LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Perussuomalaiset näkee, että samalla kun oppositiopuolueet syyttävät nykyhallitusta köyhyyden lisäämisestä, he unohtavat olleensa päätöksillään itse luomassa uutta köyhälistön luokkaa Suomeen.
Eduskunnan torstain kyselytunnilla keskusteltiin muun muassa maahanmuuton vaikutuksesta köyhyyden lisääntymiseen. Perussuomalaisten kansanedustaja ja työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan jäsen Anne Rintamäki muistutti pitämässään puheenvuorossa, että Marinin-Saarikon hallituksen päätös helpottaa kansainvälisten opiskelijoiden ja heidän perheenjäsentensä pääsyä Suomeen viime vaalikaudella on lisännyt köyhien määrää Suomessa.
– Edellinen vasemmistohallitus halusi maahan ulkomaalaisia opiskelijoita, mutta tosiasiassa se loi tällä päätöksellä maahan uuden köyhälistön, joka kasvattaa tällä hetkellä lähinnä leipäjonoja.
Perussuomalaiset toteaa, että opposition kritiikki siitä, että hallitus olisi lisännyt suomalaisten köyhyyttä on tekopyhää ja perusteetonta. Oppositio pyrkii ulostuloillaan häivyttämään omaa vastuutaan tilanteen todellisesta syntymisestä.
– Nyt tämän päätöksen tehneillä puolueilla on pokkaa syyttää nykyhallitusta köyhyyden lisääntymisestä, vaikka ovat itse syyllisiä tilanteeseen, Rintamäki painotti.
Rintamäki huomautti, että hallitus on lukuisilla täsmätoimilla pyrkinyt korjaamaan edellisen hallituksen tekemiä virheitä.
– Hallitus päätti viime vuoden lopulla, että kansainvälisten opiskelijoiden toimeentuloedellytyksiä tullaan selkeyttämään, kielitaitovaatimusta kiristämään ja perheenyhdistämiselle asetetaan odotusaika.
Hallitus on tehnyt lukuisia toimia Suomen taloudelle ja yhteiskunnalle haitallisen maahanmuuton vähentämiseksi. Ulkomaalaisten opiskelijoiden maahantulon kiristykset on tarkoitus antaa eduskunnalle kesän jälkeen.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Hallitus käynnistää ensi vuonna lainvalmistelun, jolla opiskelijamaahanmuuton ehtoja ja perheenjäsenten maahantuloa kiristetään selvästi. Tieto tulevasta uudistuksesta on jo kulkeutunut maailmalle, valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kirjoittaa.
Opiskelijaviisumi ei jatkossa ole enää perhelippu Suomeen. - Jatkossa opiskelija tulee opiskelemaan – ei elättämään perhettä suomalaisella sosiaaliturvalla, sanoo valtiovarainministeri Riikka Purra.
Hallitus käynnistää lainvalmistelun, jolla puututaan ulkomaalaisten opiskelijoiden ja heidän perheenjäseniensä Suomessa kohtaamiin ongelmiin. Lakiuudistuksilla lisätään opiskelijoihin kohdistuvia vaatimuksia ja selkeytetään muun muassa Suomessa vaadittavan toimeentulon tarkkaa euromäärää. Opiskelijan perheenjäsenet eivät enää jatkossa voi muuttaa Suomeen heti, vaan aikaisintaan vasta vuoden kuluttua.
Kansanedustaja Sanna Antikainen on jättänyt eduskunnassa kirjallisen kysymyksen, jossa hän vaatii toimia ulkomaalaisten opiskelijoiden ja heidän perheenjäsentensä maahanmuuton räjähdysmäisen kasvun hillitsemiseksi ja Suomen sosiaaliturvajärjestelmän väärinkäytösten kitkemiseksi.
Suomessa on tehty bisnestä ulkomaalaisilla opiskelijoilla. Nyt hallitus kaavailee loppua veronmaksajien kustannuksella tehtävälle rahastukselle.
