Putkonen: Suoko AKT Suomen pieni- ja keskituloisille luvatut verohelpotukset?

Perussuomalaisten työmies Matti Putkonen haluaa oikoa kilpailukykysopimuksen vaikutuksia reaaliansioihin, koska liikkeellä on Putkosen mielestä ”suoranaisia valheita” siitä, mitä tilipussista jää oikeasti käteen.

– Tarkoitushakuisesti on unohdettu, että verovelvollisella on Suomessa oikeus nykyisen lain mukaan vähentää ansiotuloistaan sekä työntekijän eläkemaksu että työttömyysvakuutusmaksu. Kun tähän päälle huomioidaan miljardin verohelpotus, niin kilpailukykysopimuksen vaikutus pieni- ja keskituloisten nettotuloihin on käytännössä neutraali – ja jopa positiivinen pienituloisimmille, Putkonen painottaa.

Verohelpotukset edellyttävät kattavaa sopimusta

Työmiehen tuumaustunnilla puhunut Putkonen kuitenkin huomauttaa, että ainoastaan sopimuksen laaja kattavuus varmistaa hallituksen kaavailemat verohelpotukset.

– Siksi on olennaista, että AKT lopettaisi puoluepolitikoinnin ja lähtisi nyt mahdollisimman nopeasti mukaan kilpailukykysopimuksen sovellutusneuvotteluihin.

– Veroasiantuntijoiden sormiharjoituksen mukaan 2 290 euroa kuukaudessa tienaavan käteen jäävä osuus pienenee verovähennysoikeuksien jälkeen vuositasolla 283,39 euroa eli 23,61 euroa kuukaudessa. Jos hallituksen jo lupaama miljardin kevennys toteutuu, on muutos -14,31 euroa vuositasolla eli -1,20 euroa/kk, Putkonen laskee.

Sisäinen devalvaatio ilman nimellispalkkojen alennusta

Putkosen mukaan jokainen työssä käyvä suomalainen voi “uhraamalla maitopurkin hinnan kuukaudessa” olla mukana luomassa Suomeen 35 000-45 000 uutta työpaikkaa.

– Kukaan ei voi nyt pelata omaan pussiin kaverin kustannuksella, toteutumiseen vaaditaan kaikkien mukanaoloa. Kysymys kuuluukin, onko AKT sallimassa duunarille hallituksen lupaaman verohelpotuksen? Asia selviää kesäkuun alussa, kun neuvottelut on käyty ja sopimuksen kattavuus todetaan, Putkonen toteaa.

– Nyt otetaan mittaa työmarkkinaosapuolten antaman sitoumuksen pitävyydestä. Sitoumuksen, johon osapuolet yhteisesti sitoutuivat Suomen liittyessä yhteisvaluutta euroon. Korjaukset kilpailukykyyn on sovittu tehtävän tarpeen mukaan yhteisesti sovittavalla sisäisellä devalvaatiolla. Ensimmäinen sisäinen devalvaatio toteutuu puhtaasti SAK:n esityksen pohjalta syntymässä olevalla sopimuksella, ja mikä tärkeintä, ilman nimellispalkkojen alennusta.

“Neljä vuotta hukattiin jänishousumaiseen odotteluun”

Putkosen mielestä sisäinen devalvaatio olisi pitänyt toteuttaa jo silloin, kun Kataisen hallitus aloitti vuonna 2011.

– Toimet olisivat olleet tuolloin huomattavasti pehmeämmät. Neljä vuotta hukattiin jänishousumaiseen odotteluun ja tehtiin siinä sivussa lisää tuhoa kilpailukykyä vahingoittavia päätöksillä, kuten sähköveron moninkertaistamisella sekä julkisen sektorin katteettomalla paisuttamisella, Putkonen huomauttaa.