Suomen Perusta -nimisen ajatuspajan tarkoituksena on suomalaista kansanvaltaista yhteiskuntaa kehittävän yhteiskunnallisen tutkimuksen, keskustelun ja päätöksenteon edistäminen.
Suomen Perusta harjoittaa omaa tutkimus- ja julkaisutoimintaa. Lisäksi ajatuspaja järjestää erilaisia tilaisuuksia ja seminaareja sekä ylläpitää tarvittavaa yhteysverkkoa. Ajatuspaja voi myös jakaa apurahoja yhteisöille ja yksityisille kansalaisille.
Säätiön peruspääoma on 50 000 euroa, joka on Perussuomalaiset puolueen sijoitus. Toimintansa Suomen Perusta rahoittaa lähinnä puolueelta ja valtiolta saatavien tukien avulla.
Myös muilla suurilla ja keskisuurilla puolueilla on ajatuspajat, ja niiden toiminnan tarkoitus ja rahoitus on samalla pohjalla.
Suomen Perusta ajatuspajan hallituksen pj. on kansanedustaja Reijo Tossavainen. Muut hallituksen jäsenet ovat kansanedustajat Jussi Niinistö, Jussi Halla-aho, Hanna Mäntylä ja Pirkko Mattila sekä professori (emeritus) Erkki Havansi ja PS-nuorten pj. Simon Elo. Ajatuspajan toiminnanjohtaja on FM Simo Grönroos.
”Poliittisessa päätöksenteossa joudutaan valitsemaan erilaisten vaihtoehtojen välillä. On tärkeää, että siinä tilanteessa kyetään näkemään tulevaisuuten ja että päätöksenteon pohjana olevat vaihtoehdot ovat tarkkaan punnittuja”, Reijo Tossavainen korostaa.
Suomen Perustan ensimmäisenä toimeksiantona Pellervon taloustutkimus selvittää Euroopan rahoituskriisin vaikutuksia ja erilaisia vaihtoehtoja Suomen kannalta. Tutkimus valmistuu marraskuussa.
Lisäksi ensi vuoden aikana selvitetään maahanmuuton kustannuksia ja maahanmuuttopolitiikan eri vaihtoehtojen vaikutuksia. Toisena tärkeänä asiana on selvittää erilaisia tapoja tuottaa ja rahoittaa kunnallisia palveluja.
Lisätiedot: Reijo Tossavainen, puh. 050 3200 444
Viikon suosituimmat
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.
Lue lisää
Lue lisää
