Perussuomalaiset jättivät hallitukselle välikysymyksen poliisipalvelujen turvaamisesta. Välikysymyksen ensimmäisenä allekirjoittanut kansanedustaja Ismo Soukola muistutti, että hallitus on linjannut ohjelmassaan hyväksyvänsä poliisin resursseista tehdyn pidemmän aikavälin kokonaissuunnitelman, jonka mukaan poliisipalvelut turvataan koko maassa.

– Ohjelmassaan hallitus sitoutuu myös harmaan talouden kitkemiseen. Hallitusohjelmassa visioidaan, että Suomi olisi Euroopan turvallisin maa ja todetaan, että hyvä turvallisuustilanne ja vahva turvallisuuden tunne ovat tärkeä osa ihmisten hyvinvointia ja kansallisesti tärkeä kilpailutekijä. Puhumme siis yhteiskunnan kannalta keskeisistä kulmakivistä, joiden tulisi olla kunnossa, Soukola muistuttaa.

Valvonta ontuu maaseudulla

Soukolan mielestä hallitus ei ole pitänyt lupaustaan. Päinvastoin, hallituksen toiminnan myötä poliisille laissa säädettyjen tehtävien suorittaminen on käynyt yhä mahdottomammaksi. Poliisin hallintorakenneuudistukseen kuuluva liikkuvan poliisin lakkauttaminen ja poliisin arjen resurssipula näkyvät varsinkin maaseudulla sekä suurten kaupunkien ulkopuolella tieliikenteen valvonnan huolestuttavana vähenemisenä.

– Käytännössä valvontaa ei pystytä toteuttamaan nykyisillä resursseilla, ja kiinnijäämisriskin puuttuminen saattaa osaltaan lisätä liikennesäännöistä piittaamattomuutta, Soukola tietää.

Vartijat hoitavat poliisin tehtäviä

Poliisin määrärahakehitys on johtanut poliisin resurssien vähenemiseen, vaikka Suomessa poliisien määrä suhteessa väkilukuun on maailman pienimpiä. Samanaikaisesti yksityinen turvallisuusala kasvaa voimakkaasti. Julkisissa tiloissa toimivien vartijoiden ja järjestyksenvalvojien määrä on lisääntynyt räjähdysmäisesti.

– Yksityisen turvallisuusalan toimijat käyttävät kasvavassa määrin julkista valtaa ja vastaavat niistä tehtävistä, joiden pitäisi kuulua valtiolle. Varakkaat yksityistaloudet suojautuvat rikollisuudelta monikansallisten turvallisuusalan yritysten tuottamilla hälytysjärjestelmillä. Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden tuottaminen yksityistyy ja kaupallistuu, mikä ei ole oikein – yleisestä järjestyksestä ja turvallisuudesta huolehtiminen kuuluu valtion perustehtäviin, Soukola sanoo.

– Poliisin riittämättömien resurssien vuoksi myös erilaiset lupahallintoon liittyvät ja muutkin tehtävät vaarantuvat. Päivittäisrikosten eli lievien omaisuus-, väkivalta- ja huumerikosten tutkinta on käytännössä muuttunut tutkinnasta rikosten kirjaamiseksi. Erilaiset poliisitoimen painotukset, kuten viime vuosien panostus talousrikostutkintaan, käytännössä vievät resursseja muusta rikostutkinnasta.

Harmaa talous rehottaa

Soukolan mielestä poliisin esitutkintavoimavarojen välitön vahva lisäys on olennainen edellytys esimerkiksi harmaan talouden torjunnassa.

– Hyvien tulosten saavuttamiseksi tarvitaan konkreettisia panostuksia osaavaan henkilöstöön. Yleisemmin tämä on edellytys sille, että syyteharkintaan päätyvät jutut eivät raukeaisi esitutkinnan puutteisiin tai jopa virheisiin.

– Koska vähentyneet resurssit ovat vieneet myös järjestystä valvovia partioita kentältä, poliisin näkyvyys rajoittuu yhä enenevässä määrin hälytystehtävältä toiselle ajettaessa. Ennalta estävään valvontaan ei juuri aikaa liikene. Säästötoimena on jouduttu vähentämään työtunteja niiltä ajankohdilta, joista poliisimiehille joudutaan maksamaan erilaisia haittakorvauksia, kuten ilta- yö- ja pyhäpäiväkorvauksia, Soukola sanoo.

Hätäkeskusuudistus vaikeutti avun saantia

Myös hallituksen ajaman hätäkeskusuudistuksen vaikutukset ovat olleet Soukolan mielestä haitallisia kansalaisille. Ennen Suomessa oli 15 hätäkeskusta, uudistuksen jälkeen niitä on enää viisi.

– Palvelutaso sektorilla on laskenut huomattavasti ja muun muassa paikallistuntemus hätäkeskuksista on monin paikoin hävinnyt kokonaan, mikä on aiheuttanut haastavia tilanteita päivystäjille. Myös työntekijöiden vähäisyys aiheuttaa kiirettä. Uudistus, jonka piti tuoda parannuksia järjestelmään, onkin heikentänyt sitä. Ennen uudistusta hätäkeskuksilla oli tarkat tiedot onnettomuuskohteesta, mutta nyt näin ei ole, vaan pelastuslaitoksen tulee tarkistaa paikannustiedot itse. Tämä hidastaa avun perille pääsemistä ja voi pahimmassa tapauksessa maksaa ihmishenkiä.

– Maamme nykyiseen yleiseen turvallisuustilanteeseen vaikuttaa heikentävästi myös kansainvälinen tilanne ja siihen liittyvät haasteet. Nämä vaikuttavat vääjäämättömästi myös Suojelupoliisin tehtäväkenttään. Julkisuudessa esiintyneiden tietojen mukaan Suomestakin on lähtenyt fanaattisia islamisteja Lähi-idän kriisipesäkkeisiin. Kun nämä uskonkiihkoilijat aikanaan palaavat Suomeen, on osa heistä radikalisoitunut. Tämä jos mikä vaarantaa kansalaisten turvallisuuden tunnetta. Supon toimintaan sekä voimavaroihin tuleekin panostaa nykyistä enemmän, jotta se pystyy vastaamaan kaikkiin tulevaisuuden haasteisiin, Soukola esittää.

Hallitukselta puuttuu ymmärrys

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä katsoo, että hallitus järjestelmällisesti sivuuttaa ne poliittiset linjanvetonsa, joihin se on aikaisemmin juhlallisesti sitoutunut.

– Hallitusohjelman keskeisten tavoitteiden ja tehtyjen ratkaisujen välinen ristiriita kertoo toiminnan epäjohdonmukaisuudesta. Hyvänä esimerkkinä voidaan mainita viime budjettiriihessä poliisihallinnolle osoitetut, poliisin tehtäviin suhteutettuna täysin riittämättömät taloudelliset resurssit. Hallitukselta puuttuu yhteiskunnan ohjaamisessa tarvittava ymmärrys, ja sen poliittinen sitoutuminen ja tuki poliisin toiminnan turvaamiseksi on vajavaista. Kaikesta tästä seurauksena on, että kansalaisten luottamus arjen turvallisuuteen ja toimivuuteen murenee entisestään.

PS VERKKOTOIMITUS