainen vastasi.

– On totta, että täällähän täytyy noudattaa nimenomaan suomalaisia työehtosopimuksia. Valvonnassa, miten se käytännössä tapahtuu, on yhä paljon puutteita ja aukkoja, myönnän sen. Mutta lähtökohta on, että noudatetaan suomalaisia pelisääntöjä, ettei synny kahden kerroksen työmarkkinoita: ulkomaisten ja suomalaisten työmarkkinoita.

Ihalainen sanoi myös, että alalla on muitakin asioita, esimerkiksi voiko tunnistinkorttia laajentaa muillekin aloille kuin rakennusalalle. Hän mainitsi tarkemmin kysyttäessä olennaisimpana kohteena hotelli- ja ravintola-alan, jolle koetetaan saada sama käytäntö jo tällä vaalikaudella.

– On myös sellainen kuin alipalkkaus, ettei noudateta vähimmäisehtoja. Tässä on työmaa ja mitä isompi työmaa, sitä suurempia ongelmia on valvonnassa ollut, Ihalainen selitti.

Lindström: Puuttuuko hallitukselta tahto?

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jari Lindström kysyi Ihalaiselta vielä tilaajavastuulain muutoksesta, jota eduskunta käsittelee parhaillaan.

– Rakennusalalle se merkitsisi heikennystä. Toivon mukaan siihen tulee tarkennuksia viime hetkellä, Lindström huomautti.

– Hallitus on tuonut ihan toimiviakin esityksiä harmaata taloutta vastaan, mutta kuitenkin tarkastusvaliokunnan raportti toteaa, että tahto puuttua ongelmaan perinpohjaisesti on uupunut! Eivätkö kaikki hallituspuolueet haluakaan torjua harmaata taloutta? Miksei kaikkia konkreettisia toimenpiteitä ole otettu käyttöön? Kuka jarruttaa esityksiä ja miksi?

Vastuu seuraavalle hallitukselle

Ihalainen vastasi, ettei tahdon puutteesta ole kyse.

– Tarvitaan kolmas tai neljäs harmaan talouden torjuntaohjelma ja toivon, että olivatpa seuraavassa hallituksessa mitkä puolueet tahansa, sinne rakennettaisiin tuhti torjuntaohjelma.

Miksei valtionyhtiöitä
ole rangaistu veronkierrosta?

Perussuomalaisten Lauri Heikkilä kysyi, miksei valtionyritysten johtoa ole rankaistu potkuilla, vaikka jo puoli vuotta sitten paljastui, että valtionyritykset ovat kiertäneet veroja veroparatiisimaiden kautta miljardien eurojen edestä.

– Eikö tämä vie pohjaa pois hallituksen toiveelta torjua harmaata taloutta laajasti, jos sallitaan valtionyritystenkin olla siellä mukana?

Omistajaohjausministeri Sirpa Paatero (sd.) vastasi, että syyskuussa lähetettiin valtionyrityksille kysely: yritysten pitää selvittää kevään aikana, mihin eri maihin ne ovat maksaneet veroja.

– Siitä selviää verojalanjälki, jonka jälkeen tiedämme, onko tilanne parantunut ja kaikkien muidenkin yritysten kohdalla tiedämme, mihin ne maksavat veroja. Sitten voimme puuttua ja tiukentaa ohjeita, Paatero sanoi.

Arvioverotus toimi

Perussuomalaisten Pirkko Ruohonen-Lerner muisteli vanhojen aikojen arvioverotusta: jokainen veroilmoitus syynättiin tarkoin, ja jos joku osti auton ja kesämökkejä, vaikka tuloja oli vähän, eikä selvitystä tuloista saatu, hän sai arvion tuloista ja korotetun verotuspäätöksen.

– Vaan nyt ei tietokoneaikana pysty kunnolla tekemään ristiintaulukoita. Eikö se kannattaisi nykytekniikalla tehdä? Ruohonen-Lerner tivasi.

Rinne vastasi, että hänen mukaansa Suomen verotus toimii nyt tehokkaasti, mutta hän on valmis tarkistamaan tämänkin, jos verovelvollisuus ei muuten toteudu.