Yhdysvaltain presidentinvaalien lopputulos on käynnistänyt ympäri Euroopan keskustelun siitä, tarkoittaako Donald Trumpin palaaminen presidentiksi loppua transatlanttiselle yhteistyölle, sanoi Riikka Purra puheessaan.
– Eurooppalaiset ovat pyrkineet saamaan Trumpin ensimmäisistä ulko- ja turvallisuuspoliittisista virkanimityksistä osviittaa siitä, miten Yhdysvallat tulee toimimaan suhteessa Eurooppaan seuraavat neljä vuotta. Hyvänä lähtökohtana on tiedostaa se tosiasia, että Trump yleensä tarkoittaa sitä, mitä sanoo. Se aikakausi, jolloin Eurooppa huolettomasti pystyi lisäämään sosiaalimenojaan samalla, kun amerikkalaiset huolehtivat mantereen puolustamisesta, on auttamatta ohi.
Hyökkäyssodan shokki
Purran mukaan Venäjän lähes kolme vuotta sitten aloittama hyökkäyssota Ukrainaan oli shokki ympäri Euroopan, koska ensimmäistä kertaa sitten toisen maailmansodan konventionaalista sotaa käydään Euroopan mantereella.
– Helmikuusta 2022 lähtien Ukrainan kansa on joutunut maksamaan mittaamattoman hinnan ihmishenkinä ja taloudellisesti Venäjän brutaalin hyökkäyksen torjumisessa. Tänä vuonna emme ole saaneet Ukrainan rintamalta paljoa hyviä uutisia, ja lännen yhtenäisyys Ukrainan tukemisessa on osoittanut rakoilemisen merkkejä.
– Etenkin nykyisen EU-puheenjohtajamaan toiminta on ollut pöyristyttävää ja omiaan heikentämään Ukrainan asemaa kansainvälisesti. Ukrainan lisärahoitustarpeiden järjestäminen on myös hidastunut, kun sisäpoliittiset paineet ovat kasvaneet Atlantin kummallakin puolella, Purra kertoi.
– Eräistä EU-maista ja etenkin Yhdysvaltojen tulevan republikaanihallinnon piiristä on alkanut kuulua signaaleja siitä, että Ukrainan sota on lopetettava, sillä nykyisellä strategialla joudumme loputtoman konfliktin kierteeseen, jota Ukraina ei voi voittaa.
– Ukrainan puolustamisessa ei ole kyse vain Ukrainan suvereniteetista ja Euroopan turvallisuudesta, vaan kyse on myös laajemmasta sääntöperusteisen kansainvälisen järjestyksen säilymisestä. Suomen kaltaiselle pienelle autoritäärisen valtion naapurille olisi kuolemanvaarallista, jos palaisimme 1800- ja 1900-luvun alussa vallinneeseen tilanteeseen, jossa maailma jakautui eri suurvalloille kuuluviin etupiireihin.
Ei Kiina-riippuvuudelle
Purra nostaa puheessaan esille myös Kiinan kasvavan taloudellisen, teknologisen ja sotilaallisen mahdin.
– Tähän asti EU on pyrkinyt jäämään Yhdysvaltain ja Kiinan välisen hegemoniakilpailun ulkopuolelle. Pidemmän päälle tämä aidalla istuminen ei ole kestävä strategia. Mikäli Eurooppa haluaa pitää arvoistaan kiinni, ei se voi esiintyä neutraalina, kun Kiina muiden autoritääristen maiden, kuten Venäjän, Iranin ja Pohjois-Korean, tukemana yrittää rakentaa uudenlaisen maailmanjärjestyksen.
– Trumpin hallinto voi lisäksi yrittää pakottaa Euroopan nopealla aikataululla seuraamaan amerikkalaisten asettamia rajoituksia kaupankäyntiin ja teknologiseen yhteistyöhön Kiinan kanssa.
– Kiina-riippuvuuden vähentämistä ei eurooppalaisten tule tehdä amerikkalaisten hyväksi, vaan vanhalla mantereella pitäisi tajuta itse se, ettei Kiinan kaltaisesta julmasta diktatuurista voi jäädä riippuvaiseksi kriittisillä sektoreilla. Etenkin harvinaisissa maametalleissa, lääketuotannossa ja akkujen valmistuksessa Eurooppa on ajautunut liian voimakkaaseen riippuvuuteen Kiinasta, Purra varoitti.
– Kiinan kanssa voidaan myös jatkossa tehdä kauppaa, mutta nykytilanne, jossa Kiina ei halua harjoittaa vastavuoroisuutta EU:n kanssa markkinoiden avoimuudessa ja vääristää markkinoita valtavilla valtiontuilla, ei voi mitenkään jatkua entisellään.
Demokratia kestää
Trumpin voiton jälkeen on puhuttu paljon siitä, tarkoittaako tämä vaalitulos demokratian loppua Amerikassa ja menettääkö Trumpin Yhdysvaltain johtama länsiblokki uskottavuutensa, kun se vetoaa ihmisoikeuksiin ja demokratiaan kansainvälisillä areenoilla.
– Uskallan ennustaa, että demokratia kestää Yhdysvalloissa Trumpin ajanjakson, vaikka hän puheillaan ja teoillaan ajoittain haastaa maansa perinteisiä oikeudellisia ja poliittisia normeja rajusti. Kun olemme päässeet tarkemmin analysoimaan Trumpin äänestäjäkuntaa äsken käydyissä vaaleissa, näemme, että hänen äänestäjäkoalitionsa muodostuu pääosin yliopiston käymättömistä duunareista ja maaseudulla asuvista amerikkalaisista. Lisäksi etnisiin vähemmistöön kuuluvien henkilöiden osuus Trumpin kannattajista on noussut huomattavasti, sanoi Purra.
– Trump siis puhuttelee monia sellaisia äänestäjäryhmiä, joiden sosioekonominen asema on heikentynyt huomattavasti viime vuosikymmeninä tai jotka ovat kokeneet, ettei heidän äänensä kuulu yhteiskunnassa tarpeeksi. Mikäli Trump onnistuu vastaamaan äänestäjiensä toiveisiin toisella presidenttikaudellaan, voi se parhaimmassa tapauksessa vähentää yleistä tyytymättömyyttä ja polarisaatiota amerikkalaisessa yhteiskunnassa.
– Yhdysvalloilla on ollut historiassaan hämmästyttävä kyky keksiä itsensä uudestaan suurien kulttuuristen, taloudellisten ja demografisten muutosten keskellä. Ei ole poissuljettua, että todistamme juuri nyt tällaista käänteentekevää hetkeä Yhdysvaltain historiassa.