Perussuomalaiset peräsivät järkeä autoveroesitykseen – ”ei pidä ajautua sellaiseen orwellilaiseen järjestelmään”

Perussuomalaiset kysyivät eduskunnan kyselytunnilla hallituksen autoveroesityksen järjen perään. Kysymyksen esitti liikenne- ja viestintävaliokunnan varapuheenjohtaja Osmo Kokko. Joensuulainen Kokko kysyi, onko järkeä esityksessä, johon liittyvät investoinnitkin maksavat puoli miljardia euroa vuodessa ja järjestelmän pyörittäminen maksaa 13 miljoonaa euroa vuodessa. Nämäkin ovat arvioita, sillä varmoja kustannuksia ei vielä tiedetä.

– Kilometrikustannuksiin perustuva vero olisi perimiskuluiltaan jopa kymmeniä kertoja kalliimpi kuin nykyisistä liikenteestä perittävä vero, Kokko huomautti ja sanoi polttoaineveron olevan perimiskuluiltaan edullisin perittävä.

– Kysynkin ministeriltä, onko tämä teidän käsityksenne kustannustehokkaasta verotuksesta, Kokko kysyi.

Liikenneministeri Merja Kyllönen (vas.) vastasi, että työryhmä on tehnyt kaksi vuotta hyvää työtä hallitusohjelman perusteella. Hän korosti, että kyse on vasta työryhmän raportista, joka lähtee vuodenvaihteen jälkeen laajlalle kuulemiskierrokselle. Asia on iso ja hallitus haluaa kuulla kaikkia osapuolia. Sen jälkeen hallitus tutkii lausunnot ja raportin ja pohtii, tarvitaanko lisäselvityksiä ja analyysia siitä, miten liikenteen verotusta pitäisi vielä kehittää. Raportti on otettu vastaan, mutta sitä ei ole poliittisesti käsitelty mitenkään, Kyllönen vastasi.

Hienoon autoon ei ole kaikilla varaa

Kokko korosti, ettei kaikilla kansalaisilla ole varaa ostaa uutta vähäpäästöistä autoa. Veron kouriin joutuisivat köyhät, maaseudulla pitkien etäisyyksien päässä asuvat julkisen liikenteen ulottumattomissa asuvat kansalaiset. Myös pääkaupunkiseudun korkeista asumiskustannuksista kärsiviä asukkaita kuritetaan verolla. Kun ehdotettu järjestelmä perustuu jatkuvaan satelliittipaikannukseen, ovat kansalaiset syystäkin huolissaan yksityisyydestään.

– Miten ministeri aikoo turvata sen, etteivät kansalaiset joudu epätasa-arvoiseen asiaan verotusjärjestelmän maksuvyöhykkeiden vuoksi? Ja näettekö asialliseksi sen, että isoveli valvoo kaikkia omalla autollaan ajavia, Kokko kysyi.

Kyllönen vastasi, että raportti perustuu kolmeen malliin, joista kaikissa kolmessa syrjäseutujen asukkaat ovat voittajia. Hän kehotti perussuomalaisia perehtymään raporttiin todella tarkasti, ettei syntyisi mielikuvaa, että työryhmä olisi rakentanut mallia, joka asettaisi kansalaiset varsinkin syrjäseudulla eriarvoiseen asemaan.

Miten verotulot saadaan samoiksi?

Ari Jalonen (ps.) kysyi raportin pohjalta, että siinä tavoiteltiin henkilöautoilun vähentämistä ja liikenteen siirtymistä joukkoliikenteeseen. Kuitenkin verotulot aiottiin pitää samoina.

– Mistä tämä ohjattavuus syntyy, jos ei verojen korotuksena? Jos autoilu vähenee ja verokertymä halutaan pitää samana, niin eikö käy niin, että harvaan asutulla alueella, jossa julkista liikennettä ei ole, verotus kasva entisestään, koska verotulot halutaan pitää samoina, Jalonen kysyi.

Kyllönen vastasi, että Suomea ja koko maailmaa kohtaa iso kysymys, miten vastaamme päästökaupan ja liikenteen energiatehokkuuden vaatimuksiin. Suomessa on EU:n vanhin autokalusto. Jatkossa autoilija on ison haasteen edessä. Jos mitään ei tehdä, olisi ainoa keino nostaa polttoaineveroa jo aika pian useita kymmeniä senttejä. Sitä eivät kansalaiset ole ennenkään suosineet. Hän väitti, ettei polttoaineveroa korottamalla voitaisi huomioida mitenkään niitä syrjäseudun asukkaita, joille oman auton käyttö on ainoa vaihtoehto.

