

Perussuomalaiset peräsi toimia harmaan talouden torjuntaan
Perussuomalaiset kysyi eduskunnan kyselytunnilla hallitukselta, mihin siltä on häipynyt alkuaan niin suuri into harmaan talouden torjumiseen. Kysymyksen esitti perussuomalaisten Olli Immonen, joka oli tekemässä tarkastusvaliokunnan julkistamaa raporttia harmaan talouden torjumisesta.
– Hallitusohjelmassa on ollut useita hyviäkin ehdotuksia harmaan talouden torjumiseksi. Kuitenkin useat hankkeet ovat jääneet aivan viime tinkaan, seuraavalle vaalikaudelle tai jääneet kokonaan toteuttamatta, Immonen moitti.
– Harmaa talous aiheuttaa miljardiluokan loven kansantaloudelle, kun se esimerkiksi vaikeuttaa rehellisten yrittäjien mahdollisuuksia pärjätä kilpailussa epärehellisiä toimijoita vastaan. Kysynkin, aikooko hallitus vielä tämän kauden aikana tuoda esityksiä, joilla puututaan tähän kansantaloudelle tuhoisaan ongelmaan?
Hallituksella moni asia kesken
Työministeri Lauri Ihalainen sanoi hallitusohjelmassa olevan pitkästä aikaa tuhti paketti keinoja harmaata taloutta vastaan, ja että tämä hallitus on tehnyut asian eteen enemmän kuin mikään hallitus pitkään aikaan.
Hänen mukaansa harmaan talouden toimintaohjelma on pääosin toteutettu. Torjuntaan sijoitetaan 20 miljoonaa euroa vuodessa, mikä tuo valtiolle 300-400 miljoonan euron tuoton.
Tarkastusraportti kehui monista saavutuksista, mutta totesi monen asian olevan kesken.
– Rakennusalalla tilaajavastuulaki luotiin ja verotunnistekortti, joka on erittäin toimiva tapa, palkka tilille eikä pussiin, kuitinantovelvollisuus ja tilintarkastajille ilmoitusvelvollisuus talousrikosepäilyistä, mikä on nyt eduskunnassa. Tämän lisäksi hankintalainsäädäntöä kehitettiin niin, että pitää noudattaa työehtoja, Ihalainen vastasi.
Ulkomaiset yritykset
kilpailevat epäterveesti
Immonen kysyi edelleen, miten hallitus aikoo estää varsinkin rakennusalalle pesiytyneen epäterveen kilpailun, kun esimerkiksi ulkomainen yritys ei noudata suomalaisia työehtosopimuksia.
– Aikooko hallitus ulottaa samat työnantajavelvoitteet ulkomaisiin yrityksiin?
– Lähetettyjen työntekijöiden direktiiviä on uudistettu: sen pohjalta voidaan valvoa paremmin heidän asioitaan myös täällä Suomessa, Ihalainen vastasi.
– On totta, että täällähän täytyy noudattaa nimenomaan suomalaisia työehtosopimuksia. Valvonnassa, miten se käytännössä tapahtuu, on yhä paljon puutteita ja aukkoja, myönnän sen. Mutta lähtökohta on, että noudatetaan suomalaisia pelisääntöjä, ettei synny kahden kerroksen työmarkkinoita: ulkomaisten ja suomalaisten työmarkkinoita.
Ihalainen sanoi myös, että alalla on muitakin asioita, esimerkiksi voiko tunnistinkorttia laajentaa muillekin aloille kuin rakennusalalle. Hän mainitsi tarkemmin kysyttäessä olennaisimpana kohteena hotelli- ja ravintola-alan, jolle koetetaan saada sama käytäntö jo tällä vaalikaudella.
– On myös sellainen kuin alipalkkaus, ettei noudateta vähimmäisehtoja. Tässä on työmaa ja mitä isompi työmaa, sitä suurempia ongelmia on valvonnassa ollut, Ihalainen selitti.
Lindström: Puuttuuko hallitukselta tahto?
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jari Lindström kysyi Ihalaiselta vielä tilaajavastuulain muutoksesta, jota eduskunta käsittelee parhaillaan.
– Rakennusalalle se merkitsisi heikennystä. Toivon mukaan siihen tulee tarkennuksia viime hetkellä, Lindström huomautti.
– Hallitus on tuonut ihan toimiviakin esityksiä harmaata taloutta vastaan, mutta kuitenkin tarkastusvaliokunnan raportti toteaa, että tahto puuttua ongelmaan perinpohjaisesti on uupunut! Eivätkö kaikki hallituspuolueet haluakaan torjua harmaata taloutta? Miksei kaikkia konkreettisia toimenpiteitä ole otettu käyttöön? Kuka jarruttaa esityksiä ja miksi?
Vastuu seuraavalle hallitukselle
Ihalainen vastasi, ettei tahdon puutteesta ole kyse.
– Tarvitaan kolmas tai neljäs harmaan talouden torjuntaohjelma ja toivon, että olivatpa seuraavassa hallituksessa mitkä puolueet tahansa, sinne rakennettaisiin tuhti torjuntaohjelma.
Miksei valtionyhtiöitä
ole rangaistu veronkierrosta?
Perussuomalaisten Lauri Heikkilä kysyi, miksei valtionyritysten johtoa ole rankaistu potkuilla, vaikka jo puoli vuotta sitten paljastui, että valtionyritykset ovat kiertäneet veroja veroparatiisimaiden kautta miljardien eurojen edestä.
– Eikö tämä vie pohjaa pois hallituksen toiveelta torjua harmaata taloutta laajasti, jos sallitaan valtionyritystenkin olla siellä mukana?
Omistajaohjausministeri Sirpa Paatero (sd.) vastasi, että syyskuussa lähetettiin valtionyrityksille kysely: yritysten pitää selvittää kevään aikana, mihin eri maihin ne ovat maksaneet veroja.
– Siitä selviää verojalanjälki, jonka jälkeen tiedämme, onko tilanne parantunut ja kaikkien muidenkin yritysten kohdalla tiedämme, mihin ne maksavat veroja. Sitten voimme puuttua ja tiukentaa ohjeita, Paatero sanoi.
Arvioverotus toimi
Perussuomalaisten Pirkko Ruohonen-Lerner muisteli vanhojen aikojen arvioverotusta: jokainen veroilmoitus syynättiin tarkoin, ja jos joku osti auton ja kesämökkejä, vaikka tuloja oli vähän, eikä selvitystä tuloista saatu, hän sai arvion tuloista ja korotetun verotuspäätöksen.
– Vaan nyt ei tietokoneaikana pysty kunnolla tekemään ristiintaulukoita. Eikö se kannattaisi nykytekniikalla tehdä? Ruohonen-Lerner tivasi.
Rinne vastasi, että hänen mukaansa Suomen verotus toimii nyt tehokkaasti, mutta hän on valmis tarkistamaan tämänkin, jos verovelvollisuus ei muuten toteudu.
VELI-PEKKA LESKELÄ
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää