Eduskunnassa käsiteltiin tänään valtioneuvoston tulevaisuusselonteon ensimmäistä osaa otsikolla Jaettu ymmärrys työn muutoksesta.
Tulevaisuusvaliokunnan mietinnön pääviesti on se, että tulevaisuus on omissa käsissämme ja tulevaisuuteen voi vaikuttaa poliittisella päätöksenteolla.
– Ensimmäiseksi meidän on kuviteltava kaunein mahdollinen tulevaisuuden Suomi. Millaisen työn ja Suomen haluamme? Tämän jälkeen täytyy alkaa tekemään oikeita päätöksiä, jotta pääsemme tavoitteeseen, painotti perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron pitänyt Ville Vähämäki.
Ennakoidaan teknologioiden kehitystä
Viime vaalikaudella käynnistettiin hanke, jossa etsitään Suomelle sataa uutta tulevaisuuden teknologiaa.
– Tällöin julkaisimme ensimmäisen tutkimuksen ja nyt huhtikuussa julkaisemme laajan päivityksen. Tavoitteemme oli etsiä paitsi 100 uutta teknologiaa, myös 100 uutta ammattia ja 100 säädöstavoitetta, jotta teknologiat voidaan ottaa sujuvasti käyttöön. Löysimme uusia ammatteja 200.
– Teknologioiden omaksuminen lisää kansakunnan kilpailukykyä ja kilpailukyky puolestaan lisää työpaikkoja sekä mahdollistaa uusien ammattien syntymisen. Teknologia tuo ja luo työpaikkoja, Vähämäki muistutti.
Perussuomalaiset mallit käyttöön
Vähämäki painotti, että lainsäädäntöpohja täytyy saada kuntoon, jotta itsensä työllistäminen sekä muut epätyypilliset työsuhteet helpottuvat ja mahdollistuvat.
– Vaihtoehtobudjettimme työtilimalli on yksi keskeinen vastaus tähän ongelmaan. Työtilimallia voitaisiin pilotoida luovilla aloilla tai osatyökykyisten osalta, joilla usein työn ja yhteiskunnan tukien sovittaminen on ongelmallista.
”Olemme astumassa uuteen aikaan”
Perussuomalaiset näkevät tärkeänä elinikäisen oppimisen mahdollistamisen. Koulutusasteiden yhteistyön tulee olla saumatonta ja joustavaa, opintopolkujen sujuvia yli koulutusasteiden ja oppilaitosten. Tiedot, taidot ja osaaminen tulee saada ylläpidettyä läpi elämän.
– Teknologinen edelläkävijyys ei tule itsestään. Oikeat t&k-panostukset on tehtävä oikeisiin kohteisiin. Tähän vastaa osaltaan teknologiatutkimuksemme.
– Kaiken kaikkiaan olemme astumassa uuteen aikaan. Muutokset ovat nopeita ja kehitys on yhä kiihtyvää. Monet teknologiat lisäävät hyvinvointia, mutta vaikutus ei näy mitenkään BKT:ssa. BKT ei kuitenkaan itsessään ole hyvä hyvinvoinnin mitta. Täten täytyisi kehittää uusi tapa mitata kansakunnan hyvinvointia, Vähämäki muistutti.