Soini: Tämä on periaatteellinen kysymys

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soinin mielestä tässä on periaatteellinen kysymys: millä oikeudella ja miten hallitus valvoo kansalaisten autoilua.

– Vapaassa maassa on vapaa liikkuvuus, pitää päästä paikasta toiseen vapaasti miten haluaa – ilman, että valvotaan, milloin hän liikkuu, missä hän liikkuu, kenen kanssa hän liikkuu ja kuinka paljon hän liikkuu. Tämä on kansalaisvapauskysymys jos joku. Ja mielestäni meidän ei pidä ajautua sellaiseen orwellilaiseen järjestelmään, jossa kontrolloidaan liikkumista ja joka johtaa väistämättä siihen, että erilaisia rekistereitä ruvetaan yhdistelemään, Soini varoitti.

Hän kysyi myös, miten ministeri suhtautuu perustuslailliseen oikeuteen olla valvomatta tässä maassa.

Kyllösen mukaan hallitus on korostanut myös työohjeissaan, että pitää rakentaa malli, joka ei vaaranna kansalaisten perusoikeuksia, eikä sellaista mallia tuoda päätettäväksi. Myös perustuslakivaliokunta ja oikeuskansleri pitävät siitä huolta.

– Elämme kuitenkin maailmassa, jossa meitä valvotaan puhelimen kautta joka paikassa ja ihmiset kommentoivat Facebookissa:ssä, ettei heitä saa valvoa, mutta samalla Facebookissa lukee, että kansalainen on Tohmajärven perähikiän takaosastolla, Kyllänen vastasi.

Hän kertoi, että mallin tavoitteeksi asetettiin tiedot kansalaisten omaisuudenkäytöstä. Personoituja tietoja, joita kansalainen itse hallitsee. Hallitsemme teitä, emme kansalaisia, jotkaa+ siellä liikkuvat, Kyllönen vastasi hieman monimietteisesti.

Hallituspuolueestakin kysyttiin motiiveita

Liikennevaliokunnan puheenjohtaja Kalle Jokinen (kok.) kysyi vielä, voiko liikennepolitiikan periaatteena olla liikkumisen rajoittaminen kansalaisten valvominen teknisin keinoin.

– Minusta ihmisiä pitäisi kannustaa aktiiviseen toimintaan. Liikunta ei ole ongelma vaan päästöt, Jokinen summasi.

Kyllösen mukaan tavoite ei ole rajoittaa liikkumista, se on perusoikeus. Haaste on vastata päästökaupan ja energiatehokkuuden vaatimuksiin.

– Mutta liikennepolitiikassa tarvitaan keinoja ohjata kansalaisten liikennekäyttäytymistä. Pystytäänkö kehittämään keinoja, joilla yhtä aikaa kehitetään joukkoliikennettä varsinkin kaupunkiseuduilla ja millaisia malleja voimme kehittää maaseutukuntiin, joissa perinteinen joukkoliikenne ei toimi. Ettei kaikkien ihmisten tarvitse omistaa tai välttämättä käyttää omaa autoa, vaan julkinen liikenne toimii niin, että se palvelee Suomen kansalaisia, Kyllönen maalaili.

Ja lisäksi tulee turvallisuus: Euroopasta on tulossa järjestelmiä, jotka säästävät kymmeniä ihmishenkiä maittain kertomalla automaattisesti, missä kolariin joutunut auto on.

– Haluammeko mieluummin kuolla sinne autoon ojanpohjalle vai antaa ne tiedot eteenpäin, Kyllönen kysyi.

Rahat mieluummin teiden kunnostukseen?

Reijo Tossavainen (ps.) kysyi, kannattaako kuitenkin mieluummin suunnata hankkeen vaatimat suuret varat tiestön parannukseen? Tiestön korvausvelka on suuri ja se voi johtaa kolminkertaisiin, siltojen kohdalla jopa seitsenkertaisiin korjausvelkoihin. Kannattaisiko hoitaa tiet kuntoon ja hankkia myöhemmin muualla koeteltua valmista tekniikkaa?

Kyllönen vastasi poliitikkojen tapaan asian olevan poliittinen kysymys, joka hoidetaan lähivuosien aikana.