Valtiovarainministeri Riikka Purra osallistui tänään OAJ:n Suuri kasvukeskustelu -paneeliin. Puheenvuoroissaan Purra käsitteli erityisesti peruskoulua ja taloutta.
Tekoälyaikana Suomen koulutusjärjestelmäkin tarvitsee hieman uudistamista. Tekoäly tulee haastamaan valkokaulusväkeä, ja myös ammatillisen koulutuksen puolella tarvitaan tekijöitä, valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo. Hänen mukaansa korkeakoulujen määrän lisääminen ei ole mahdollista, jos ei korjata peruskoulun ongelmia ensin.
Valtiovarainministeri Riikka Purra osallistui tänään OAJ:n Suuri kasvukeskustelu -paneeliin yhdessä kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpon, SDP:n varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin ja keskustan varapuheenjohtaja Hilkka Kempin kanssa.
Vuoden 2025 YK-nuorisodelegaatti Adina Nivukoski pohjusti keskustelua ja kysyi, miten palautetaan nuorten usko koulutukseen, sivistykseen ja tulevaisuuteen.
Orpo esitti huolensa maailman murroksesta, mikä aiheuttaa nuorissa epävarmuutta.
− Meillä käydään sotaa, droonit eksyvät tänne asti. On ilmastonmuutosta, tekoälyä. Silti meillä on yksi Suomen perusasia kunnossa. Meillä on yksi maailman parhaita koulujärjestelmiä.
Kemppi nostaa esille nuorisobarometrin huolestuttavat tulokset. Hän kysyy, murtuuko usko koulutukseen.
− Nuoret eivät usko, että he saisivat paremman tulevaisuuden kuin vanhempansa.
Purra esittää asiasta oman näkemyksensä.
− Maailma on enemmän kaaoksessa kuin ennen. Mutta Suomi on selvinnyt vieläkin vaativimmista ajoista. Nuorilla on nyt uudenlaisia ongelmia. Voidaan pyrkiä kertomaan, mitkä asiat ovat hyvin. Asiaa ei paranna se, että siirrämme ongelmia eteenpäin, vaan meidän pitää olla rehellisiä.
Paneelin juontaja, MTV Uutisten yhteiskuntatoimituksen päällikkö Jaakko Loikkanen ottaa esille oppimistulosten laskun.
− Kun ollaan astumassa velkajarruaikaan, konkreettisena asiana OAJ on ehdottanut kasvutakuuta ja työryhmää, jossa linjattaisiin keinoja ja rahoitusta tähän ongelmaan.
Purra tyrmää ajatuksen.
− Poliitikot eivät tarvitse lisää areenoita, joissa mietitään, miten lisätä rahaa. Me tarvitaan kasvua ja koulutusjärjestelmän uudistamista, jotta saadaan aitoa talouskasvua.
Orpo lisää, että peruskoulutukseen on tällä hallituskaudella panostettu ja lisätty tunteja matematiikkaan ja äidinkieleen.
Millaisia vaikutuksia koulutuksella on?
Orpo ottaa esille kädentaitojen osaajat mutta myös korkeasti koulutetut.
− Ysiluokalta pitää saada useampi valitsemaan lukiokoulutus. Kasvu tulee digitaalisesta osaamisesta, korkeasta teknologiasta ja vihreästä siirtymästä. Näiden päälle rakentuvat tulevaisuuden työpaikat.
Razmyar on yhtä mieltä. Hänen mielestään systeemistä on höyryt ulosmitattu ja pitäisi keksiä jotain uutta. Razmyarin mielestä nyt tarvittaisiin työperäistä maahanmuuttoa, mutta Purra kiistää tämän.
− Omassa väessä riittää duunareita, eikä heitä tarvitse tuoda muualta. En halua tehdä eroa ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulutuksen välillä. Valkokaulusväkeä tekoäly tulee haastamaan ja ammatillisella puolella tarvitaan tekijöitä, Purra sanoo.
Hän jatkaa, että korkeakoulujen määrän lisääminen ei ole mahdollista, jos ei korjata peruskoulun ongelmia ensin.
Lopuksi pohditaan, miten koulutuksen yhdenvertaisuuden voi taata.
Kemppi on huolissaan koulujen koon kasvusta. Hän muistelee lämpimiä kokemuksia kyläkoulusta.
Orpo toteaa, että iso koulukin voi olla hyvä. Hänen mukaansa maahanmuuttajanuorten koulutuksessa ja kotoutumisessa on haastetta.
