
Polttomoottorikielto on hölmöä hötkyilyä – tutkimus osoittaa, että ladattava hybridi on täyssähköautoa vähäpäästöisempi
Vihreiden kansanedustaja Emma Kari vaati polttomoottoreille viimeistä myyntipäivää (Verkkouutiset). Sdp:n ilmasto-ohjelman mukaan polttomoottorilla käyvät uudet henkilöautot kiellettävä (Ilta-Sanomat). Punavihreä ilmastoherätys sivuuttaa retorisessa kunnianhimoisuudessaan kuitenkin tutkimustiedon. Nature-lehdessä julkaistun elinkaarilaskelman mukaan ladattavan hybridin päästöt ovat pienemmät kuin sähköauton, jossa ei ole polttomoottoria ensinkään.
Viitisentoista vuotta sitten hypetettiin vetyä käyttäviä polttokennoautoja. Vähän myöhemmin kävi ilmi, että teknologia ei ole siihen valmis – muun muassa vedyn varastointi autossa on hyvin ongelmallista.
Muutamaa vuotta myöhemmin innostuttiin biopolttoaineista. Tankkiin alettiin lorottaa biodieseliä tai etanolia, vaikka kriitikot huomauttivat, että tällaisista velvoitteista hyötyvät lähinnä maissinviljelijät. Varsinkin Yhdysvalloissa bioetanolibuumi oli käytännössä maataloustukea viljelijöille. Viljelyn suurten energiapanoksien takia hiilidioksidipäästöt eivät juuri vähentyneet, mutta ruoan hinta nousi maailmanmarkkinoilla.
Nyt hypetysvuorossa ovat sähköautot, eikä turhanaikainen hötkyily näytä nytkään tuottavan ilmaston kannalta parasta lopputulosta.
Sähköautojen puolustajat unohtavat usein sen, että sähköntuotanto ei ole vielä päästötöntä. Mutta täyssähköauto ei välttämättä voita ladattavaa hybridiä silloinkaan, kun sähkö tuotetaan joskus tulevaisuudessa toivon mukaan kokonaan uusiutuvilla ja ydinvoimalla.
Syynä tähän on se, että sähköauton akku tuottaa merkittävät hiilidioksidipäästöt jo valmistusvaiheessa. Sähköauton ja polttomoottoriauton elinkaaritarkastelussa sähkö voittaa muutaman vuoden ajojen jälkeen, mutta ladattava hybridi saattaa olla useimmille autoilijoille täyssähköautoa vähäpäästöisempi – ja halvempi.
Ladattavassa hybridissä on sähkömoottori ja pieni akku sekä polttomoottori ja polttoainetankki. Pieni akku riittää useimpien ihmisten päivittäisiin työmatkoihin ja kauppakäynteihin – jos auto latautuu verkkovirrasta kotipihalla joka yö, polttoainetta ei kulu arkisin lainkaan. Polttomoottoria tarvitaan vasta, kun autolla lähtee mökille tai muulle pitemmälle matkalle.
Koska ladattavan hybridin akun ei tarvitse olla yhtä iso kuin täyssähköauton, sen valmistuksen hiilidioksidipäästöt ovat merkittävästi pienemmät kuin täyssähköautossa. Toisaalta täyssähköauton tapaan se kulkee suurimman osan kilometreistä sähköllä.
Tässäkin kysymyksessä paholainen asuu yksityiskohdissa: kuinka suuri osa ajosta on lyhyitä matkoja, joiden aikana polttomoottoria ei tarvitse käynnistää; kuinka suuri akku on; mitkä ovat verkkosähkön päästöt; kuinka energiapihi polttomoottori on, ja niin edelleen.
Sähköllä vai bensalla Helsingistä Joensuuhun?
Tekniikka & Talous -lehden toimittaja Harri Junttila perusteli omilla kokemuksillaan ladattavasta hybridistä, miksi hän ei aio koskaan ostaa täyssähköautoa.
– Plugarin [ladattavan eli plug-in-hybridin] kulutuksella ja ahkeralla latauksella en saa ostettua niin paljon bensaa, että saisin kuitattua hankintahinnan eron. En myöskään saa ostettua niin paljon bensaa, että sähköautoilusta tulisi järkevässä ajassa elinkaaren ajalta puhtaampaa – edes Suomessa.
– Tämä pätee suureen osaan suomalaisista autoilijoista, Junttila toteaa.
Junttila sai kirjoitukselleen kritiikkiä energia-asiantuntija Tuukka Heikkilältä, joka blogillaan ehdotti, että Junttila voisi ladata sähköautoa matkalla Helsingistä mökilleen Joensuuhun pariin kertaan.
Junttila vastasi kirjoituksella, jossa hän osoitti, että kun isomman akun suuremmat valmistuspäästöt ja korkeampi hinta otetaan huomioon, ei täyssähköauto ole ladattavaa hybridiä parempi sen enempää autoilijan lompakon kuin ilmastonkaan kannalta. Puheet polttomoottorin kuolemasta ovat siis vahvasti liioiteltuja.
Junttila viittasi Nature-lehdessä julkaistuun artikkeliin, jonka mukaan täyssähköautojen ja ladattavien hybridien potentiaalit vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä riippuvat hyvin pitkälti siitä, minkä pituisia matkoja niillä todellisuudessa ajetaan. Vastoin yleistä käsitystä ladattavat hybridit näyttäisivät vähentävän tällä hetkellä päästöjä enemmän kuin sähköautot. Tärkeää on joka tapauksessa se, että sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt saadaan laskuun, tiedelehti Nature summaa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Harri Junttila Tuukka Heikkilä Ladattava hybridi Sähköautot liikennepolitiikka Emma Kari ilmastopolitiikka
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

Nyt tuli perussuomalaisten vastaus SDP:n Razmyarin leikkauslistoihin: ”Tätäkö tarkoittaa kaiken voi tehdä reilummin?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää