Kaisa Garedew kuntien ilmastosuunnitelmavelvoitteen poistamisesta: “Järki voitti ideologian”

Liikenne- ja viestintävaliokunta ehdottaa GPS-häirintälaitteiden hallussapidon kieltämistä – Mäenpää kiittää aiemman aloitteensa huomioimisesta: ”Asia näyttää vihdoin edistyneen”

Vientivetoinen palkkamalli ei kelpaa vasemmisto-oppositiolle ja kepulle – ministeri Rydman kehottaa katsomaan, miten Ruotsissa kävi: Työmarkkinoiden eriytyminen ja palkkakuopat ovat vähentyneet

Yksijalkaisesta nigerialaisesta merirosvosta tulee uustanskalainen – kotoutumissuunnitelma on jo valmiina

Mikkeliin sijoitettava Nato-esikunta tuo Etelä-Savoon turvallisuutta, vahvistaa taloutta ja lähettää Venäjälle selkeän viestin – Jaana Strandman: ”Erinomainen asia”

Vesivarat pysyvät suomalaisissa käsissä – Petri Huru: Kriittinen uudistus jäi Marinin hallitukselta tekemättä

”Kuka laittoi disinformaation liikkeelle vesihuollon yksityistämisestä?”, kysyy Purra – aiemmin mitään pidäkkeitä ei ollut, nykyinen hallitus ESTÄÄ määräysvallan lipumisen yksityisille

Puhdistuksesta huolimatta pylväiden saumoihin imeytynyttä väriainetta nousee koko ajan pintaan – Purra: “Voi teitä aktivistit Elokapinassa”

Härskiä on: Vihreät, SDP ja keskusta huutavat vesiasiassa sutta, mutta ovat itse se susi – ajoivat äskettäin Jyväskylän ja Ähtärin vesihuollon yksityistämistä

Hollywoodin woke-kiihko vähitellen laantumassa, uudet tuulet puhaltavat – Kummisetä-trilogian ohjannut Francis Coppola kasasi elokuvatiiminsä omaperäisellä tavalla

Oman turvapaikkapolitiikkansa kaaokseen ajanut Saksa etsii ratkaisumalleja Hollannista ja Pohjoismaista

Osmo Kokko

Kansanedustaja Hanna Mäntylä (ps.) kertoo Suomen Uutisille, että hän ei hae jatkokautta puolueen 2. varapuheenjohtajana.

Mäntylä on toiminut varapuheenjohtajistossa vuodesta 2011 lähtien.
Ensimmäisestä, toisesta ja kolmannesta varapuheenjohtajasta äänestetään puoluekokousviikonloppuna 10.-11.2017 Jyväskylässä. Varapuheenjohtajakisaan ovat tällä hetkellä <a href="https://www.perussuomalaiset.fi/jyvaskylan-puoluekokous-2017/">ilmoittautuneet</a> Juho Eerola, Simon Elo, Teuvo Hakkarainen, Laura Huhtasaari, Arja Juvonen, Kimmo Kivelä, Osmo Kokko, Kari Kulmala, Jani Mäkelä, Jussi Niinistö, Ari Prihti, Pekka M. Sinisalo, Ville Tavio ja Matti Torvinen.

Hanna Mäntylä ei hae jatkokautta varapuheenjohtajistossa

PerusÄijät ry on kevätkokouksessaan päättänyt tukea Jyväskylän puoluekokouksessa kaikkia ehdolla olevia jäseniään.

Perusäijien toimintaperiaatteisiin kuuluu, että yhdistys edesauttaa jäsentensä pyrkimyksiä poliittisessa toiminnassa. Äijäyhdstyksen mukaan ehdokkaiden keskeisimmät vahvuudet löytyvät niin poliittisen kuin elämänkokemuksenkin saralta.
Päätöshetkellä tiedossa olevat jäsenet, jotka ovat asettuneet ehdolle:
Puheenjohtajaksi: Jussi Halla-aho, Riku Nevanpää, Veera Ruoho ja Sampo Terho.
Varapuheenjohtajistoon: Juho Eerola, Teuvo Hakkarainen, Ilpo Heltimoinen, Laura Huhtasaari, Kimmo Kivelä, Osmo Kokko, Kari Kulmala ja Jani Mäkelä.
Puoluesihteeriksi: Markku Saarikangas.

PerusÄijät tukee jäseniään puoluekokousvalinnoissa

Perussuomalaiset on valinnut uuden puoluehallituksen seuraavalle yksivuotiskaudelle.
Eduskunnan pikkuparlamentissa kokoontunut puoluevaltuusto valitsi 17 ehdokkaan joukosta seuraavat henkilöt: Aleksi Hernesniemi (kuvassa vasemmalla), Osmo Kokko, Jari Ronkainen, Anssi Joutsenlahti, Marke Tuominen, Terhi Kiemunki ja Juhani Pilpola (ei kuvassa).
Puoluehallitukseen kuuluvat yllämainittujen lisäksi puolueen puheenjohtajisto Timo Soini, Jussi Niinistö, Hanna Mäntylä, Juho Eerola, puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo sekä eduskuntaryhmän edustajana Jari Lindström.

Uusi puoluehallitus valittu

Tasavallan presidentti julisti valtiopäivät alkaneiksi Finlandia-talossa keskiviikkona. Arvokkaaseen tilaisuuteen osallistui kansanedustajien lisäksi joukko muitakin arvokkaita vieraita, joukossaan pitkäaikainen kansanedustaja Raimo Vistbacka (ps.).
&#8211; Totta kai tulin mielihyvin, kun tänne kutsuttiin ja puolueemme menestyi näin loistavasti toiseksi parhaimmin, Vistbacka aloitti.
Mutta uskoiko hän aikoinaan, että tällainen päivä vielä koittaa, että perussuomalaiset nousevat valtiopäiville toiseksi suurimpana puolueena?
&#8211; En ikinä olisi uskonut, kun kahdeksan vuotta edustin perussuomalaisia eduskunnassa yksin, että joskus olisimme toiseksi suurin puolue, Vistbacka päivitteli.
Hän istui eduskunnassa yhtä soittoa 24 vuotta vuodesta 1987 alkaen ja jättäytyi pois neljä vuotta sitten.
<img decoding="async" class="alignleft size-full wp-image-21597" src="https://www.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2015/04/soini_sipila_stubb2ronirekomaa9319708.jpg" alt="soini_sipila_stubb2ronirekomaa9319708" width="100%" srcset="https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2015/04/soini_sipila_stubb2ronirekomaa9319708.jpg 640w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2015/04/soini_sipila_stubb2ronirekomaa9319708-300x150.jpg 300w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2015/04/soini_sipila_stubb2ronirekomaa9319708-100x50.jpg 100w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2015/04/soini_sipila_stubb2ronirekomaa9319708-60x30.jpg 60w" sizes="(max-width: 640px) 100vw, 640px" /> 
 
Kokoomuksen, perussuomalaisten ja keskustan puheenjohtajat Alexander Stubb, Timo Soini ja Juha Sipilä Finlandia-talolla Helsingissä.
&#8211; Se riitti &#8211; mutta työ ei mennyt hukkaan! Jos emme olisi Timo Soinin kanssa jaksaneet sinnitellä, meillä ei olisi 38 kansanedustajaa tänä päivänä, Vistbacka tuumaili.
Hän sanoi odottavansa jännityksellä, millaiseen ratkaisuun hallitustunnustelija Juha Sipilä (kesk.) lopulta päätyy. Mutta hän uskoo perussuomalaisilla olevan hyvät mahdollisuudet osallistua hallitusohjelman rakentamiseen: puheenjohtaja Soini toi jo vaalitenteissä esiin siihen sopivat rakennuspuut. Mainittavia riidanaiheita ei ole.
Soini: Oli hyvät puheenvuorot
Soini kehui avajaisten kahvitilaisuudessa tasavallan presidentin ja Sipilän puheenvuoroja, joissa luonnehdittiin seuraavan vaalikauden haasteita ja tavoitteita melko samanlaisin sanankääntein, vastuuta ja kansallista yksimielisyyttä korostaen.
&#8211; Oli hyvät puheenvuorot molemmilla, Soini sanoi.
Hän korosti myös, kuinka hienoa on olla juhlavassa tilanteessa ja henkilökohtaisestikin suuri kunnia olla avajaisissa puhemiehistön jäsenenä. Alkaneita hallitusneuvotteluita hän luonnehti lyhyesti, mutta myönteisesti. Eduskuntaryhmä alkaa miettiä vastauksia Sipilän kysymyksiin ja istuu vaikka yöhön asti, jos on tarvis.
&#8211; Tuttua, selkeää perussuomalaista tekstiä tulee, Soini myhäili.
Yhteinen ratkaisu löytyy
Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jari Lindström sanoi eduskuntaryhmän työvaliokunnan kokoontuvan vielä torstaina kello 9, minkä jälkeen on eduskuntaryhmän kokous vielä kello 10, mutta se ei enää muuta saavutettua tekstiä, vaan se tulee tiedoksi. Teksti luovutetaan hallitustunnustelija Sipilälle kello 14, minkä jälkeen teksti tulee julkiseksi. 
Lindströmin mukaan Sipilän 15 kysymykseen vastataan hyvässä hengessä.
&#8211; Me neuvottelemme kaikista asioista ja löydämme yhteisen ratkaisun, hän vakuutti.
Loistavat fiilikset
Lindström juhlisti toisten voittoisien valtiopäivien avaamista hienoissa fiiliksissä.
&#8211; Hienot on fiilikset. Töitä on paljon ja juoksemista riittää, mutta pää kylmänä mennään ja mielenkiintoista on ollut. Aiemmin en ollut valitsemassa valiokuntapaikkojakaan, nyt valvoimme valintaa yhdessä Osmo Kokon kanssa, Lindström kertoi.
Vaalipäivää hän muisteli lämmöllä: fiilikset olivat uskomattomat! Ennakkoäänten perusteella hän laski menevänsä läpi ja piti seitsemää tuhatta hyvänä tuloksena &#8211; mutta kun ääniä kertyi lähes 10 000, joista 8000 kotikaupungista. Puolue voitti Kaakkois-Suomen vaalit kirkkaasti ja neljä meni läpi.
&#8211; SDP ei ollut varsinaisesti vihollinen, mutta niin kävi, että SDP hävisi! Jukka Kärnä ja Jouni Backman putosivat. Se oli melkoinen voitto, Lindström iloitsi.
Ville Vähämäki (ps.) nousi toiselle kaudelle Oulusta, joka oli kovin vaalipiiri, kun vastassa oli kempeleläinen keskustan puheenjohtaja. Mutta perussuomalaiset pitivät Oulun seudulla kolme paikkaa, vain kajaanilainen Pentti Kettunen putosi.
&#8211; Tulos oli hyvä. Kilpailu oli kovempaa kuin missään muualla, Sipiläkin sai yli 30 000 ääntä. Kolmeen paikkaan pitää olla tyytyväinen, Vähämäki arvioi.
Seuraavissa vaaleissa takaisin neljään paikkaan
Hän sanoi kuitenkin huomanneensa jo ennen vaaleja, että kysyntä oli kova. Ehdokkaat tekivät tosi hyvän vaalityön: lista oli tasainen ja monet ehdokkaat saivat yli 2000, jopa yli 3000 ääntä. Istuvat edustajat saivat kuitenkin eniten ääniä ja uusivat paikkansa.
&#8211; Jos kunnallisvaalit menevät vielä hyvin, niin nousemme todennäköisesti vielä neljään paikkaan, Vähämäki povasi.
Muhoslaisella Pirkko Mattilalla (ps.) oli kovasti pohdittavaa ennen vaaleja, mutta vaalipäivänä alkoi taas hymyilyttää.
&#8211; Ei ollut kokemusta vaaleista istuvana kansanedustajana ja oli haasteellinen tilanne, kun samassa piirissä oli Juha Sipilä. Mutta kampanja onnistui valtakunnallisesti. Jatkojytky onnistui ja itsekin sain 6577 ääntä, niin että tosi tyytyväinen olen. Tehdystä työstä tuli kiitos, hallintovaliokuntaa viime kaudella johtanut Mattila iloitsee.
&#8211; Loppu hyvin kaikki hyvin: olemme yhä Oulun vaalipiirin toiseksi suurin puolue, Mattila myhäili.
Turunen tipautti SDP:n Backmanin
Kaj Turunen teki Savonlinnassa suurtyön syrjäyttämällä samalta paikkakunnalta Jouni Backmanin (sd.), jota pidettiin varmana läpimenijänä samoin kuin imatralaista Jukka Kärnää (sd.). SDP:n miehet tipahtivat koko Itä-Suomesta.
&#8211; Kaakkois-Suomessa vaalityömme kesti koko neljä vuotta. Se hyvä työ palkittiin nyt, Turunen iloitsi.
Hän kehui vielä, että Jani Mäkelä (ps.) nousi Reijo Tossavaisen (ps.) tilalle niin, ettei yhtään paikkaa menetetty. Päinvastoin jopa viideskin paikka näytti mahdolliselta.
Perussuomalaiset sieppasivat mahtavan äänisaaliin nimenomaan teollisuuspaikkakunnilla, joita SDP ennen hallitsi. Kuusankosken Voikkaalla perussuomalaiset saivat kaksi kertaa enemmän ääniä kuin demarit.
&#8211; Suna Kymäläinen (sd.) meni läpi perussuomalaisella ohjelmalla, kuten vastustamalla tonttien myymistä ulkomaalaisille. Myös Kärnä yritti ennen vaaleja esittämällä Imatralaisen ilmoituksessa verovapaata tonnia, joka on suoraan perussuomalaisilta, Turunen naurahtaa. Backmanin ongelma oli, ettei hän vain saanut tarpeeksi ääniä: Savonlinnasta hän sai noin 2000 ääntä, kun Turunen sai lähes 3600. Myös Itä-Suomen naisehdokkaat söivät Backmanin tulosta.
&#8211; Demareilla tuli hätä siirtyä perussuomalaisten linjalle &#8211; Suna onnistui, Kärnä ei, Turunen päätteli.

