Perustulokokeilu helpottaisi osa-aikatöiden vastaanottamista

Eduskunta keskusteli eilen hallituksen esityksestä perustulokokeiluksi, jonka esitteli tuore sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (ps.). Kokeilua esitetään 2 000:lle satunnaisesti valitulle työttömälle kahden vuoden ajaksi.

Näin pitkälle päästiin tämän hallituksen voimin, vaikka perustulosta puhuttiin jo viime vuosituhannella.

Mattilan mukaan seurantakokeilulla selvitetään, edistääkö perustulo työllistymistä. Kokeiluun ei osallistuisi henkilöitä, joiden työllistymistä ei tavoiteltaisi, kuten vanhuuseläkkeellä olevia.

Perustulon kohdejoukkona olisivat Kansaneläkelaitoksen peruspäivärahan ja työmarkkinatuen saajat. Heistä poimittaisiin satunnaisotannalla 2 000 hengen kokeiluryhmä. Perustulon vaikutuksia arvioitaessa kokeiluryhmää verrattaisiin verrokkiryhmään, joka koostuisi niistä kohdejoukkoon kuuluvista, jotka eivät saa perustuloa.

Työttömän nettotulo

Perustulon maksaisi Kela. Perustulon tasoksi esitetään 560 euroa kuukaudessa, ja se olisi saajalleen verovapaata tuloa. Tämä vastaa työmarkkinatuen ja peruspäivärahan nykyistä nettotasoa.

Vastaavia kokeiluja on käynnissä nyt Sveitsissä ja suunnitteilla Hollannissa. Englannissa on voimassa perustulon kaltainen etuus, joka yhdistää kuusi erilaista aiempaa työttömyystukea ja verovähennystä. Ranskassa on ehdotettu osittaista perustuloa ratkaisuksi sosiaaliturvan köyhyys- ja kannustinongelmiin.

Vaativin kokeilu, jota oppositiokin kiitti

Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) luonnehti perustulokokeilua kaikkein vaativimmaksi hallituksen kokeiluista. Haastavaa on sovittaa erilaiset tukimuodot toisiinsa.

Poikkeuksellisesti oppositio piti hallituksen esitystä oikeansuuntaisena, mutta riittämättömänä. Kahden tuhannen henkilön ryhmää pidettiin liian pienenä ja kokeiluun olisi haluttu muitakin tukia kuin vain Kelan työttömyyskorvaukset. Myös Ben Zyskowicz (kok.) luonnehti esitystä pitkäaikaistyöttömien kannustinkokeiluksi.

– Tämä on erittäin hyvin laadittu kokeilu, kunhan sitä ei kutsuta perustulokokeiluksi. Tähän on laadittu huolellinen seuranta. Tämä on harkittu ja koottu nätisti, eikä minulla ole pahaa sanaa sanottavana tästä toteutuksesta. Tekijät ovat tehneet sen, mitä niillä rahoilla, niillä reunaehdoilla ja niillä kysymyksenasetteluilla, jotka heille on annettu, on ollut mahdollista tehdä, Anna Kontula (vas.) luonnehti esitystä.

Joskus pitää kokeilu aloittaa

Perussuomalaisten kansanedustaja Laura Huhtasaari puolusti pientäkin kokeilua.

– Koskaan ei päästä kokeilemaan, jos aina pitää kokeilla paremmin. Mistä sitä tietää, jos ei ole koskaan kokeiltu? Poliitikkojen tehtävähän on tarkastella erilaisia vaihtoehtoja, ja nyt tämä osittainen perustulo pääsee teoriasta testaukseen.

Huhtasaaren mukaan perustulokokeilu pyrkii selvittämään tieteellisesti ja luotettavasti, voidaanko perustulon avulla uudistaa sosiaaliturvaa siten, että työn tekemiseen liittyvät kannustinloukut vähenisivät.

Lea Mäkipään (ps.) mukaan työn vastaanottaminen ei saisi haitata työnhakijan arkea, vaan työn tekemisen pitäisi olla aina kannattavaa. Mäkipään mukaan 2 000 henkilön kokeilu vastaa realistista tasoa: täysimittainen kokeilu maksaisi maltaita, kun nyt selvitään 20 miljoonalla eurolla.

