Hallitus ei joudu tämän hetkisen arvion mukaan tekemään uusia säästöleikkauksia Euroopan unionin alijäämämenettelyyn joutumisen vuoksi.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi asiasta tänään Brysselissä.
– Ainakaan ensi vuodelle ei tulisi lisää sopeutustarpeita. Sama koskee tämän hetken arviomme mukaan myös vuotta 2027, Purra sanoi.
Euroopan komissio antoi tänään suosituksia Suomen valtion talouden alijäämän korjaamiseksi vuoteen 2028 mennessä.
Tavoitteena on, että Suomi pystyy painamaan julkisen talouden alijäämänsä alle kolmeen prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen.
– Hallitus on tehnyt merkittäviä toimia korjatakseen taloutta ja olemme pysyneet nettomenopolulla. Huomattavasti ennusteita heikompi talouskehitys ja työttömyys hidastavat alijäämän kohentumista, Purra kertoi.
Alijäämää kasvattavat turvallisuusmenot, hyvinvointialueet ja yleisesti sote-menot sekä valtion velan hoitomenot.
Talouden tasapainottamista jatkettava
Purra muistuttaa, että julkisen talouden tasapainottaminen vaatii pitkäjänteistä työtä. Purran mukaan seuraavalla hallituksella voi olla edessä säästötoimista päättäminen vuonna 2028.
– Saman työn on jatkuttava seuraavalla hallituskaudella. Itse toivon, että kaikki ymmärtävät tämän. Yhtä puoluetta lukuun ottamatta hyväksytty velkajarru merkitsee sitä, että näitä viedään sinne budjettikirjaan. Se tulee tarkoittamaan suoria menoleikkauksia tai verokiristyksiä, Purra toteaa.
Kotitalouksien luottamus on Purran mukaan merkittävä ongelma tässä taloustilanteessa.
– Ostovoima on selvästi parantunut erityisesti palkansaajilla, mutta kulutus ei ole käynnistynyt. Siihen vaikuttaa työttömyyden lisäksi Ukrainan sota. Tässäkin tilanteessa hallitus on tehnyt paljon ja tekee jatkuvasti, Purra painottaa.
Hallituksella elvyttävää politiikkaa
Purran mukaan nykyhallitus on tehnyt elvyttävää politiikkaa vaikeassa suhdanteessa.
– Mikäli pysymme johdonmukaisesti tässä ja emme ala hötkyillä suuntaan ja toiseen, niin Suomella on paremmat ajat edessä, Purra sanoo.
Toiveena on, että Ukrainaan saadaan mahdollisimman nopeasti kestävä rauha.
– Sillä on vaikutusta meidän talouteen, mutta ehkä sillä on myös mentaalipuolen positiivinen vaikutus suomalaisiin ja eurooppalaisiin ihmisiin, Purra toteaa.