Vistbacka iloitsi Finlandia-talossa: 24 vuoden työ ei mennyt hukkaan

Hallituksen toteuttama muodollinen alv:n alarajan ja sen huojennusalueen nosto saivat odotetusti huutia eduskunnan lähetekeskustelussa tiistaina.
Hallitus esittää alv:n alarajan korotusta 8 500 eurosta 10 000 euroon ja huojennusalueen nostoa 22 500 eurosta 30 000 euroon. Samalla nostettaisiin kuittipakon alaraja 10 000 euroon.
Perussuomalaiset ovat vuodesta 2011 saakka esittäneet alv:n alarajan korottamista 20 000 euroon ja huojennusrajan nostoa 40 000 euroon.
Sasia eivät yksinyrittäjät kiinnostaneet
Keskustelussa huomattiin myös, kuinka puhujien maailmankuvat vaikuttivat näkemyksiin. Kokoomuksen Kimmo Sasi (kok.) sanoi, ettei 10 000 euron toiminta ole oikeaa liiketoimintaa. Tämä osoitti melkoista ymmärtämättömyyttä pien- ja yksinyrittäjien arjesta.
-Eikä sitä ole edes 25 000 tai 30 000 euron toimintakaan, Sasi totesi.
&#8211; Onko parempiakin kohteita saada kasvua aikaan? Tämä on hyvä signaali, mutta aika kallis keino tämä on, Sasi totesi.
Heikkilä: Korkeammatkin 
alarajat kävisivät
Perussuomalaisten Lauri Heikkilä korosti, että rajat voisivat olla suuremmatkin: alv:n alaraja voitaisiin nostaa lähelle 50 000 euroa.
&#8211; Se toisi yrittäjälle yli 10 000 euroa enemmän tuloja: se voisi rohkaista yrittämään ja palkkaamaan työntekijöitä, Heikkilä laski.
Vesa-Matti Saarakkala (ps.) iloitsi, että myös oppositiosta käsin voi palvella isänmaata.
&#8211; Olemme ainoa puolue, joka on pitänyt koko ajan esillä alv:n alarajan nostoa 20 000 euroon ja huojennusosan nostoa 40 000 euroon. Tähän ei vielä päästy, mutta esitys on oikeansuuntainen. Kun perussuomalaiset ovat edistäneet tätä asiaa, toivon, että myös Viron malliselle yritysverotukselle tehtäisiin tietä. Silloinhan asiat sujuisivat hyvin, Saarakkala kehotti.
Turunen: Hallitus 
pyrki vain otsikkoon
Myös kansanedustaja Kaj Turunen (ps.) muistutti perussuomalaisten esittäneen alv-alarajan nostoa jo vuonna 2011.
&#8211; Hallituksen esityksen motiivina on vain otsikon saanti! Työllisyys paranee vain, jos alv-rajaa nostetaan reilusti, Turunen painotti.
&#8211; Yhteisöveron alarajaa laskettiin reilusti, mutta dynaamisia vaikutuksia ei ole tullut, koska työpaikat ovat syntyneet pieniin yrityksiin. Siksi pitäisi tehdä reilu alv-rajan nosto, Turunen painotti.
Pirkko Ruohonen-Lerner (ps.) muistutti yrittäjien toivovan, että sääntöjä muutettaisiin harvoin, mutta perustellusti ja niin, että vaikutus olisi hyvä ja tuntuva. Nyt näyttää siltä, että on paljon puhetta ja vähän villoja. Perussuomalaisten esitys rohkaisisi heitä, jotka harkitsevat yrittäjäksi ryhtymistä.
Kokko: Veronkierrosta hyötyvät 
suuremmat rosvot
Osmo Kokko (ps.) korosti alv-rajan korotuksen auttavan pienen liikevaihdon yrittäjiä, jotka eivät voi rahoittaa suuria hankintojaan arvonlisäveron poisto-oikeudella. Siksikin perussuomalaiset on esittänyt 20 000 euron alarajaa.
Kuittivelvollisuudesta hän totesi, että veronkierrosta hyötyvät isommat rosvot.
&#8211; Isommat rosvot ovat muualla! Nämä ovat nakkivarkaita. Tällaisesta byrokratiasta pitää päästä pois, Kokko totesi.
Tuupainen: Yrittäjänaiset toivovat 
EU:n keskitasoa
Perussuomalaisten Kauko Tuupainen (kuvassa) muistutti, kuinka Suomen Yrittäjänaiset vetosivat tiistaina kaikkiin kansanedustajiin sen puolesta, että alv-raja nostettaisiin EU:n keskitasolle, joka on 30 000 euroa. Alarajan nosto auttaa yrittäjiä, jotka tekevät töitä käsillään.
&#8211; Kampaajat ja kosmetologit ovat näreissään, että heidän alv:nsa nostettiin 24 prosenttiin. Moni yritys lopetti ja myös houkutus harmaaseen talouteen on lisääntynyt, Tuupainen muistutti.
&nbsp;

PS: Hallituksen alv-alarajan kosmeettinen nosto ei auta pienyrittäjiä

Perussuomalaisten kansanedustaja, liikenne- ja viestintävaliokunnan varapuheenjohtaja Osmo Kokko jätti hallitukselle kirjallisen kysymyksen talvitienhoidosta. Kokko kiinnittää huomiota tiehöylien eli ns. tiekarhujen vähäiseen käyttöön.
&#8211; Pitkät, keltaiset ja voimakkaat tiekarhut ovat valitettavasti nykyään yhä harvinaisempi näky teillä. Vajaa 20 vuotta sitten tieliikelaitoksella eli nykyisellä Destialla oli käytössään 200 tiehöylää, nyt niitä on jäljellä enää muutamia kymmeniä. Tiehöyliä on käytetty vuosikymmenet taistelussa ajoväylien jäätyneitä tienpohjia ja sohjoa vastaan, Kokko huomauttaa.
&#8211; Tiehöylän paikan on ottanut kevyempi kalusto, kuten esimerkiksi kuorma-auto, johon on kiinnitetty aurausterä lumen puskemista varten. Tosipaikan tullen kuorma-auto ei kuitenkaan pysty siihen mihin tiehöylä ennen pystyi: poistamaan jäätä yhtä tehokkaasti ja saamaan teitä tasapintaisiksi esimerkiksi jäätyneiden ajourien osalta sekä tasoittamaan pientareita.
Ajourista kuolonkolareita
Kokon mielestä kuorma-autoon kiinnitetyssä aurausterässä on terän muodosta johtuen ongelma ja se jättää tien ulkoreunaan jäisen kantin.
&#8211; Auton renkaan osuessa kanttiin, se heittää auton takaisin ajouraan ja näin syntyy epävakaa ajo-alusta. Tiehöylien kanssa tätä ongelmaa ei ollut. Ongelma korostuu etenkin kapeissa ja leveissä ajoneuvoissa, jotka eivät sovi ajouraan.
&#8211; Tienhoidon urakkatarjouksissa ei edellytetä urakoitsijoilta tiehöylää, vaikka tarvetta olisi. Suomi tulee aina olemaan talvinen maa, jossa sääolosuhteet ovat hyvin vaihtelevia ja haastavia. Ajourat ovat vakava liikenneturvallisuusriski ja niistä johtuen tänä talvena Suomessa on ollut jopa kuolonkolareita, kun auto on lähtenyt heittelehtimään ajourassa, Kokko muistuttaa.