– Tämä hallitus on ensimmäinen, joka lähtee konkreettisesti toteuttamaan hallitusohjelman mukaista perustulokokeilua Suomessa — kiitos siitä, Mäkipää muistutti.

Arja Juvosen (ps.) mukaan hallitus pyrkii vähentämään kokeilulla köyhyyttä ja syrjäytymistä ja antamaan 2000 valitulle toivon pilkahduksen.

Työttömyys on vakavin ongelma

Jani Mäkelä (ps.) muistutti työttömyyden olevan köyhyyden suuri juurisyy, joten sitä sietääkin tutkia.

– Tämän keskustelun aikana tulee varmaankin kaikille hyvin selväksi, minkä takia tällaista kokeilua ei ole aikaisemmin tullut tehtyä. Eli kun lähdetään rakentamaan taloa niin, että kädessä on tiili, niin täällä käydään arvostelemaan, että miksi rakennat vasta muuria, kun talokaan ei ole vielä valmis. Eli kun jotain arvosteltavaa pitää keksiä, niin sitten keksitään, että tässä pyritään ratkaisemaan työttömyyteen liittyviä ongelmia. Kuitenkin työttömyys on useitten kyselytutkimusten mukaan kansalaisten mielestä meidän kaikkein vakavin ongelmamme, Mäkelä muistutti.

– Jos kokeilu auttaisi työttömyyttä, olisi se täyttänyt tarkoituksensa runsain määrin.

Tuet vääristävät

Kari Kulmala (ps.) piti hyvänä, jos kokeilun aikana eri tukimuotoja tarkastellaan uudelleen. Esimerkiksi asumistukia maksetaan jo 1,7 miljardia euroa vuodessa. Tukea saa jo 800 000 ihmistä vuosittain.

– Suomessa näin kattava asumistuki mahdollistaa asuntorakentamisen kustannusten paisuttamisen ja ylihinnoittelun sekä keinottelun maapohjalla kasvukeskuksissa, erityisesti Helsingissä, meidän kaikkien ja myös kuntapäättäjien tietoisella tuella, Kulmala muistutti.

Mäkelän mielestä Suomessa on todella mutkikas ja kallis sosiaaliturva- ja työllistämisjärjestelmä.

– Se sinällään työllistää jo valtavan joukon ihmisiä, kallispalkkaisia ihmisiä, siihen, että vahditaan suomalaisia työttömiä, sitä, miten he työllistyvät, miten he saavat tukia. Erilaisia tukia on kymmenittäin. Tätä kokeilua selvitettäessä jouduttiin peilaamaan kymmenien eri tukien vaikutusta näitten ihmisten toimeentuloon ja siihen, etteivät he menetä näitä tukia tähän kokeiluun joutuessaan tai lähtiessään, Mäkelä sanoi ja toivoi kokeilun selvittävän vyyhteä.

Työn verotusta kevennettävä

Sami Savio (ps.) piti ongelmana vastikkeellisuuden häviämistä sosiaaliturvasta ja valtion kulujen kasvua, jos kokeilu kasvatetaan elinkustannukset kattavaksi tukimuodoksi.

Ville Tavion (ps.) mielestä työn verotuksen pitäisi keventyä tässä yhteydessä, jotta työnhakijan kannattaisi ottaa työtä vastaan. Tavio otaksui, että kokeilu kiihdyttää työmarkkinoita ja tuo työvoimaa etenkin matalapalkka-aloille.

– Tämähän mahdollistaa osa-aika- ja pätkätyön vastaanottamisen, Tavio tulkitsi.

SDP:n puolelta epäiltiin, voisiko olla oikein, että työpaikalle työllistetään joku perustulon tuella ja voisiko toinen olla kateellinen tästä. Mäkelä ihmetteli asennetta.

– Tätäkö on nykypäivän työväen solidaarisuus? Oltaisiin kateellisia kokeiluun pääsevälle työkaverille, kun kuitenkin samaan aikaan viereen tempputyöllistetään 9 euron palkalla ihmisiä. Eikö tämä hallituksen keino siis olekin paljon parempi kuin SDP:n vanhanaikainen työllisyyden hoito? Mäkelä kysyi.

Asia lähetettiin sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan, valtiovarainvaliokunnan ja työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan on annettava lausunto.