Riikka Purran mukaan käynnissä on talouden rakennemuutos.
– Tekoäly, sosiaalinen media sekä ylipäänsä kaikki laskennallinen toiminta korostuu modernissa tietoyhteiskunnassamme. Teknologinen kehitys muokkaa nopeasti yhteiskuntaamme ja tapojamme elää. Tekoäly on tämän muutoksen aallonharjalla, Purra sanoi.
– Maailma on muuttunut osin paremmaksi teknologisen kehityksen ansiosta, mutta uhkiakin on näköpiirissä. Kommunikaatio on nopeaa, ja tieto ja epätieto leviävät ennätyksellisen nopeasti.
– Tekoälyn määrittely ei ole yksiselitteistä tai helppoa, mutta ehkä minimissään sen täytyy olla jonkinlainen kognitiivinen algoritmikokonaisuus, joka kykenee palautteen perusteella oppimaan tavoitteellisessa toiminnassaan. Nämä algoritmit pyörivät datakeskuksissa ympäri maailmaa. Tekoälyllä, joka on edelleenkin laskentaintensiivistä tilastomatematiikkaa, tulee olemaan merkittäviä yhteiskunnallisia ja taloudellisia seurauksia.
Tekoälyä käytetään kaikkialla
Tekoälysovellukset ovat muuttuneet osaksi jokapäiväistä elämäämme myös Suomessa, kertoi Purra.
– Tekoälyratkaisuja käytetään yhteiskunnan jokaisella osa-alueella, oli sitten kyse teollisuudesta, terveydenhuollosta, asiakaspalvelusta tai esimerkiksi markkinoinnista. Käytännössä tekoälyt ovat korvanneet jo osin tavanomaiset hakupalvelut. Tekoäly on erinomainen koostamaan tietoa. Toki puutteitakin on. Tekoäly esimerkiksi voi hallusinoida.
Suomalaisten digitaidot maailman huippua
Purran mukaan myös kansalaiset ovat pysyneet mukana digikehityksessä.
– Digi- ja väestötietoviraston teettämän digitaitoraportin mukaan suomalaiset kuuluvat Euroopan digiosaavimpiin kansakuntiin. Vuonna 2021 Suomi sijoittui Euroopan maiden vertailussa toiselle sijalle. Vertailussa 79 prosentilla 16–74-vuotiaista suomalaisista oli vähintään digitaaliset perustaidot.
– Suomalaiset ovat digiosaamisellaan Euroopan kärkeä, ja osaaminen on vuosien aikana kasvanut kaikissa ikäluokissa. Osaamisen kasvusta huolimatta etenkin iäkkäämmissä ikäluokissa on nähtävillä edelleen paljon ihmisiä, joilla on vain perustaidot tai ei niitäkään. Yhteiskuntana osaamisen kilpajuoksussa on tärkeää valjastaa koulutuksen avulla riittävät perustaidot kaikille kansalaisille, jotta yksilöt selviytyvät jo alkaneessa työelämän digitalisaation jatkuvassa murroksessa sekä pystyvät kerryttämään uutta osaamista vanhojen taitojen päälle.
– Suomessa on monia hyviä koulutuksen ekosysteemejä tekoälyn ympärillä. LUMA-keskus Suomi on 11 yliopiston tiedekasvatukseen keskittyvä verkosto, jonka opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut. Sen tavoitteena on innostaa ja kannustaa lapsia ja nuoria luonnontieteiden ja matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen uusimman tiede- ja teknologiakasvatuksen avulla. Sillä on myös valtakunnallinen tehtävä turvata LUMA-osaajien riittävä määrä sekä osaamisen korkea taso koko maassa.
Edessä valtavat mahdollisuudet
Suomessa toimii jo FCAI, Finnish Center for Artificial Intelligence, vuonna 2018 perustettu Suomen tekoälykeskus. Se on kansallinen osaamiskeskus, jonka ovat perustaneet Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto ja Teknologian tutkimuskeskus VTT.
– Keskuksen tavoitteena on kehittää uudenlaista tekoälyä, joka pystyy toimimaan ihmisten kanssa monimutkaisissa ympäristöissä ja auttamaan teollisuutta ja julkista sektoria ratkomaan tosielämän ongelmia, kertoi Purra.
– Näen valtavia mahdollisuuksia puolustusteollisuuden, automaation, tekoälyn ja super- sekä kvanttilaskennan keskiössä. Toivon mukaan tämä nyt muurattu investointi poikii Suomeen uusia työpaikkoja laajemminkin ja luo uusia ekosysteemejä. Valtiovarainministerinä kaipaan tietenkin ennen muuta lisää verotuloja ja työpaikkoja Suomeen. Lisäarvon olisi hyvä pysyä rajojen sisällä. Siksi Suomessa tarvitaan vahvaa orgaanista kasvua ja kasvuyrityksiä suurten yritysten rinnalle kilpailemaan. Kilpailu on markkinatalouden paras ominaisuus hintamekanismin ohella.
Suomessa on tilaa, vettä ja sähköä
Purra muistutti puheessaan myös siitä, miten Suomi tarvitsee talouskasvua, mutta opposition ulkopuolella siihen ei ole hokkuspokkuskeinoja. Suomi on kuitenkin toiminta- ja investointiympäristönä vakaa – myös datakeskuksille.
– Julkisessa keskustelussa on puhuttu datakeskusten sähköverotuesta. Hallitushan päätti korvata makeisten alv-korotuksen, juridisista syistä, sähköverotukien poistolla kaivoksilta ja datakeskuksilta. Ruotsi on vastaavan tuen poistanut jo aiemmin.
– Kannattava liiketoiminta on tällä toimialalla kannattavaa tästä päätöksestä riippumatta, ja toiminta- ja investointiympäristö on kannustava ja vakaa.
– Suomessa on kylmä ilmasto – jäähdyttäminen on suoraviivaista. Tilaa on, kuten vettäkin. Samoin sähkömme on liki Euroopan edullisinta, puhtauden ohella. Suomessa on myös osaavaa henkilöstöä datatalouden saralla. Luvitus on ja siitä tulee entistä toimivampaa. Verotus kevenee. Suomi on aivan omaa luokkaansa näillä eduilla, päätti Purra puheensa Espoossa.