Kokko: Teiden ajourat vakava liikenneturvallisuusriski

Kuntien tulevat rahoitusosuudet, etenkin niiden kasvu &#8211; ja valinnanvapauden toteutuminen puhuttivat eduskuntaa hallituksen sote-esityksen lähetekeskustelussa. Siitäkin huolimatta, että kaikki osapuolet pitivät uudistusta välttämättömänä.
Kokoomus jaksoi vielä kantaa huolta yksityisten yritysten mahdollisuudesta ottaa osansa sote-palvelubisneksestä. Se verhottiin kysymykseen asiakkaan valinnanvapaudesta, jota on kokeiltu Ruotsissa.
Muita puolueita huoletti kysymys kuntien rahoitusosuuksista. Niin myös perussuomalaisia. Pirkko Ruohonen-Lerner toivoi, että kohtuudesta pidettäisiin kiinni esityksen jatkovalmistelussa.
&#8211; Omalle kotikunnalleni Porvoolle tämä merkitsee runsaita lisälaskuja: 23 miljoonaa euroa, mikä merkitsee veroprosentin nousua 2,41 prosenttiyksikköä eli yli 22 prosenttiin ja samanaikaisesti palvelut heikkenevät, Ruohonen-Lerner muistutti.
Hän viittasi Porvoon kokoomuslaiseen kaupunginjohtajaan, joka sanoi, että jos tiesi tulevansa kauhuelokuvaan, sai mitä odotti, kuten hän totesi itsenäisyyspäivänä Uusimaa-lehdessä.
&#8211; On huolestuttavaa, jos näin suuren kaupungin johtaja vielä peräänkuuluttaa kansalaiskeskustelua siitä, ollaanko Suomea nyt viemässä kuntajärjestelmään, jota todella halutaan, Ruohonen-Lerner painotti.
Säilyvätkö lähipalvelut?
Myös Lea Mäkipää huolehti lähipalveluiden säilymisestä ja kysyi, antaako hallitus vakuudet esityksen kahdeksannesta pykälästä.
&#8211; Kun edustan pientä kuntaa, kysyn, miten taataan, että lähipalvelut, laadukkaat lääkärit ja terveyskeskus säilyvät? Jos se ei onnistu, täytyy kääntyä täydentävän yksityisen hoidon puoleen, Mäkipää totesi.
Päätösvallan mitätöitymistä 
ei voi hyväksyä
Puoluetoveri Reijo Tossavainen ei hyväksynyt ristiriitaa, jonka sote-uudistus tuo palveluiden tärkeyden ja hinnan sekä kuntien vaikutusmahdollisuuden välille.
&#8211; Etelä-Karjalan sote-alueella asuu noin kaksi miljoonaa asukasta. Savitaipaleessa on noin 0,3 prosenttia alueen vaikutusvallasta, vaikka sote-ala merkitsee yli puolta kunnan kuluista. Tätä ei voi hyväksyä: se loukkaa syvästi Savitaipaleen kunnan oikeuksia ja tasavertaisuutta ja siten perustuslakia, Tossavainen moitti.
Lauri Heikkilä kiitti ministeri Huovista, ettei julkista terveydenhuoltoa sentään ajeta alas, vaikka se siirtyy kauemmaksi myös Varsinais-Suomessa.
&#8211; Kotikunnassani Marttilassa kulut nousevat asukasta kohti 160 euroa, Salossakin 62 ja Liedossa 267 euroa. Toivon, että jatkokäsittelyssä lukuja lasketaan uudelleen maltillisesti. Ei näin suurta uudistusta pidä tehdä hätäisesti, Heikkilä huolehti.
Tuleeko pakkoliitoksia?
Myös Maria Tolppanen huolehti, miten käy niille kunnille, jotka eivät kestä kulujen kasvamista 400 eurolla asukasta kohti, kuten menot on aiottu rajata.
&#8211; Tuleeko pakkoliitoksia? Entä jos kukaan ei halua ottaa kontolleen tällaista köyhää kuntaa? Miten huolehditaan, että köyhän kunnan asukkaat saavat palvelunsa? Tolppanen kysyi.
Arja Juvonen sanoi, että Espoossa hierottiin silmiä ja ihmeteltiin, kuinka kaupunki selviää kustannustensa noususta. Hän kysyi, miten järjestetään, että työntekijöille riittää työtä eikä väkeä tarvitse sanoa turhaan irti, kun sotessa ei ole viiden vuoden irtisanomissuojaa.
Onko kunnilla mahdollisuutta 
 vaikuttaa päätöksiin?
Osmo Kokko kantoi huolta Joensuun kustannusten kasvusta, vaikka kehui uudistusta tarpeelliseksi sinänsä.
&#8211; Rahoitus on ongelma. Esityksen mukaan Joensuu maksaa 15 miljoonaa euroa lisää, mikä on iso summa. Tähän pitää tehdä tarkistuksia. Toivon, että tämä annetaan pelkille asiantuntijoille, eikä asiaan vaikuttaisi pelin politiikka, Kokko vetosi.
Mika Niikko huolehti pienten kuntien mahdollisuudesta vaikuttaa päätöksiin.
&#8211; Jos kolmasosa kunnista voi runnoa päätöksen läpi, tehokkaat innovaatiot eivät välttämättä pääse läpi, Niikko huolehti.
Hän painotti havaintoja, joiden mukaan kuntayhtymät eivät ole välttämättä tehokkaita, kun vastaavasti pienikin kunta on voinut järjestää sote-palvelunsa kustannustehokkaasti. Hyvät käytännöt eivät välttämättä tule koko kuntayhtymän käyttöön.
Pirkko Mattila kysyi hallitukselta, miten se aikoo hoitaa suuren murheenkryynin eli tietojärjestelmien korvaamisen, joka liittyy asiaan ja on osa ratkaisua?
&#8211; Laitteet ovat kalliita ja olemme jäljessä esimerkiksi Virosta siinä, miten he ovat järjestäneet tietoyhteiskuntansa, Mattila sanoi.
Kiista yksityisten asemasta
Kokoomuksen Tapani Mäkinen huolehti puolestaan, että monituottajamallia ei ole turvattu hallituksen sote-esityksessä. Perussuomalaisten sote-vastaava Hanna Mäntylä vastasi, että monituottajamallia ei ole unohdettu, päinvastoin se on selvästi turvattu.
&#8211; Päinvastoin on turvattu pk-yritysten mahdollisuus osallistua terveydenhuollon tulevaisuuteen, Mäntylä korosti.
Kokoomuksen Harri Jaskari sanoi, ettei raha seuraa asiakasta kuin yhteen paikkaan, kun ei ole muuta kuin monopoli. Lasse Männistö (kok.) tulkitsi ideologian leimaavan nytkin käytävää keskustelua palveluiden järjestämisestä. hän painotti, ettei tasa-arvo toteudu nykyisessä järjestelmässä, jossa pääkaupunkiseudulla yli puolet potilaista hakee hoitonsa työterveydenhoidosta. Hän peräänkuulutti valinnanvapauden tärkeyttä.
Kokoomuksen väistyvä edustaja Sampsa Kataja kehui hallituksen esitystä:
&#8211; Tämän täytyy olla fantastinen &#8211; siksi minäkin olen tähän sitoutunut, Kataja totesi.

Ruohonen-Lerner sote-esityksen lähetekeskustelussa: Kunnille tulossa iso lasku

Perussuomalaisten kansanedustaja Osmo Kokko jätti kirjallisen kysymyksen susihavainnoista ja -vahingoista. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen mukaan susikanta on hienoisessa kasvussa. Tämän lisäksi itärajan tuntumassa elää suurehkoja susilaumoja, joiden reviireistä merkittävä osa on kuitenkin Venäjän puolella.
&#8211; Marraskuun alussa Pohjois-Karjalaan myönnettiin poikkeuslupa sudenkaatoon Tohmajärvelle ja Kiteelle sijoittuvalle alueelle, missä sudet olivat aiheuttaneet vahinkoja neljällä lammastilalla ja yhdellä nautatilalla. Sudet olivat tappaneet kaikkiaan yksitoista lammasta, yhden naudan ja yhden koiran. Lammastiloilla vahingot olivat tapahtuneet petoaidoista huolimatta. Lisäksi sudet ovat toistuvasti liikkuneet asuttujen talojen pihoissa ja ovat muun muassa yrittäneet mennä koiratarhaan, Kokko kertoo.
&#8211; Poikkeuslupien myöntämisen jälkeen viime viikolla Kontiolahdella sudet tappoivat metsällä olleen koiran. Tämän lisäksi Tohmajärvellä oli tavattu asuintalon ja lammasaitauksen lähellä viiden suden lauma. Susihavaintoja on lisää asutuksen liepeiltä marraskuulta myös Juuasta ja Ilomantsista.
Kokon mielestä susihavaintoihin- ja vahinkoihin pitäisi pystyä reagoimaan nopeammin.
&#8211; Suurpetohavaintojen kirjaaminen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen TASSU-järjestelmään on koettu liian hitaaksi ja byrokraattiseksi, poikkeuslupien myöntämisestä puhumattakaan. Sudet luovat turvattomuuden tunnetta ja aiheuttavat taloudellista vahinkoa eläintiloille, Kokko huomauttaa.

