Pienet kunnat eivät saa omaa edustajaa sote-alueelle
Pienet alle 20 000 asukkaan kunnat eivät ole saamassa edustajaansa sosiaali- ja terveysalueille.
Valtioneuvosto antoi torstaina eduskunnalle sote-uudistuksen linjauksilla täydennetyn esityksensä kuntajakolaiksi. Esityksessä on täydennettyjä arvioita myös lain perustuslainmukaisuudesta.
Hallitus joutui täydentämään lakiesitystään oikeuskanslerin kehotuksesta. Kuntien itsehallinnollinen asema on turvattu perustuslaissa, minkä takia perustuslain arviointiin on kiinnitetty lain valmistelussa erityistä huomiota, kertoo Suomenmaa.
Pienille kunnille yhteinen edustaja
Esityksen mukaan kuntien asema pyritään varmistamaan niin, että ne saavat edustajansa sote-alueen yhteiseen toimielimeen. Kunnan äänivalta määräytyy sen asukasluvun mukaan.
Pienet kunnat eivät kuitenkaan saisi omaa edustajaa vaan niiden pitäisi muodostaa vähintään 20 000 asukkaan kokonaisuuksia. Tällä monen kunnan muodostamalla perustason alueella on yhteinen edustaja sote-alueen toimielimessä.
ps verkkotoimitus
Lue myös
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat
Härskiä on: Vihreät, SDP ja keskusta huutavat vesiasiassa sutta, mutta ovat itse se susi – ajoivat äskettäin Jyväskylän ja Ähtärin vesihuollon yksityistämistä
Puhdistuksesta huolimatta pylväiden saumoihin imeytynyttä väriainetta nousee koko ajan pintaan – Purra: “Voi teitä aktivistit Elokapinassa”
Eduskunnan puhdistustyöt jatkuvat edelleen.
Yksijalkaisesta nigerialaisesta merirosvosta tulee uustanskalainen – kotoutumissuunnitelma on jo valmiina
Tanskalaisen fregatin merirosvouksen vastainen operaatio päättyi siihen, että tulitaistelussa jalkansa menettänyt nigerialainen merirosvo tuotiin Tanskaan hoitoon. Lucky-niminen merirosvo on nyt saanut myönteisen turvapaikkapäätöksen ja hänelle on laadittu kotoutumissuunnitelma. Hänen ei tarvitse enää palata Afrikkaan, jossa elämä yksijalkaisena olisi hyvin raskasta.
Maahanmuuttopolitiikkaa kiristetään ja rangaistuksia kovennetaan – ministeri Ranne: Sinivalkoinen sisäisen turvallisuuden politiikka johtaa meidät pois Ruotsin tieltä
Perussuomalainen liikenne-, viestintä- ja sisäministeri Lulu Ranne kirjoittaa Hämeen Sanomien mielipidekirjoituksessaan sinivalkoisen sisäisen turvallisuuden suunnanmuutoksesta, joka johtaa Suomen pois Ruotsin tieltä.
Kamala Harrisin vastaus meni “sanasalaatiksi” – TV-yhtiö julkaisi parannellun version haastattelusta
Kamala Harris oli vaalikampanjansa tiukimmassa haastattelussa "60 minuuttia" -ohjelmassa. Harrisin vastaus Yhdysvaltain ja Israelin suhteita koskien oli niin sekava ja sisällötön, että TV-kanava joutui editoimaan ennakkomainoksiaan uudestaan. Ukrainan mahdolliseen Nato-jäsenyyteen Harris kieltäytyi ottamasta kantaa.
Jani Mäkelä: Oppositio on valehdellut vesihuoltoasiassa
Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä (ps.) moittii oppositiota, jonka vesihuoltoa koskevat väitteet eivät pidä paikkaansa.
Maahanmuuttajat kärsivät työstressistä – matka kehitysmaasta hyvinvointiyhteiskunnan hoivaan on paljon pitempi kuin maantieteellinen etäisyys
Matka kehittyvästä maasta pohjoismaisen työelämän ja hyvinvointiyhteiskunnan runsaudensarven ääreen voi olla henkisesti paljon pitempi kuin maantieteellinen etäisyys. Seurauksena voi olla jopa ”vähemmistöstressi”. Kansankoti panostaa nyt julkisia varoja valaistakseen kaikkia kansalaisia akuutista ongelmasta.
Suomen Perustan toiminnanjohtaja: Evan röyhkeydellä ei ole mitään rajaa – hehkuttaa työperäistä maahanmuuttoa, unohtaen jo maassa olevat työttömät ulkomaalaiset
Viime viikolla uutisoitiin siitä, miten maahanmuuttajataustaisten lasten koulumenestys ei tarjoa eväitä yhteiskunnassa toimimiselle ja kuinka leijonanosa Kelan tuista menee maahanmuuttajille. - Tällaiset uutiset eivät elinkeinoelämän lobbareitten menoa haittaa, ja Eva jatkaa taas vaatimuksiaan maahanmuuton lisäämiseksi, kirjoittaa Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos.
Perussuomalaiset: Kehitysyhteistyöhön mullistavia muutoksia – Suomi asettaa tiukat rajat rahaa saaville maille
Kehitysyhteistyötä uudistetaan tällä hallituskaudella. Uusi strategia nojaa vahvasti kahteen keskeiseen ohjenuoraan: yksityinen sektori saa suuremman roolin kehitysavun toteuttajana ja rajalliset panostukset kohdennetaan tarkemmin niihin maihin, jotka aidosti haluavat kasvaa ja vaurastua. Eduskunnassa käsiteltiin tiistaina ensimmäistä kertaa yhdessä Suomen kauppa- ja kehityspolitiikan selontekoa.