Moni yrittäjä haaveilee leppoisista eläkepäivistä, mutta jos eläketurvaan ei ole satsattu, saattaa yrittäjää odottaa järkytys: eläkettä jää käteen vain 300-400 euroa kuussa.
Kun uusi yritys aloittaa toimintansa, yrittäjällä ei useinkaan ole mahdollisuuksia satsata omaan eläketurvaansa, koska muut investoinnit vaativat rahaa. Myöhemmin oman yrittäjäeläkemaksun eli YEL:in korottaminen voi unohtua tai siihen ei ole varaa. Moni pienyrittäjä huomaa eläkkeelle jäädessään saavansa käteen vain 300-400 euroa kuussa.
Eläkeyhtiö Varmalla on noin 70 000 yrittäjä- ja työnantaja-asiakasta. Yhtiön tilastoista näkyy hyvin se epäsuhta, joka vallitsee yrittäjien itselleen maksamassa eläketurvassa suhteessa heidän palkollisille kertyvään eläketurvaan.
– Muutama vuosi sitten Varman YEL-vakuutettujen työtulot olivat noin 20 000 euroa vuodessa, kertoo viestintäpäällikkö Leena Rantasalo.
– Samaan aikaan Tyel-vakuutettujen työntekijöiden palkkojen keskiarvo oli noin 30 000 euroa. On tärkeää muistaa, että YEL-työtulo on yrittäjän sosiaaliturvan ja eläkkeen perusta.
Lähtökohtana terve hinnoittelu
Rantasalo arvioi, että yrittäjät aikovat usein realisoida aikanaan oma yrityksensä ja elää vanhuusaikansa niin saamillaan rahoilla. Tällöin he eivät kuitenkaan huomioi esimerkiksi mahdollista työkyvyttömyyttä: jos sairaus iskee, eivät he saa oikean tasoista turvaa itselleen verrattuna työntekijäänsä, joka saa ansioihinsa sidotun päivärahan.
Kymien Yrittäjät ry:n puheenjohtaja Teppo Sainio tunnistaa tämän ajattelutavan. Hän muistuttaa myös, että yrittäminen on muuttunut.
– Monessa yrityksessä pääoma on nykyisin enemmänkin henkistä laatua. Pk-yrityksillä ei kokonaisuudessaan mene kovin hyvin. Tutkimusten mukaan vain viisi prosenttia yrittäjistä vaurastuu omalla työllään. Sosiaaliturva on silloin se asia, josta ensimmäisenä lipsutaan.
Ulkomailta tulevien yrittäjien määrä kasvaa
Perussuomalaisten kansanedustaja Osmo Kokko tuntee pitkän yrittäjä- ja järjestöuransa ansiosta ongelman hyvin.
– Muutama vuosi sitten lainsäädäntöön tehtiin tämä porkkana, jolla yrittäjän sairauspäivärahan määrä sidottiin hänelle määritellyn YEL-työtulon määrään. Se muutos olisi pitänyt tehdä jo paljon aikaisemmin, Kokko huomauttaa.
Toisilla yrittäjillä bisnes pyörii aina paremmin, toisilla huonommin. Kokko on tavannut monia eläköityneitä pienyrittäjiä, joille eläkkeen pieni määrä on tullut järkytyksenä.
– Moni havahtuu asiaan vasta sitten, kun se oma eläköityminen tapahtuu.
Kokko painottaa taloustiedon ja -osaamisen merkitystä siinä vaiheessa, kun ihminen päättää lähteä yrittäjäksi.
– Oma tuotteensa on osattava hinnoitella oikein. Esimerkiksi kuljetusala on ollut kannattavuudeltaan jo pitkään alamaissa. Kun maksutaso on alakantissa, ei yrittäjillä ole varaa korjata omaa eläketurvaansa, Kokko tietää.
Sekä Kokko että Sainio korostavat tiedon merkitystä yrittäjien eläketurvaa koskevissa asioissa. Yrittäjäjärjestöt tekevät työtä asian eteen, mutta tehtävää riittää. Rajojen avautumisesta, ja työelämän muuttumisesta kertoo Leena Rantasalon mukaan esimerkiksi se, että Varmassakin virolaisten YEL-vakuutettujen henkilöiden määrä on kasvanut selvästi.
Kirjoitus on julkaistu Perussuomalainen 2/2014 -lehdessä.
MARTTI LINNA