Kokko: Susihavaintoihin- ja vahinkoihin reagoitava nopeammin

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä peräsi hallitukselta toimia työttömyyden kasvua vastaan eduskunnan kyselytunnilla. Kysymyksen esitti joensuulainen kansanedustaja Osmo Kokko.
&#8211; Hallitusohjelmaan kuuluu kohta, että hallitus edistää työllisyyttää ja kasvua, mutta työttömyys on vain kasvanut. Nyt on työttömiä kymmenisen prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Tutkijoiden mukaan voidaan puhua massatyöttömyydestä. Tavoitellun viiden prosentin sijaan se on 15 prosenttia. Kuntien työttömyysmenot kasvavat ja moni kunta joutuu ottamaan velkaa täyttääkseen vajeen. Kysynkin työministeri Lauri Ihalaiselta (sd.), mitä hallitus aikoo tehdä, jotta suomalaisilla olisi työtä? Kokko kysyi.
350 000 työtöntä
Ihalainen sanoi työttömiä olevan 350 000, joten huoli on ajankohtainen. Puolet heistä kuuluu jo vaikeimmin työllistyviin: he tarvitsevat erilaisia tukia päästäkseen takaisin töihin.
Kokko kysyi vielä, mitä hallitus aikoo tehdä pahasti kasvaneen nuorisotyöttömyyden nujertamiseksi. Nuorisotyöttömyys aiheuttaa syrjäytymistä ja tuo tunteen yhteiskunnan ulkopuolelle jäämisestä. Nuorisotakuukaan ei ole käytännössä toiminut eikä toteutunut.
Ministeri vastasi, että nuorisotakuun avulla on kuitenkin luotu lukuisia työpaikkoja, ilman sitä olisi työttömiä enemmän. Nuorisotyötön työllistyy keskimäärin 11 viikossa, kun keskimäärin työttömyys kestää 42 viikkoa.
&#8211; Suomessa on vähiten nuorisotyöttömiä koko Euroopassa, Ihalainen väitti.
Lindström: Miten ikääntyvät 
 saadaan pysymään työssä?
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jari Lindström totesi työttömiä olevan 350 000 ja piilotyöttömät siihen lisäksi. Samaan aikaan hallitus neuvottelee eläkeiän nostamisesta.
&#8211; Miten ikääntyneet pidetään työelämässä? Eihän ole järkeä nostaa eläkeikää ja potkia 50-vuotiaat pois, Lindström ihmetteli.
Ihalainen sanoi tämän olevan merkittävä seikka: kun nuoret työllistyvät 11 viikossa, 55-vuotiaiden työttömyys kestää keskimäärin peräti 84 viikkoa &#8211; yli puolitoista vuotta.
&#8211; Yhteiskunnassa on jotakin pilalla, jos parhaassa iässään oleva ihminen ei pääse töihin, Ihalainen ihmetteli.
TE-keskukset työntävät nuoria 
 sosiaaliturvan asiakkaiksi
Perussuomalaisten Johanna Jurva sanoi nuorisotyöttömyyden yhdeksi syyksi sen, ettei tieto kulje viranomaisten välillä. Nuoret tarvitsevat tietoa heille kuuluvista palveluista.
Ihalainen vastasi, että tarvitsemme nuorille räätälöityä palvelua. Yksi hyvä keino on yrityksen tukeminen 800 eurolla kuussa, kun se palkkaa nuoren, jolta puuttuu toisen asteen koulutus.
&#8211; Se on lähtenyt vetämään hyvin, Ihalainen totesi.
Perussuomalaisten Mika Niikko muistutti, ettei nuori pääse edes työvoimatoimistojen asiakkaaksi, ellei hänellä ole koulutusta: TE-keskus työntää hänet sosiaaliturvan asiakkaaksi, eivätkä TE-keskukset ehdi opastamaan kädestä pitäen kaikkia nuoria, kun heitä on niin paljon.
Ihalainen vakuutti, että TE-keskukset palvelevat kyllä, jos palvelua tarvitaan. Koulutus on ensiarvoista, ilman sitä on suuri riski syrjäytyä. Koulutus parantaa myös itsetuntoa.

PS: Mitä hallitus tekee massatyöttömyydelle?

Perussuomalainen-lehti tiedusteli istuvilta kansanedustajilta heidän jatkohalukkuudestaan seuraavissa eduskuntavaaleissa. Kävi ilmi, että suurin osa on päättänyt pyrkiä seuraavalle kaudelle.
Juho Eerola: Ehdokkaana 
Ritva Elomaa: Ehdokkaana 
Teuvo Hakkarainen: Ehdokkaana 
Lauri Heikkilä: Ehdokkaana 
Reijo Hongisto: Päättää elokuuhun mennessä. 
Olli Immonen: Ehdokkaana 
Ari Jalonen: Ehdokkaana 
Anssi Joutsenlahti: Ei ole päättänyt. 
Johanna Jurva: Ehdokkaana 
Arja Juvonen: Ehdokkaana 
Pietari Jääskeläinen: Ehdokkaana 
Pentti Kettunen: Päättää syksyllä, julkistaa tiedon Kainuun piirin syyskokouksessa. 
Kimmo Kivelä: Ehdokkaana 
Osmo Kokko: Ehdokkaana 
Laila Koskela: Päättää viimeistään elokuussa. 
Jari Lindström: Ehdokkaana 
Maria Lohela: Ehdokkaana 
Anne Louhelainen: Ehdokkaana 
Pentti Oinonen: Ehdokkaana 
Pirkko Mattila: Ehdokkaana 
Lea Mäkipää: Ehdokkaana 
Hanna Mäntylä: Päättää syksyllä. 
Martti Mölsä: Ehdokkaana 
Mika Niikko: Ehdokkaana 
Jussi Niinistö: Ehdokkaana 
Tom Packalén: Ehdokkaana 
Mika Raatikainen: Ehdokkaana 
Pirkko Ruohonen-Lerner: Ehdokkaana 
Vesa-Matti Saarakkala: Ehdokkaana 
Timo Soini: Ehdokkaana 
Ismo Soukola: Ehdokkaana 
Maria Tolppanen: Ehdokkaana 
Reijo Tossavainen: Ei asetu ehdokkaaksi. 
Kaj Turunen: Ehdokkaana. 
Kauko Tuupainen: Päättää lokakuussa. 
Pertti Virtanen: Ei ole päättänyt (alustavasti kyllä). 
Ville Vähämäki: Ehdokkaana 
Juha Väätäinen: Ei ole ilmoittanut.
Kirjoitus on julkaistu Perussuomalainen 8-9/2014 -lehdessä.

Suurin osa perussuomalaisten kansanedustajista hakee jatkokautta

Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan perussuomalaiset jäsenet, kansanedustajat Ari Jalonen, Osmo Kokko ja Reijo Tossavainen esittävät syvän huolensa suomalaisten liikenneolosuhteiden heikkenemisestä ja liikkumisen kustannusten noususta hallituksen kehyspäätösten seurauksena.
&#8211; Ymmärrämme, että ajat ovat vaikeat ja kipeitäkin ratkaisuja on jouduttu tekemään, mutta osa nyt tehdyistä päätöksistä pikemmin kiihdyttää alamäkeä kuin auttaa kansakuntaamme nousujohtoiselle uralle.
Liikenne kärsii veronkorotuksista 
Jalonen, Kokko ja Tossavainen katsovat, että kehyspäätös työmatkakulujen omavastuun nostosta 750 euroon ei ole oikeudenmukainen, kun hallitus kuitenkin pakottaa ihmiset liikkumaan töihin yhä pidempien matkojen päästä. Koska tasaverona verotettavia polttoaineveroja nostetaan samaan aikaan 42 miljoonan euron edestä, myös raskaan liikenteen kannattavuus kärsii.
&#8211; Olemme pettyneitä siihen, ettei tätä asiaa huomioitu verotilin palautusjärjestelmällä yhdistettynä vinjettimaksuun, jolloin ulkomaalaisetkin osallistuisivat teidemme kunnossapitoon. Lisäksi erityisesti suomalaiselle merikuljetusliikenteelle merkittävän haitan eli rikkidirektiivin ratkaisuksi ajatellun nesteytetyn maakaasun eli LNG:n käyttöönotto viivästyy asetettujen verojen seurauksena, kolmikko pahoittelee.
Harvalla on varaa ostaa uutta autoa vaikeina aikoina, niinpä henkilö- ja pakettiautoihin kohdistuva ajoneuvoveron nosto heikentää välittömästi kotitalouksien ostovoimaa. Autokauppa on ongelmissa myös yksityisyrittämiseen kohdistuvien lisärasitusten myötä; hallitus on päättänyt poistaa autoveroalennuksen taksiyrittäjiltä ja ulkomailla toimivilta työntekijöiltä, mm. rauhanturvaajilta. Liikenne- ja viestintävaliokunnan perussuomalaiset katsovat, että tällä päätöksellä hidastetaan uusimman turvallisuus- ja ympäristötekniikan käyttöön tuloa autojen jäädessä liikkeisiin.
Tiestön rappeutuminen jatkuu
Säästöjä hallitus hakee 100 miljoonan euron vähennyksellä perusväylänpitorahoista. Asiantuntijoiden mukaan perusväylänpitorahat ovat jo nyt useiden hallituksien toimien takia erittäin matalalla tasolla, joten tämä säästö tulee huomattavan kalliiksi tiestön korjausvelan kasvaessa progressiivisesti ja tiestön vaurioiden ulottuessa teiden rakenteisiin asti. Säästöpäätös tarkoittaa myös sitä, että paljon puhuttu ja mainostettu vuonna 2016 tapahtuva määrärahojen siirto hankkeista perusväylänpitoon on ollut vain hallituksen tyhjä lupaus, joka ei toteudu.
&#8211; Uskoaksemme kansalaiset ymmärtäisivät veronkorotuksia paremmin, jos nämä edellä mainitut noin 200 miljoonan euron suuruiset veronkorotukset ohjattaisiin tiestön kunnostukseen, mutta pahoin pelkäämme, ettei hallitus kuuntele tässäkään kansan ääntä, Jalonen, Kokko ja Tossavainen toteavat.

PS: Liikkumisen vapautta rajoitetaan

Kun uusi yritys aloittaa toi­mintansa, yrittäjällä ei usein­kaan ole mahdollisuuksia satsata omaan eläketurvaan­sa, koska muut investoinnit vaativat rahaa. Myöhemmin oman yrittäjäeläkemaksun eli YEL:in korottaminen voi unohtua tai siihen ei ole va­raa. Moni pienyrittäjä huo­maa eläkkeelle jäädessään saavansa käteen vain 300-400 euroa kuussa.
Eläkeyhtiö Varmalla on noin 70 000 yrittäjä- ja työn­antaja-asiakasta. Yhtiön ti­lastoista näkyy hyvin se epä­suhta, joka vallitsee yrittäjien itselleen maksamassa eläke­turvassa suhteessa heidän palkollisille kertyvään eläke­turvaan.
&#8211; Muutama vuosi sitten Var­man YEL-vakuutettujen työ­tulot olivat noin 20 000 euroa vuodessa, kertoo viestintä­päällikkö Leena Rantasalo.
&#8211; Samaan aikaan Tyel-va­kuutettujen työntekijöi­den palkkojen keskiarvo oli noin 30 000 euroa. On tärke­ää muistaa, että YEL-työtulo on yrittäjän sosiaaliturvan ja eläkkeen perusta.
<h4>Lähtökohtana terve hinnoittelu</h4>
Rantasalo arvioi, että yrit­täjät aikovat usein realisoida aikanaan oma yrityksensä ja elää vanhuusaikansa niin saa­millaan rahoilla. Tällöin he eivät kuitenkaan huomioi esi­merkiksi mahdollista työky­vyttömyyttä: jos sairaus iskee, eivät he saa oikean tasois­ta turvaa itselleen verrattuna työntekijäänsä, joka saa ansi­oihinsa sidotun päivärahan.
Kymien Yrittäjät ry:n pu­heenjohtaja Teppo Sainio tunnistaa tämän ajatteluta­van. Hän muistuttaa myös, että yrittäminen on muuttu­nut.
&#8211; Monessa yrityksessä pää­oma on nykyisin enemmän­kin henkistä laatua. Pk-yri­tyksillä ei kokonaisuudessaan mene kovin hyvin. Tutkimus­ten mukaan vain viisi pro­senttia yrittäjistä vaurastuu omalla työllään. Sosiaaliturva on silloin se asia, josta ensim­mäisenä lipsutaan.
<h4>Ulkomailta tulevien yrittäjien määrä kasvaa</h4>
Perussuomalaisten kansan­edustaja Osmo Kokko tun­tee pitkän yrittäjä- ja järjes­töuransa ansiosta ongelman hyvin.
&#8211; Muutama vuosi sitten lainsäädäntöön tehtiin tämä porkkana, jolla yrittäjän sai­rauspäivärahan määrä sidot­tiin hänelle määritellyn YEL-työtulon määrään. Se muutos olisi pitänyt tehdä jo paljon aikaisemmin, Kokko huo­mauttaa.
Toisilla yrittäjillä bisnes pyörii aina paremmin, toisil­la huonommin. Kokko on ta­vannut monia eläköityneitä pienyrittäjiä, joille eläkkeen pieni määrä on tullut järky­tyksenä.
&#8211; Moni havahtuu asiaan vas­ta sitten, kun se oma eläköity­minen tapahtuu. 
Kokko painottaa taloustie­don ja -osaamisen merkitystä siinä vaiheessa, kun ihminen päättää lähteä yrittäjäksi.
&#8211; Oma tuotteensa on osatta­va hinnoitella oikein. Esimer­kiksi kuljetusala on ollut kan­nattavuudeltaan jo pitkään alamaissa. Kun maksutaso on alakantissa, ei yrittäjillä ole varaa korjata omaa eläketur­vaansa, Kokko tietää.
Sekä Kokko että Sainio ko­rostavat tiedon merkitystä yrittäjien eläketurvaa koske­vissa asioissa. Yrittäjäjärjes­töt tekevät työtä asian eteen, mutta tehtävää riittää. Rajo­jen avautumisesta, ja työelä­män muuttumisesta kertoo Leena Rantasalon mukaan esimerkiksi se, että Varmas­sakin virolaisten YEL-vakuu­tettujen henkilöiden määrä on kasvanut selvästi.
Kirjoitus on julkaistu <a href="http://hallinta.suomenuutiset.fi/lehtiarkisto/perussuomalainen-022014/">Perussuomalainen 2/2014</a> -lehdessä.