Purra toteaa kyläkoulut idealismiksi, mutta esittää yhden keinon yhdenvertaisuuden lisäämiseksi.
− Kartoittaisin etäopettamiseen liittyvät mahdollisuudet. Se on tulevaisuuden suunta.
Suuren kasvukeskustelun järjestivät yhteistyössä Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, Elinkeinoelämän keskusliitto, Suomen Kulttuurirahasto, Työterveyslaitos, Lastensuojelun Keskusliitto sekä Säätiöt ja rahastot ry Helsingin Finlandia-talolla 31.maaliskuuta
Kasvua ja osaamista:
— Riikka Purra (@ir_rkp) March 31, 2026
-OAJ:n ja muiden toimijoiden järkkäämässä paneelissa - puheenvuoroissani erityisesti peruskoulua ja taloutta.
-Teknologiateollisuuden tuoreen toimitusjohtajan Taina Susiluodon kanssa keskustelemassa kasvun eväistä ja yhteiskunnan uudistamisesta yhä… pic.twitter.com/gxkbdbxoz9
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Fabrik Oy:n tiedotteen mukaan Helsinki Pride -yhteisö on käynnistänyt poikkeuksellisen pilotin: PrideBot-niminen tekoälybotti seuraa nyt ahkerasti suomenkielistä "seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuvaa verhoilematonta suomenkielistä vihapuhetta" X:ssä
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkysen mielestä laki kiihottamisesta kansanryhmää vastaan on erittäin vaarallinen ja sitä käytetään työkaluna uusien ennakkotapausten hakemiseksi, jolloin sananvapaus kaventuu tapaus tapaukselta.
Suomen evankelis-luterilainen kirkko uppoutuu intohimoisesti woke-ideologian, antirasismin ja identiteettipolitiikan kysymyksiin, ikään kuin sen päätehtävä olisi signaloida hyveellisyyttä modernille vasemmistolaiselle eliitille eikä enää puolustaa omaa ydinsanomaa tai kristikuntaa, moittivat perussuomalaiset kansanedustajat.
Suomi on perunut niin kutsuttujen irakilaiskaksosten turvapaikan ja pysyvän oleskeluluvan heidän muodostamansa turvallisuusuhan vuoksi. Kotimaassaan etsintäkuulutettu kaksikko uhkailee suomalaisia, mutta heitä ei voida karkottaa ihmisoikeussopimuksiin liittyvän palautuskiellon vuoksi. Maahanmuuttoviraston mukaan veljeksiä voisi uhata Irakissa vaino, kidutus, kuolemanrangaistus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu.
Ruotsin Försäksingskassanin ja Suomen Kelan käsissä paljon puhutusta tekoälystä (AI) tuli kuuma peruna. Algoritmi ohjasi epäilyt tukien väärinkäytöstä potentiaalisimpiin ihmisryhmiin. Tuloksissa olikin sitten kyse, kuinka ollakaan, syrjinnästä sukupuolen, etnisyyden, tulotason ja koulutustason perusteella.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-ahon mukaan eduskunnalla ei ole teoriassakaan mahdollisuuksia ryhtyä toimenpiteisiin kansanedustaja Päivi Räsäsen saaman tuomion pohjalta. - Enkä näe sitä tarpeelliseksikaan, Halla-aho sanoo Iltalehdelle.
EU-parlamentti äänesti viime viikolla paluuasetuksesta, joka mahdollistaa kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden palauttamisen lähtö- tai kauttakulkumaan sijasta kolmanteen maahan, jonka kanssa on tehty kahdenvälinen tai EU-tason sopimus palautuskeskuksesta.
Suomalaisia on peloteltu ilmastonmuutospuheilla ja syyllistetty autoilusta, syömisestä, elämisestä ja lasten vastaanottamisesta niin, että jotkut nuoret eivät halua enää edes lisääntyä. Kuitenkin tiedämme, että suomalaisten syömisillä ja elämisellä ei ole maapallon ilmastoon minkäänlaista olennaista vaikutusta ja että Suomen päästöt maailman päästöistä ovat VAIN noin 1 promille, kirjoittaa perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu.
Euroopan parlamentin päätös tarkoittaa sitä, että laittomasti maassa oleskelevat voidaan siirtää palautuskeskuksiin kolmansiin maihin EU:n ulkopuolelle, ja tarvittaessa ottaa säilöön, jos he ovat uhka yhteiselle turvallisuudelle. Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen on iloinen päätöksestä, joka edustaa selkeää tiukennusta maahanmuuttopolitiikkaan.
