Professori Matti Virén kysyi Suomen Perusta -ajatuspajan tilaisuudessa: eikö ole muita vaihtoehtoja talouden ongelmien hoitamiseen kuin maahanmuutto? Hän peräänkuuluttaa enemmän julkista keskustelua siitä, minkälaista maahanmuuttoa Suomeen tarvitaan.

– Jos yritämme parantaa talouden keskimääräistä huoltosuhdetta, niin alkeellinen matematiikka kertoo, että pitäisi saada maahanmuuttajia, joiden keskimääräinen huoltosuhde on parempi kuin kantaväestöllä, Virén toteaa.

– Valitettavasti siltä ajalta, joka ylipäätään voidaan havaita, maahanmuuttajien huoltosuhde on ollut huonompi kuin kantaväestöllä.

– Kun puhutaan julkisista menoista, on kysymys rahasta. Ei nuppiluvuista. Tämä on se asia, joka on kokonaan unohtunut. Jos seuraatte hallituksen tiedonantoja, niin siellä koko ajan vain hoetaan sitä, että työllisyysaste pitäisi saada nousemaan 72 prosenttiin. Mutta missään ei sanota sanaakaan siitä, minkälaisista töistä olisi kyse? Onko näiden töiden tuntipalkka 5 vai 50 euroa?

Virénin mukaan liian yksinkertainen viestintä työllisyysasteesta saa hänen karvansa pystyyn. Ei Suomelle ole ongelma saada maahan ihmisiä, jotka ovat tulonjakotaulukon vasemmassa laidassa. Mutta meidän pitäisi saada Suomeen hyvätuloisia ihmisiä, jotka parantavat valtion rahatilannetta.

– Kun seurataan yksilötasolla muutosta, niin totta kai työllisyydessä tapahtuu lähestymistä kantaväestön lukuihin, mutta tämä on hirveän hidasta. Vielä kahdenkymmenen vuoden jälkeenkään ei kantaväestöä saada kiinni.

Virén esittää kärjistetyn laskelmaesimerkin: ”Olkoon Suomen työllisyysaste 40 prosenttia. Tämä halutaan nostaa 45 prosentiin.” Miten asia ratkaistaan? Hän esittää kolme vaihtoehtoa sekä kertoo, minkälaisia vaikutuksia näillä valinnoilla olisi.

Vaihtoehto 1: aktivoidaan kantaväestöä. Tähän tarvittaisiin 275 000 uutta työllistä.

Vaihtoehto 2: tuodaan maahan virolaisia joiden työllisyysosuus on 50 %. Tämä tarkoittaisi 5,5 miljoonaa maahanmuuttajaa. Hups!

Vaihtoehto 3: Tuodaan maahan pelkästään työllisiä. Ei yhtään lasta, ei eläkeläistä. Tarvittaisiin 460 000 maahanmuuttajaa.

Voivatko yritykset päättää Suomen väestön määrästä?

Virenin mukaan maahanmuuton kasvattamisella tavoitellaan työvoiman tarjonnan kasvua. Tämän välitön vaikutus on selvä: palkat laskevat ja pääoman tuottoaste nousee.

Toisaalta Virénin mukaan ei ole olemassa mitään ennalta määrättyä työvoiman tai väestön tarvetta.

Markkinataloudessa palkkojen pitäisi säädellä työvoiman kysyntää ja tarjontaa.

– On hieman omituista ajatella, että päätösvalta maahanmuutosta ja väestökehityksestä olisi yksinomaan yrityksillä. Työvoimaa pitäisi tuoda aina, kun yritykset sanovat, että niiden haluamalla palkkatasolla ei saa työvoimaa Suomesta. Yritykset päättäisivät tällöin myös Suomen väestön määrästä.

Mutta yritykset eivät suinkaan maksa sitä kustannustaakkaa, joka tulee palveluista.

– Mitä kansalainen hyötyy siitä, että ulkomaisella pääomalla perustetaan Suomeen yritys, joka toimii ulkomaisella työvoimalla. Miten kansalaisen elintaso tällöin kohenee verrattuna tilanteeseen, että kyseinen yritys perustetaan Espoon sijaan vaikkapa Dhakaan, Virén kysyy.

– Jos yritykset sanovat, että Suomeen tarvitaan 50 000 tai 2 miljoonaa työntekijää, niin ne samalla olettavat, että yhteiskunta maksaa sille kohdistuvat kulut. Jos Suomen väestö kaksinkertaistuu, eivätkö julkisen sektorin menot tällöin myöskin kansinkertaistu?

Yleiset toteamukset työperäistä maahanmuutosta eivät pidä paikkansa.

Virenin mukaan on tapana hokea, että kaikki työperäinen maahanmuutto on Suomelle hyväksi. Tämä ei välttämättä ole näin. Tarvitaan yksityiskohtaisempaa analyysia.

– Jos työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa, niin vika on työmarkkinoissa ja vero- ja tulonsiirtojärjestelmässä. Nämä pitäisi korjata. Jos ainoa mahdollinen esitetty korjaustoimi ja vaihtoehto on ”maahanmuutto ulkomailta”, tarkoittaa tämä sitä että me emme aio käsitellä omia ongelmiamme.

Virénin mukaan tarvitaan kunnon selvityksiä eikä vain toteamuksia Jyrki Kataisen tapaan. Maahanmuuttokeskustelun pitäisi olla paljon sofistikoidumpaa.

– Myös kansalaisten mielipiteitä pitäisi kuunnella, eikä vain kertoa, mitä heidän pitäisi ajatella. Heidän tahdissaan matkaa on kuitenkin kuljettava.

Matias Turkkila