PK-yrityksissä muhii eläkepommi

Perussuomalaisten kansanedustaja Osmo Kokko jätti hallitukselle kirjallisen kysymyksen pelastuslaitosten öljyntorjunta-alusten kuljettajien kelpoisuusongelmasta.
Pelastuslaitoksien suuria öljyntorjuntaveneitä pystyi vielä 1990-luvulla ajamaan kuljettajankirja II:lla 750 kW:n konetehoon saakka. Lainsäädäntö muuttui vuonna 2009 siten, että yli 350 kW:n tehoisiin aluksiin vaaditaan koneenhoitajan kelpoisuus. Koulutuksen lisäksi kelpoisuuteen vaaditaan mittava meripalvelu.
&#8211; Aiemmin muun muassa Pohjois-Karjalaan hankittiin sellaisia öljyntorjunta-aluksia, joiden koneteho ylittää 350 kW. Nykyisen asetuksen mukaan muun muassa tällaisen öljyntorjunta-aluksen ajaminen ei ole mahdollista kuljettajankirjan kelpoisuuksilla, johon palomiehiä on koulutettu, Kokko harmittelee.
Tämä jättää pelastuslaitoksille Kokon mukaan vain muutaman vaihtoehdon jäljelle: palomiehiä koulutetaan koneenhoitajan pätevyyteen, alusten konetehoa pienennetään, Trafilta haetaan lupaa poiketa kuljettajankirjan kelpoisuudesta määräajaksi rajatulle alueelle tai jätetään suuremmat alukset telakalle.
&#8211; Nämä toimenpiteet aiheuttavat ongelmia. Palomiesten kouluttaminen vaatii 240 meripäivää, joita ei voida kohtuullisesti järjestää. Alusten konetehon pienentäminen muuttaa öljyntorjunta-alusten nopeutta ja ominaisuuksia. Erikoisluvat haetaan joka kesä ja ne maksavat 500 euroa per henkilö. Suurempien alusten puute vaikuttaa merkittävästi öljyntorjunnan valmiuteen sisävesillä, Kokko luettelee.
&#8211; On myös tullut ilmi, että kelpoisuusongelma on laajempi. Muun muassa Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan pelastuslaitosten alueilla kelpoisuudet ovat samalla tasolla kuin Pohjois-Karjalassa, ja he ovat joutuneet turvautumaan kalliisiin erikoislupiin.
Kokko kysyy hallitukselta onko tämänkaltaisessa asetuksessa mitään järkeä ja onko hallituksella suunnitelmia asetuksen muuttamiseen siten, että pelastuslaitosten osalta koulutusten meripäivävaatimusta sovellettaisiin toisin kuin nyt.

Kokko: Mitä hallitus tekee öljyntorjunta-alusten kuljettajien kelpoisuusongelmalle?

<h4>Juho Eerola</h4>
Itselle tulee huippukohtana tähän eduskuntatyöhön liittyen mieleen se, että pääsin kerran pitämään ryhmäpuheenvuoron. Se oli minulle iso kunniatehtävä. Puhe meni hyvin ja sitä pitäessäni huomasin, kuinka omat joukot hymyilivät ja kuinka vasemmisto- ja oikeistopuolueet alkoivat huudella äkäisiä välikommentteja. Seuraavana päivänä puhettani siteerattiin useissa lehdissä ja pätkiä näytettiin telkkarissakin. Takarivissä istuvalle, ensimmäisen kauden rivimiehelle tuollainenkin juttu on jo iso.
<h4>Kike Elomaa</h4>
Lukuisat puheiden pitämiset maakunnan tilaisuuksissa ja juhlissa sekä muualla Suomessa kansanedustajan roolissa sekä ps-telttatilaisuudet kansan parissa ovat olleet mieleenjääviä. Salissa edustaja Pekkarisen kanssa pikkukinasteluni tuulivoimasta äskettäin on muistissa. Ja ensimmäisen lakialoitteeni jättäminen.
<h4>Anssi Joutsenlahti</h4>
Ehdottomasti kirkkotilaisuus 17.9. Kankaanpään kirkossa, jossa kirkon täyteiselle kuulijakunnalle puhuivat eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma, puheenjohtaja Timo Soini, Turun piispa Kaarlo Kalliala ja metropoliitta Ambrosius syntymäpäiväseuroissani. Veisuuta johti Jaakko Löytty, Kankaanpään nuorisoseuran soittokunta avusti. Ikimuistoinen päivä täyttää 70 ajastaikaa. Vielä kerran kiitos kaikille muistaneille, yhteislahjaa Suomen Lähetysseuralle kertyi yli 10 000 euroa.
<h4>Arja Juvonen</h4>
Kohokohta oli vihdoinkin helmikuussa alkanut remontti, joka poiki uusia remontteja siten, että remontti jatkuu myös ensi vuoden puolella. Kun on liki 13 vuotta asunut vanhassa talossa, niin voi vaan todeta, että hiljaa hyvä tulee! Työrintamalla kohokohta oli vuonna 2011 tekemäni lakialoitteen eteneminen hallituksen esitykseksi. Eli vapaaehtoistyössä lasten kanssa toimivien rikostaustan selvittämisestä 
on kyse.
<h4>Kimmo Kivelä</h4>
Iloitsen, että keväällä valtakunnan media noteerasi minun olleen yhden eniten täysistuntopuheenvuoroja käyttäneistä kansanedustajista. Iloitsen myös siitä, että valiokuntani (sivistysvaliokunta) mittavat lakiehdotukset, ns. koulurauhapaketti ja oppilashuoltolaki saatiin yksimielisesti vietyä maaliin ilman puoluepolitikointia. Hienoa, ettei näin tärkeässä asiassa ilmennyt hallitus-oppositio-asetelmaa, vaan vaivaa nähden ja aikaa säästämättä löydettiin kaikille hyväksyttävissä oleva kanta.
<h4>Osmo Kokko</h4>
Joensuun puoluekokous, että maakuntana saimme luottamuksen sen järjestämiseen. Tapahtumana se oli oikein onnistunut, ja kiitoksia on tullut laajalti eri puolelta Suomea. Ja tietysti kun itse osallistuin puolueen 3. varapuheenjohtajan kisaan, jossa vajaalla rinnan mitalla hävisin kisan.
<h4>Maria Lohela</h4>
Vuoden kohokohtani oli osallistuminen Parlamenttienvälisen liiton syyskokoukseen Genevessä, jolloin johdin kiireisen keskusteluaiheen päätöslauselman laatineen työryhmän työtä sekä esittelin valmistuneen päätöslauselman täysistunnolle. Päätöslauselman aiheena oli kemiallisten aseiden riisunta.
<h4>Anne Louhelainen</h4>
Lukuisat kentän järjestämät tapahtumat ja kansalaisten tapaamiset, EU-vaaliehdokkaaksi pääseminen ja maanpuolustuskurssi nro 207. Vain yhtä hetkeä ylitse muiden on vaikea valita. Olen tavannut paljon ihmisiä ja jokainen elämäntarina on jättänyt tähden sydämeeni, sillä niissä on elämä kaikissa väreissään. Ylipäänsä tämä työ on etuoikeus, jota ei voi tehdä ilman kentän tukea! Kiitos kaikille ja iloa vuodelle 2014!
<h4>Pirkko Mattila</h4>
Kohokohtana lienee valiokuntatyö kaikkinensa. On ollut todella opettavainen vuosi molemmissa valiokunnissa, joissa olen jäsenenä.
<h4>Hanna Mäntylä</h4>
Kohokohtia olivat puoluekokous ja sen uskomaton tunnelma ja yhteishenki. Ja se vahva luottamus, jonka sain kentältä tullessani valituksi puolueen varapuheenjohtajistoon. Kiitos myös Lapin piirille, joka valitsi minut piirin puheenjohtajaksi. Sain upean mahdollisuuden lähteä kehittämään piiriämme eteenpäin ja kohti vaalivoittoja yhteistyössä mahtavan ja sitoutuneen kentän kanssa.
<h4>Martti Mölsä</h4>
Kyllä ylivoimaisesti ykköseksi sijoittuu Tampere-talolla järjestetty itsenäisyyspäivän konsertti. Ohjelma oli korkealaatuista ja siitä välittyi Suomen itsenäisyyteen kuuluva arvokkuus.
<h4>Mika Niikko</h4>
Vuoteni kohokohta oli matka Kiinaan Wuxin teknologiaseminaarin avajaisiin, jossa sain kunnian pitää avajaispuheen ja viedä eteenpäin suomalaisten pk-yrittäjien asiaa.
<h4>Jussi Niinistö</h4>
Vuoteni kohokohta oli Joensuun puoluekokouksessa saamani luottamus Perussuomalaisten ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi. Kiitos kentälle, työ jatkuu!
<h4>Tom Packalén</h4>
Ehdottomasti suurin huippuhetki tuli oikeusministerin ilmoituksesta muuntorangaistuksen palauttamisen valmistelun aloittamisesta. Kyseessä oleva lakialoite oli ensimmäisiä tekemistäni lakialoitteista.
<h4>Pirkko Ruohonen-Lerner</h4>
Vuoden kohokohta on Korkeimman hallinto-oikeuden päätös, jolla perussuomalaisten eduskuntaryhmä sai Suomen valtion ja kreikkalaisten pankkien salatut sopimukset julkisuuteen. KHO:n ratkaisu on selkeä voitto läpinäkyvyydelle ja hyvälle hallinnolle, jota meidän on syytä vaalia Suomessa myös tulevaisuudessa.
<h4>Vesa-Matti Saarakkala</h4>
Kohokohtani oli se, kun elo-syyskuun vaihteessa saimme 16 tunnissa Kurikassa kerättyä lähes 1 000 allekirjoitusta paperiseen kansanäänestysadressiin mahdollisesta kuntaliitoksesta päätettäessä.
<h4>Timo Soini</h4>
Juhannus mökillä: ravit, sauna, ruoka ja uinti.
<h4>Maria Tolppanen</h4>
Pienet hetket lasten ja lastenlasten kanssa. Työ on niin hektistä, että omat läheiset jäävät helposti paitsioon.
<h4>Reijo Tossavainen</h4>
Puoluekokouksen hyvä yhteishenki. Kotona savusauna!
<h4>Kaj Turunen</h4>
Olin perehtynyt koulututkimuksen rahoitukseen ja kyselytunnilla kysyin ministeri Gustafssonilta “Koululla on väliä”- tutkimuksen rahoituksesta. Ministerillä ei ollut tietoa tutkimuksesta.
<h4>Kauko Tuupainen</h4>
Minun tämän vuoden kohokohta oli, kun maanantaina 4.2.2013 klo 12 pääsin avaamaan tämän istuntokauden ensimmäisen täysistunnon.
<h4>Juha Väätäinen</h4>
Vuoden kohokohtana pidän valintaani kesän alussa EU-vaaliehdokkaaksi. Se valinta on merkinnyt vaalikiertuetta ympäri maata 95 tilaisuuden verran. Hienoja hetkiä, upeita kohtaamisia Kittilästä Kotkaan, Joensuusta Poriin! Olen saanut osakseni mykistävää innostusta ja kannustusta yli puolue- ja maakuntarajojen. On tullut neuvoja ja toiveita. On mukavaa kokea itsensä tarpeellisena ja käyttökelpoisena. Siitä kiitos Teille kaikille!
Kirjoitus on julkaistu <a href="http://hallinta.suomenuutiset.fi/lehtiarkisto/perussuomalainen-162013/">Perussuomalainen 16/2013</a> -lehdessä.

