Euroopassa on yleistymässä termi ”blue light sabotage”, jolla tarkoitetaan tilanteita, joiden yhteydessä joku esimerkiksi tekee perättömän vaarailmoituksen hätäkeskukseen ja jonka avulla paikalle halutaan saada ”sinisten vilkkujen” viranomaisia. Tämän jälkeen paikalle tulleita viranomaisia sabotoidaan kivittämällä ja heittelemällä pulloja tai vaikkapa ampumalla heitä kohti ilotulitteilla.
Suomen Poliisijärjestöjen liitto Ry:n Facebook-sivuilla kirjoitettiin 26.8. poliisien kohdistuvasta väkivallasta:
“Poliisin kohtaama väkivalta on kaksinkertaistunut vuodesta 1999. Euroopassa yleistynyt termi “blue light sabotage” on äärimmäisen huolestuttava suuntaus, jossa jokaisen meidän turvallisuuden eteen työtään tekevät viranomaiset joutuvat hyökkäyksen kohteeksi. Toivomme voimia kaikille virkatehtävissään viikonloppuna loukkaantuneille poliiseille 
<3”.
Päivitykseen oli linkitetty järjestön puheenjohtajan, Jonne Rinteen huolestunut blogikirjoitus poliisiin kohdistuvasta väkivallasta Uudessa Suomessa 10.5.2018. Rinne kirjoitti tuolloin:
“Ruotsissa ongelmissa ovat poliisien lisäksi myös muut ”sinisillä vilkuilla” varustetut viranomaiset eli lähinnä palo- ja pelastustoimi ja sairaankuljetus. Euroopassa onkin yleistymässä termi ”blue light sabotage”, jolla tarkoitetaan tilanteita, joiden yhteydessä joku esimerkiksi tekee perättömän vaarailmoituksen hätäkeskukseen ja jonka avulla paikalle halutaan saada ”sinisten vilkkujen” viranomaisia. Tämän jälkeen paikalle tulleita viranomaisia sabotoidaan kivittämällä ja heittelemällä pulloja tai vaikkapa ampumalla heitä kohti ilotulitteilla. Ruotsalaisen poliisiliiton (Svenska Polisförbundet) jäsenistölle teetetyn kyselyn yhteydessä kävi ilmi, että 30 %:a vastaajista oli heitelty kivillä ja pulloilla, 26 % oli joutunut pyrotekniikan tai ilotulitteilla ampumisen kohteeksi.”
HS: Poliisiin kohdistunut väkivalta on kaksinkertaistunut 2000-luvulla
Helsingin Sanomien 27.8.haastattelema oikeustieteen tohtori, Henri Rikander kertoo, että poliisin kohdistuvat ampumiset ovat harvinaisia, mutta väkivalta on monimuotoistunut ja sen voima on kasvanut. Väkivalta kasvaa nyt Suomessa ja Pohjois-Euroopassa sekä esimerkiksi Hollannissa.
Rikanderin sanoo haastattelussa, että virkamiehen väkivaltaisia vastustamisia kirjataan Suomessa vuosittain noin 600 ja virkamiehen vastustamisia noin 1 200.
Hänen mukaansa väkivallan tyypillisenä motiivina on välttää kiinniotto lyömällä ja potkimalla. Nyt on kuitenkin viitteitä siitä, että väkivalta ei ole välttämättä lyömistä ja potkimista, vaan siihen sisältyy vahinkotarkoitusta. Väkivallalla siis pyritään suoraan vahingoittamaan poliisia. Motiivina voi olla esimerkiksi kostonhalu, jos ihminen on kokenut useita pettymyksiä yhteiskunnassa ja pitää väkivaltaa ainoana keinona purkaa aggressiota.
Rikander kertoo myös, että väkivalta ei rajoitu pelkkään poliisitoimintaan vaan siitä kärsivät myös muut viranomaiset kuten palo- ja pelastushenkilökunta sekä opettajat. Trendi ei myöskään kulje yhtä matkaa katuväkivallan ja muun väkivaltarikollisuuden kanssa – kun niiden määrä on vähentynyt, viranomaisiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt.