Pelibisneksillä aiemmin menestyneen Peter Vesterbackan Finest Future ‑yhtiö on konkurssimenettelyssä muun muassa maksamattomien työeläkevakuutusmaksujen vuoksi. Yhtiön keskeinen liikeidea on ollut ulkomaalaisten opiskelijoiden rekrytointi maksua vastaan suomalaisiin lukioihin.
Viikon suosituimmat
Ylen osaamisen, uudistumisen ja hyvinvoinnin päällikkö Elisa Venäläinen kommentoi nyt Suomen Uutisten esille nostamaa kohua, joka kytkeytyy Ylen työntekijöiden epäasialliseen käytökseen työterveyshuollossa.
Yhdysvallat on peruuttanut useiden Iranin hallintoon kytköksissä olevien iranilaisten oleskeluluvat. Kyseiset henkilöt olivat nauttineet länsimaisesta vapaudesta ja luksustavaroista, mutta silti kannattaneet Iranin islamistihallintoa ja iloinneet hyökkäyksistä amerikkalaisia sotilaita ja tukikohtia vastaan.
Perussuomalaiset esitti Oulussa hiilineutraalisuustavoitteen siirtoa vuodesta 2035 vuoteen 2050, jotta veronmaksajille ei koituisi tyyristä lisälaskua. Yksikään valtuutettu perussuomalaisten lisäksi ei hyväksynyt siirtoa. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu ihmettelee Oulun valtuutettujen tärkeysjärjestystä, etenkin kun samaiset puolueet aikovat kesäkuussa lakkauttaa jopa 17 lähikoulua tai kouluyksikköä rahanpuutteen takia.
Viranomaiset karkottavat Ruotsista laittomasti maassa oleskelevat yhä useammin pakkkokeinoja käyttäen. Vuonna 2025 Rikosseuraamuslaitoksen työntekijät saattoivat 2 300 henkilöä lentokoneeseen tai seurasivat lennolla mukana määräänpäähän. Määrä on kaksinkertaistunut parissa vuodessa.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltusen näkemyksen siitä, että itärajalla tulisi avata ylityspaikkoja turvapaikanhakijoille.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltunen on esittänyt Iltalehden haastattelussa itärajan rajanylityspaikkojen avaamista, jotta Venäjän puolelta tulevilla turvapaikanhakijoilla olisi mahdollisuus saada turvapaikka Suomesta. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen muistuttaa, että itäraja suljettiin Suomessa vuonna 2023 turvallisuussyistä. Jos yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto ei tässä maailmantilanteessa ole kiinnostunut Suomen kansallisesta turvallisuudesta, olisi Antikaisen mielestä parasta lakkauttaa koko virasto.
Perusuomalaisten Mika Merano jatkaa kanavillaan tuttua sarjaansa rälsseistä, jossa tarkastelussa on kolmannen sektorin poliittisia hillotolppia. Pääsiäispyhien aikaan käsittelyssä oli Kirkkopalvelut ry, joka vastaanottaa miljoonia veronmaksajilta, vaikka pyörittää jo isoa bisnestä omilla tuloillaan. Yhdistyksellä on vahva kytky kokoomukseen.
Tanskan tuore vaalitulos vahvistaa, että sosiaalidemokraatit menettävät otettaan perinteisistä kannattajistaan Pohjoismaissa. Vielä Suomessa SDP sinnittelee toistaiseksi gallup-kärjessä.
Valtiovarainministeri Riikka Purra katsoo, että kokonaisvaltainen keskustelu valtiontalouden tilasta on pitkälti jumissa, koska perustavanlaatuisen priorisointiajattelun sijaan julkinen debatti pitkälti pyörii yksittäisissä kiihottavissa julkisen talouden leikkauksissa.
Datakeskuspelikirja todistaa, ettei konsulttien fiktio muutu mainostoimistossakaan faktaksi. Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy tilasi viestintäsuunnitelman ”Datakeskus- ja sähköintensiivisten investointien viestintä- ja toimintapelikirja”, ja yritys toteutti sen osana EU:n osarahoittamaa EAKR-hanketta, jonka tavoitteena on houkutella investointeja Etelä-Savoon. Pelikirjan ulkoasusta vastasi mainostoimisto Avidly, ja välittävänä viranomaisena toimi Etelä-Savon maakuntaliitto.