Vuoden kohokohdat

Perussuomalaiset kysyivät eduskunnan kyselytunnilla hallituksen autoveroesityksen järjen perään. Kysymyksen esitti liikenne- ja viestintävaliokunnan varapuheenjohtaja Osmo Kokko. Joensuulainen Kokko kysyi, onko järkeä esityksessä, johon liittyvät investoinnitkin maksavat puoli miljardia euroa vuodessa ja järjestelmän pyörittäminen maksaa 13 miljoonaa euroa vuodessa. Nämäkin ovat arvioita, sillä varmoja kustannuksia ei vielä tiedetä.
&#8211; Kilometrikustannuksiin perustuva vero olisi perimiskuluiltaan jopa kymmeniä kertoja kalliimpi kuin nykyisistä liikenteestä perittävä vero, Kokko huomautti ja sanoi polttoaineveron olevan perimiskuluiltaan edullisin perittävä.
&#8211; Kysynkin ministeriltä, onko tämä teidän käsityksenne kustannustehokkaasta verotuksesta, Kokko kysyi.
Liikenneministeri Merja Kyllönen (vas.) vastasi, että työryhmä on tehnyt kaksi vuotta hyvää työtä hallitusohjelman perusteella. Hän korosti, että kyse on vasta työryhmän raportista, joka lähtee vuodenvaihteen jälkeen laajlalle kuulemiskierrokselle. Asia on iso ja hallitus haluaa kuulla kaikkia osapuolia. Sen jälkeen hallitus tutkii lausunnot ja raportin ja pohtii, tarvitaanko lisäselvityksiä ja analyysia siitä, miten liikenteen verotusta pitäisi vielä kehittää. Raportti on otettu vastaan, mutta sitä ei ole poliittisesti käsitelty mitenkään, Kyllönen vastasi.
Hienoon autoon ei ole kaikilla varaa
Kokko korosti, ettei kaikilla kansalaisilla ole varaa ostaa uutta vähäpäästöistä autoa. Veron kouriin joutuisivat köyhät, maaseudulla pitkien etäisyyksien päässä asuvat julkisen liikenteen ulottumattomissa asuvat kansalaiset. Myös pääkaupunkiseudun korkeista asumiskustannuksista kärsiviä asukkaita kuritetaan verolla. Kun ehdotettu järjestelmä perustuu jatkuvaan satelliittipaikannukseen, ovat kansalaiset syystäkin huolissaan yksityisyydestään.
&#8211; Miten ministeri aikoo turvata sen, etteivät kansalaiset joudu epätasa-arvoiseen asiaan verotusjärjestelmän maksuvyöhykkeiden vuoksi? Ja näettekö asialliseksi sen, että isoveli valvoo kaikkia omalla autollaan ajavia, Kokko kysyi.
Kyllönen vastasi, että raportti perustuu kolmeen malliin, joista kaikissa kolmessa syrjäseutujen asukkaat ovat voittajia. Hän kehotti perussuomalaisia perehtymään raporttiin todella tarkasti, ettei syntyisi mielikuvaa, että työryhmä olisi rakentanut mallia, joka asettaisi kansalaiset varsinkin syrjäseudulla eriarvoiseen asemaan.
Miten verotulot saadaan samoiksi?
Ari Jalonen (ps.) kysyi raportin pohjalta, että siinä tavoiteltiin henkilöautoilun vähentämistä ja liikenteen siirtymistä joukkoliikenteeseen. Kuitenkin verotulot aiottiin pitää samoina.
&#8211; Mistä tämä ohjattavuus syntyy, jos ei verojen korotuksena? Jos autoilu vähenee ja verokertymä halutaan pitää samana, niin eikö käy niin, että harvaan asutulla alueella, jossa julkista liikennettä ei ole, verotus kasva entisestään, koska verotulot halutaan pitää samoina, Jalonen kysyi.
Kyllönen vastasi, että Suomea ja koko maailmaa kohtaa iso kysymys, miten vastaamme päästökaupan ja liikenteen energiatehokkuuden vaatimuksiin. Suomessa on EU:n vanhin autokalusto. Jatkossa autoilija on ison haasteen edessä. Jos mitään ei tehdä, olisi ainoa keino nostaa polttoaineveroa jo aika pian useita kymmeniä senttejä. Sitä eivät kansalaiset ole ennenkään suosineet. Hän väitti, ettei polttoaineveroa korottamalla voitaisi huomioida mitenkään niitä syrjäseudun asukkaita, joille oman auton käyttö on ainoa vaihtoehto.
Soini: Tämä on periaatteellinen kysymys
Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soinin mielestä tässä on periaatteellinen kysymys: millä oikeudella ja miten hallitus valvoo kansalaisten autoilua.
&#8211; Vapaassa maassa on vapaa liikkuvuus, pitää päästä paikasta toiseen vapaasti miten haluaa &#8211; ilman, että valvotaan, milloin hän liikkuu, missä hän liikkuu, kenen kanssa hän liikkuu ja kuinka paljon hän liikkuu. Tämä on kansalaisvapauskysymys jos joku. Ja mielestäni meidän ei pidä ajautua sellaiseen orwellilaiseen järjestelmään, jossa kontrolloidaan liikkumista ja joka johtaa väistämättä siihen, että erilaisia rekistereitä ruvetaan yhdistelemään, Soini varoitti.
Hän kysyi myös, miten ministeri suhtautuu perustuslailliseen oikeuteen olla valvomatta tässä maassa.
Kyllösen mukaan hallitus on korostanut myös työohjeissaan, että pitää rakentaa malli, joka ei vaaranna kansalaisten perusoikeuksia, eikä sellaista mallia tuoda päätettäväksi. Myös perustuslakivaliokunta ja oikeuskansleri pitävät siitä huolta.
&#8211; Elämme kuitenkin maailmassa, jossa meitä valvotaan puhelimen kautta joka paikassa ja ihmiset kommentoivat Facebookissa:ssä, ettei heitä saa valvoa, mutta samalla Facebookissa lukee, että kansalainen on Tohmajärven perähikiän takaosastolla, Kyllänen vastasi.
Hän kertoi, että mallin tavoitteeksi asetettiin tiedot kansalaisten omaisuudenkäytöstä. Personoituja tietoja, joita kansalainen itse hallitsee. Hallitsemme teitä, emme kansalaisia, jotkaa+ siellä liikkuvat, Kyllönen vastasi hieman monimietteisesti.
Hallituspuolueestakin kysyttiin motiiveita
Liikennevaliokunnan puheenjohtaja Kalle Jokinen (kok.) kysyi vielä, voiko liikennepolitiikan periaatteena olla liikkumisen rajoittaminen kansalaisten valvominen teknisin keinoin.
&#8211; Minusta ihmisiä pitäisi kannustaa aktiiviseen toimintaan. Liikunta ei ole ongelma vaan päästöt, Jokinen summasi.
Kyllösen mukaan tavoite ei ole rajoittaa liikkumista, se on perusoikeus. Haaste on vastata päästökaupan ja energiatehokkuuden vaatimuksiin.
&#8211; Mutta liikennepolitiikassa tarvitaan keinoja ohjata kansalaisten liikennekäyttäytymistä. Pystytäänkö kehittämään keinoja, joilla yhtä aikaa kehitetään joukkoliikennettä varsinkin kaupunkiseuduilla ja millaisia malleja voimme kehittää maaseutukuntiin, joissa perinteinen joukkoliikenne ei toimi. Ettei kaikkien ihmisten tarvitse omistaa tai välttämättä käyttää omaa autoa, vaan julkinen liikenne toimii niin, että se palvelee Suomen kansalaisia, Kyllönen maalaili.
Ja lisäksi tulee turvallisuus: Euroopasta on tulossa järjestelmiä, jotka säästävät kymmeniä ihmishenkiä maittain kertomalla automaattisesti, missä kolariin joutunut auto on.
&#8211; Haluammeko mieluummin kuolla sinne autoon ojanpohjalle vai antaa ne tiedot eteenpäin, Kyllönen kysyi.
Rahat mieluummin teiden kunnostukseen?
Reijo Tossavainen (ps.) kysyi, kannattaako kuitenkin mieluummin suunnata hankkeen vaatimat suuret varat tiestön parannukseen? Tiestön korvausvelka on suuri ja se voi johtaa kolminkertaisiin, siltojen kohdalla jopa seitsenkertaisiin korjausvelkoihin. Kannattaisiko hoitaa tiet kuntoon ja hankkia myöhemmin muualla koeteltua valmista tekniikkaa?
Kyllönen vastasi poliitikkojen tapaan asian olevan poliittinen kysymys, joka hoidetaan lähivuosien aikana.

Perussuomalaiset peräsivät järkeä autoveroesitykseen – “ei pidä ajautua sellaiseen orwellilaiseen järjestelmään”

Eduskunta on tarttunut reippaalla kädellä kansaa raivostuttaneeseen ajokortin korkeaan hintaan. Eduskunnan liikennevaliokunta hyväksyi tiistaina hallituksen esityksen ajokorttilain muuttamisesta. Oppositio onnistui parantamaan hallituksen esitystä ratkaisevasti.
Vielä voimassa olevasta laista havaittiin pian sen voimaan tultua pahoja virheitä, joiden takia ajolupien hinnat nousivat pilviin. Yksi vika koski perheiden opetuslupia, jonka nojalla isä tai äiti opettaa jälkeläistään ajamaan itse. Sääntöjä kiristettiin niin, että autokoulu antoi valmistavaa yhteiskoulutusta ja muuta opetusta perusvaiheen aikana myös opetusluvalla opetettaville. Tämä nosti ajokortin hintaa rajusti myös opetuslupaoppilailta. Hallituksen esityksessä kumottiin nämä vuodenvaihteessa voimaan tulleet säännöt. Tavoite on kohtuullistaa opetusluvalla hankittavan ajokortin hintaa niin, että opetuslupa säilyy kilpailukykyisenä.
Perheen määrittely hankaloitti lakia
Ongelmaksi tuli tällöin hallituksen esityksen kohta, jossa vanhemmalle annettiin mahdollisuus opettaa kuutta ajo-oppilasta kolmen vuoden aikana. Esitys perustui siihen, että nykyään on paljon uusperheitä, joissa uusperheen nuori ei olekaan ajo-opettajana toimivan perheenpään oma lapsi. Samalla katsottiin, ettei perheiden kokoonpanoa voida määritellä liikennettä koskevan lain yhteydessä.
&#8211; Tällöin tuli ongelmaksi, että opetuslupa tuli kaikille eikä vain uusperheiden vanhemmille, liikennevaliokunnan perussuomalainen valiokuntavastaava Ari Jalonen kertoo.
Harmaa talous estettävä
Perussuomalaiset katsoivat asiantuntijakuulemisten jälkeen, että luvan antaminen kuuden lapsen opettamiseen on liikaa. Se avaa mahdollisuuden harmaan talouden kasvuun. Se taas vetäisi tyhjäksi autokoulujen investoinnit ja henkilökunnan palkkaamisen, millä ne ovat varautuneet uuteen ajokorttilakiin.
&#8211; Esitys voisi aiheuttaa autokouluissa irtisanomisia, jopa konkursseja. Siksi esitimme yhdessä keskustan kanssa opetettavien määrän vähentämistä kolmeen kolmen vuoden aikana, Jalonen jatkaa.
Tämä menikin valiokunnan neuvotteluissa läpi. Esitys nuijitaan valmiiksi eduskunnan täysistunnossa joulukuun aikana. Jalonen kiittää myös keskustaa sen osuudesta hyvässä asiassa.
&#8211; Pitää kiittää silloin, kun on kiitoksen paikka, Jalonen myhäilee.
Mopokorttikin ajoluvalla
&#8211; Lakiesitys sisältää myös ajatuksen, että myös mopokortin voi suorittaa opetusluvalla kotona syrjäseuduilla, joissa matkaa lähimpään autokouluun kertyy sata kilometriä tai enemmän, mikä olisi kohtuutonta nuoren kannalta, Jalonen jatkaa.
Liikennevaliokuntaan kuuluvat jäseninä myös Osmo Kokko ja Reijo Tossavainen.

Ajokortin saantia opetusluvalla helpotetaan – PS paransi hallituksen esitystä

Perussuomalaisten kansanedustaja Osmo Kokko jätti hallitukselle kirjallisen kysymyksen liittyen voimayhtiö Vattenfallin ohijuoksutuksiin Pamilon vesivoimalaitoksella Joensuussa. 
Suuret ohijuoksutukset ovat todennäköisesti tuhonneet äärimmäisen uhanalaisen Saimaan järvilohen kutupesiä. Vattenfall perusteli voimakkaita hätäohijuoksutuksia patoturvallisuudella, ja sillä, että vedenpintaa nostaneet vesisateet tulivat yhtiölle yllätyksenä. 
Kokko kysyy hallitukselta onko vesivoimayhtiö toiminut lain ja määräysten mukaisesti, ja mitä suunnitelmia hallituksella on, että tulevaisuudessa tämänkaltaisilta ympäristölle ja elinkeinoillekin haitallisilta virheiltä vältyttäisiin.

Kokko: Vattenfallin ohijuoksutuksista tuhoa Saimaan järvilohelle

Iltalehti repi <a href="http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013110617689685_uu.shtml" target="_blank">aukeaman jutun</a> perussuomalaisten kansanedustajien yhteyksistä &#8220;rikollisiin moottoripyöräkerhoihin&#8221;. Jutussa oli pääkuvana otos parin vuoden takaisesta tilaisuudesta, jossa muutama perussuomalaisten kansanedustaja on ryhmäkuvassa kahden muun henkilön kanssa. Toisella näistä kahdesta on kuulemma yhteyksiä johonkin moottoripyöräkerhoon. Tiettävästi hänellä ei ole rikollista taustaa.
Kokemuksesta tiedän, että kansanedustajat joutuvat usein tilanteeseen, jossa heille usein jopa täysin tuntemattomat henkilöt haluavat kuvauttaa itsensä kansanedustajan kanssa. Harvoin sellaisesta kieltäydytään.
Niin tässäkin tapauksessa. Yksi Iltalehden kuvassa olleista, kansanedustaja Osmo Kokko kertoi minulle, että toinen henkilöistä oli hänelle nimeltä tuttu ja toinen täysin tuntematon. Kumpaakaan Kokko ei ole tavannut parin vuoden takaisen tapahtuman jälkeen.
Nyt siis Iltalehti repi näillä eväillä aukeaman jutun perussuomalaisten kansanedustajien yhteyksistä rikolliseen moottoripyöräkerhoon.
Miten tätä tapahtunutta voisi kommentoida? Onko lehden ja sen toimittajien toiminta vääristelevää, ammattitaidotonta ja tarkoitushakuista? Kyllä!
Minulla on vanha pappa-Tunturi mopo. Kerran olin Esson baarissa kahvilla, ja minulle täysin tuntematon moottoripyöräilijä istui samassa pöydässä. Miten on Iltalehti, pääsenkö lööppiin yhteyksistäni moottoripyöräkerhon jäseniin?
Ministeri Jan Vapaavuori on tuomittu kolme kertaa ja kolmesta rikoksesta. Melkoinen rikollinen siis. Miten on Iltalehti, pääsenkö lööppeihin, jos menen samaan kuvaan Vapaavuoren kanssa? Olenko silloin syyllistynyt paheksuttavaan toimintaan?
Toimittaja Erkki Valtamäki Seinäjoelta on tehnyt Iltalehden uutisoinnista kantelun Julkisen sanan neuvostoon. Ilmeisen turhaan, sillä omien havaintojeni mukaan hyvävelikerhona JSN:n pääasiallinen tarkoitus on selittää toimittajien asiattomuudet parhain päin.

Tossavainen: Iltalehden toiminta ala-arvoista

Perussuomalaisen haastattelemilta perussuomalaisilta kansanedustajilta ei heru ymmärrystä alkoholiveron korotukselle.
Hallitus on päättänyt puolittaa aikaisemmin kaavaillun alkoholiverotuksen noston, koska alkoholin tuonti on kasvanut 11,5 prosenttia viimeisen vuoden aikana. Nyt tehdyllä korotuksella odotetaan 62 miljoonan euron verotulojen kasvua.
Pääministeri Jyrki Katainen myöntää, että tilanne on yksityisten henkilöiden tuontiviinojen vuoksi karkaamassa käsistä. Virosta tuodun alkoholin määrä vastaa 150 suomalaisen Alkon myyntiä vuodessa.
&#8211; Parasta olisi, että Suomessa juotaisiin Suomessa myytyä alkoholia, Katainen painottaa.
Väärä päätös 
Perussuomalaiset kansanedustajat Ville Vähämäki, Maria Lohela ja Osmo Kokko pitävät alkoholiveron korotuksen lieventämistä puoleen hyvänä uutisena, joskin hallituksen kaavailema alkoholiveron korottaminen kokonaisuudessaan vaikuttaa huonosti harkitulta.
&#8211; Päätös on oikeansuuntainen, koska on nähty ulkomaantuonnin nopea kasvu. Viinan hinta olisi kannattanut pitää ennallaan ja seurata tuontimäärien kehitystä. Tämäkin päätös lisää tuontia, uskoo valtiovarainvaliokunnan ja sen verojaoston jäsen Vähämäki.
Lohela muistuttaa, että tässä veronkorotuksessa kysymys on isosta asiasta:
&#8211; Alkoholipolitiikan kokonaisuudistus on erittäin tärkeä asia. Toivon, että saadaan aikaiseksi hyviä ratkaisuja niin kansalaisten kuin yritystenkin kannalta. Meidän linjamme on se, että kotona alkoholin kuluttaminen vähenisi ja kansalaiset nauttisivat alkoholia ravintoloissa valvotuissa olosuhteissa.
Tuontirallin kiihtyminen on myös liikenneturvallisesti riskejä kasvattava kehityssuunta, sanoo liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsen Osmo Kokko:
&#8211; Alkoholin hintaa ei olisi missään nimessä pitänyt nostaa. Tämä tarkoittaa lisääntyvää viinarallia ja on omiaan vaarantamaan liikenneturvallisuutta.

Alkoholiverotuksen korotuksesta enemmän haittaa kuin hyötyä

Perussuomalaisten kansanedustaja Osmo Kokko tavoittelee puolueen 3. varapuheenjohtajan paikkaa. Kokko haluaa puoluehallitukseen vankan edustuksen Itä- ja Väli-Suomesta.
&#8211; Johdossa tarvitaan alueellista näkökulmaa sekä yrittäjätaustainen edustaja. Itse olen toiminut yrittäjänä yli 30 vuotta, Kokko perustelee kisaan lähtöä.
Kokko nauttii kentän kannatusta myös muualla kuin kotiseudullaan Itä-Suomessa.
&#8211; Pyyntöjä ehdokkaaksi asettumiselle tuli ympäri maata.
Varapuheenjohtajuuksista kisaavat Kokon lisäksi ainakin Jussi Niinistö, Ari Jalonen, Hanna Mäntylä, Kaj Turunen, Juho Eerola, Juha Väätäinen, Lea Mäkipää, Outi Virtanen, Pirita Nenonen, Jaana Sankilampi ja Marko Kulpakko.

Osmo Kokko kisaa varapuheenjohtajuudesta

Veikko Vennamon syntymästä on kulunut sata vuotta. Pientalonpoikien puolueen ja SMP:n perustajaa juhlittiin Lapinlahden kunnan Alapitkän kylässä lähes sadan hengen voimin.
Tilaisuus alkoi aurinkoisessa säässä kunnianosoituksilla Veikko Vennamon patsaalla. Tämän jälkeen juhlakansa siirtyi Alapitkän seurojentalolle, jossa saatiin kuulla mielenkiintoisia tietoja, kertomuksia ja muisteluita Vennamon pitkästä ja vaiherikkaasta urasta ja elämäntyöstä.
Tilaisuuden kunniavieraina olivat Veikko Vennamo tytär filosofian maisteri Meri Vennamo ja eduskunnan varapuhemies Anssi Joutsenlahti. Tilaisuudessa esiintyivät myös kansanedustajat Kimmo Kivelä, Osmo Kokko ja Juha Väätäinen. Juhlaesitelmän piti Tampereen yliopiston dosentti Silvo Hietanen.
Vaativa esimies
Kansanedustaja, kirkkoherra Kimmo Kivelä muisteli avajaispuheissaan aikaansa SMP:n nuorisojärjestön &#8211; Kehittyvän Suomen Nuoret &#8211; työntekijänä ja Veikko Vennamon alaisena.
&#8211; Minun oli annettava joka viikko seikkaperäinen raportti tekemisistäni Veikko Vennamolle, se tuntui joskus työläältä. Toisaalta tuntui myös hyvältä, kun sai häneltä myönteistä palautetta. Kolme tärkeintä asiaa, jotka Veikko minulle opetti olivat ainutlaatuisuuden kunnioittaminen, omatoimisuus ja usko tulevaisuuteen, Kivelä muisteli.
Meri Vennamo avasi juhlakansalle sitä, miltä Veikko näytti hänen silmissään.
&#8211; Hän oli särmikäs, vaativa ja tehokas. Hänen oli oltava sellainen. Hän eli tätä päivää ja tätä hetkeä, hänellä oli katse aina eteenpäin. Me kaikki saamme voimaa Veikon kaltaisista ihmisistä, joiden viesti kantaa yli sukupolvien, isänsä tytär kertoi liikuttuneelle juhlakansalle.
Vennamo oli poliittinen profeetta
Perussuomalaisen puolueen puheenjohtaja ja SMP:n aikoina Veikko Vennamon työtoverina ollut Timo Soini ei päässyt osallistumaan tilaisuuteen ulkomaan matkan vuoksi, mutta hän oli lähettänyt juhlaan sykähdyttävän tervehdyksen:
&#8220;Veikko Vennamo oli mies, joka jätti jäljen. Ihmisen ymmärtämän. Kunnioittaman. Työn ja tekojen jäljen. Tunteen ja toivon jäljen. Suomalaisen sielunmaiseman tunteminen avasi ihmisten sydämet. Lohtu oli läsnä sodan aikana ja sodanjälkeisessä ankarassa ja raskaassa jälleenrakennuksessa. Tehtiin omaa ja Suomen tulevaisuutta. Veikko Vennamon ansiot siirtoväen asutustoiminnassa ovat kiistattomat. Tätä perintöä kunnioitetaan yli puoluerajojen.
 Minulle Veikko Vennamo oli poliittinen profeetta. Tien näyttäjä. Vennamon persoona tempaisi minut mukaan jo ollessani lukion ensimmäisellä luokalla. Tietä on sittemmin riittänyt. Vennamon vaikutuksesta olen nyt puoluejohtaja ja poliitikko. Elämä olisi ottanut toisen tien. Ilman Vennamon opetuksia en olisi voinut onnistua. Perussuomalaisissa on paljon SMP:ta, se ei kuitenkaan ole SMP. Muuttuvat ajat muokkaavat meitä ja puoluetta. Oppi on ohessa.
 Veikko kävi oman tiensä ja maksoi kustannukset. Kun poikkeat porukasta, suuntaan tai toiseen, tunnet sen aina nahoissasi. Sen tuntee myös lähipiirisi. Vennamo ei tyytynyt vettyneeseen elämään, mukavaan elämään Munkkiniemessä. Hän taisteli. Minunkin puolestani, jotta uskallan olla omaa mieltä. Muuta mieltä.
 Kehitys pysähtyy ilman rosoisuutta. Vain nujerruksen jälkeen tulee armo. Vennamo oli ainutlaatuinen. Tomumajassaan hän tuli ja meni. Meihin jätti jäljen. Hän elää meidän mielessämme. 
 Vennamo ei ollut helppo ihminen. Hänen elämänsä ei ollut helppo. Helppoheikiksi hänet leimattiin. Se oli sitä pelin politiikkaa. Kun Vennamon politiikkaa ei saatu murrettua, käytiin henkilöön. Se oli raskas rasti. Hänelle itselleen, läheisilleen ja kannattajille.
 Kesäkuisena päivänä, olkaamme iloisia. Meillä on mitä ja ketä muistella. 
 Sisar ja veli. Sinä olet osa Suomen kansaa. Ole oma itsesi. Kyllä kansa tietää! Olet oman elämäsi sankari. Ole sitä iloisena ja kiitollisena. Elämä on lahja. Jokainen ihminen ja jokainen elämä on arvokas. Siinä on sekä inhimillinen sanoma että Vennamon perintö.&#8221;
Vennamo onnistui mahdottomassa
Juhlaesitelmän pitänyt Tampereen yliopiston dosentti Silvo Hietanen keskittyi omassa esityksessään aikaan ennen SMP:tä ja nimenomaan Veikko Vennamon työhön ASO:n eli maatalousministeriön asutusasiainosaston päällikkönä ja ylijohtajana:
Veikko onnistui yhdistämään Karjalan siirtoväen ja rintamamiesten yhteiset tarpeet ja toiveet. Hän syntyi vuonna 1913 Jaakkimassa. Sukunimensä Fennander hän vaihtoi Vennamoksi jo vuonna 1938. Hänen isänsä oli Saksassa opiskellut liikemies ja Kansallis- Osakepankin konttorinjohtaja. Mies meni armeijaan vasta 26-vuotiaana, merisotakouluun hänet komennettiin vuonna 1940. Hän oli myös sodassa joitakin kuukausia ja osallistui mm. Viipurinlahden saarten vapauttamiseen vuonna -41. Mutta häntä tarvittiin kotirintamalla, kun eduskunta sääti pika-asutuslain samana vuonna.
Työtä riitti, kun piti yhtäkkiä asuttaa 220 tuhatta siirtokarjalaista. Veikko Vennamo kirjoitti väliaikaisen asutuslain. Vastustajia piisasi, sillä esimerkiksi MTK vastusti ankarasti asutustoimia. Ja kun MTK:n vastustajaksi nousi Maanomistajien Liitto. Myös tuolloinen tasavallan presidentti Mannerheim vastusti asutustoimintaa, mutta pääministeri Paasikivi pakotti hänet muuttamaan mieltään.
Kun sota loppui, olikin järjestettävä maata ja nostettava asutustilat niin karjalaisille kuin rintamamiehillekin. Sodan jälkeen Vennamo johti myös Lapin maatalouden jälleenrakennusta. Vuonna 1944, kolmikymppinen Veikko Vennamo nimitettiin ASO:n ylijohtajaksi, jossa virassa hän toimi aina vuoteen 1959.
Vennamo tuli valituksi eduskuntaan vuonna 1945. Tuohon aikaan oli mahdollista, että korkeassa virassa toimivat virkamiehet saattoivat olla myös kansanedustajia ja niin olivat esimerkiksi Veikko Vennamo ja Johannes Virolainen.
Maanhankintalaki merkitsi mm. sitä, että hevosten määrä kasvoi valtavasti. Ja kun kaikki teollisuustuotanto meni sotakorvauksiin, niin ainoa mahdollisuus oli kehittää maaseutua.
1950 &#8211; luku oli maaseudun kulta-aikaa Veikko Vennamon ansiosta ja Veikko Vennamo oli ainoa mies, joka pystyi selviämään etukäteen mahdottomasta urakasta.
Köyhän asialla
Osmo Kokko kertoi Veikon aina puhuneen siitä, että pitää muistaa köyhän asiaa. Juha Väätäinen vertasi asutuspolitiikkaa tämän päivän asuntopolitiikkaan ja piti Vennamon toimia esimerkillisinä.
Eduskunnan puhemiehistön tervehdyksen puoluejohtajan, tullineuvoksen, ylijohtajan, ministerin ja kansanedustajan satavuotisjuhlaan toi eduskunnan varapuhemies Anssi Joutsenlahti.
&#8211; Veikko Vennamo oli aina kansan puolella, vain maan etu ajoi ohi kaiken muun. Vennamon ansiota on kaiken muun lisäksi veteraaneille tullut rintamalisä.
&#8211; Huvittavaakin oli joskus, kun olimme hallituksessa ja ministereinä olivat silloinen SMP:n puheenjohtaja Pekka Vennamo ja Urpo Leppänen ja eduskuntaryhmässämme oli Veikko Vennamo niin edustajat olivat eräänkin kerran yksimielisesti jostakin asiasta Veikon johdolla sitä mieltä, että hallituksen esitystä pitää vastustaa ja kun Veikko lähti ovesta ja Pekka tuli sisään niin mieli vaihtui, Joutsenlahti muisteli.
Rehellinen, luotettava, turvallinen
Meri Vennamo muisteli tilaisuuden jälkeen isäänsä, joka oli ennen kaikkea rehellinen mies.
&#8211; Hän halusi aidosti auttaa ihmisiä ja muuttaa yhteiskuntaa. Hän oli luotettava isä ja turvallinen. Minun mielestäni Veikko jätti hienon perinnön ja olen onnellinen, että perussuomalaiset jatkaa Veikon työtä. Isäni kynsi uuden uran suomalaiseen politiikkaan, josta on hyvä jatkaa, Meri kiitteli.
&#8211; Julkikuvastaan poiketen hän oli tavattoman hyväntahtoinen. Eikä maine myöskään koskaan noussut hänelle päähän. Hän ei ollut niin sanotusti yhden nuotin mies. Ja kotiloissa hän rakasti äidin tekemiä herkkuja.