Vuoden ensimmäisessä Ylen yhteisessä puheenjohtajatentissä löytyi kaiken tohinan keskellä hetkellinen sopu paikallisesta sopimisesta, kun jopa Carl Haglund (r.) ja Paavo Arhinmäki (vas.) olivat hetken aikaa samaa mieltä.
– En kyllä usein ole talouspolitiikasta samaa mieltä Paavo Arhinmäen kanssa, Haglund aloitti.
– Kyllä minä olen iloinen että tämänkin päivän näin, että Haglund ja Arhinmäki ovat samaa mieltä! Oli se mahtavaa – tällähän minä pärjään koko loppuviikon, perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soinikin riemastui.
– No kun me olemme paikallisesta sopimisesta näin yhtä mieltä niin viedään sitä yhdessä eteenpäin, pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ehdotti.
Sittenkin eri?
Vaan paratiisiin hiipi sittenkin käärme. SDP:n Antti Rinne, jota Soini oli juuri kiittänyt hyvistäkin ajatuksista, lausui omat ajatuksensa paikallisesta sopimisesta. Heräsi kysymys, voiko hänen mielestään paikallista sopimista käyttää lainkaan yritysten pelastamiseen hätätilanteessa, mitä useimmat puheenjohtajat korostivat.
– Täytyy muistaa, että työehtosopimus on minimi, jolla pitää pystyä maksamaan vuokra tai asuntolaina, ruoka ja matkustaminen. Jos tätä minimiä vielä pienennetään – niin se ei ole enää paikallista sopimista, Rinne tulkitsi.
Soini piti sopimista tärkeänä
– Totta kai paikallinen sopiminen on tärkeää. Se on osa tätä pakettia. Nyt luotetaan näihin osapuoliin. Katsoin aika tarkkaan oikeus- ja työministeri Jari Lindströmiä (ps.) hallituksessa: siellä on kovaa työtä taustalla ja annan arvoa näille ihmisille. Sitä ei ole helppoa saada aikaan ja haluan uskoa, että kun he ovat lähteneet neuvottelupöytään, he onnistuvat siinä. Tämän lisäksi tarvitaan pienyrityksiä tukevia toimenpiteitä. Ja pienyrityksiä ja riskinottajia.
”Tässä maassa pitää saada myös onnistua, sillä työpaikkoja ei synny, jos ei ole kannattavaa yritystoimintaa.”
– Tässä maassa pitää saada myös onnistua, sillä työpaikkoja ei synny, jos ei ole kannattavaa yritystoimintaa. Niitä ei mistään muualta tule kuin sieltä, Soini alleviivasi.
Nokian renkaat hyvä esimerkki
Toiset, kuten KD:n Sari Essayah, olivat korostaneet juuri hädän yli pääsemistä. Hän korosti Saksan mallia. Jopa Arhinmäki kehui hyvänä esimerkkinä Nokian renkaita, jossa työntekijät paiskivat ilomielin esimerkiksi kuuden päivän viikkoa ruuhka-aikoina paikallisen sopimisen ansiosta.
Verotusoikeutta ei saa antaa EU:lle
Aluksi puhuttiin Panaman paratiisipankkivuodosta. Perussuomalaisia moitittiin siitä, että puolue olisi vastustanut rahanpesun selvittämistä EU:ssa. Arhinmäki moitti perussuomalaisia syrjään käpertymisestä, kun tarvitaan kansainvälistä yhteistoimintaa.
Soini selitti, että kyse on laajemmasta asiasta: kyse on siitä, annammeko EU:lle verotusoikeuden. Tällaiset asiat pitää pitää kansallisissa käsissä, Soini sanoi.
– Ja eivätkö vasemmistoliiton tilit olleet Nordeassa, Soini kysyi.
Sipilä linjasi, että hallitus tekee kaikkensa, että tällainen paratiisisaarien käyttö loppuisi: se on kaikkien etu.
– Käsittelemme harmaan talouden strategiaa ensi tiistaina, Sipilä sanoi.
Myös Rinne piti harmaata taloutta vakavana ongelmana: se käsittää 1000 miljardia euroa EU:ssa ja Suomessakin miljarditolkulla. Hän epäili, onko hallitus tehnyt kaikkensa asian eteen. Haglund valitteli harmaan talouden vastaisten keinojen olevan liian pieniä.
Harmaata taloutta vastaan
Essayah tiesi jo, kuinka paljon verohallinto käyttää henkilötyövuosia harmaata taloutta vastaan: se on 95 henkilöä eikä parikymmentä, kuten alkuviikosta sanottiin. Ruotsissa heitä on 200.
– Ruotsi on myös kaksi kertaa suurempi maa, Alexander Stubb (kok.) tulkitsi.
– Tästä tulee projekti jota tulemme vaalimaan. Olemme lisänneet panoksia harmaaseen talouteen ja lisänneet sisäiseen turvallisuuteen 50 miljoonaa euroa. Päätöksiä tulee ensi tiistaina, Stubb lupasi.
Arhinmäki vaati Niinistön tavoin panoksia myös laillisen verosuunnittelun torjumiseen.
Paljon puhuttiin velkaantumisesta. Hallitus korosti, kuinka velkaantuminen aiotaan pysäyttää vuoteen 2021 mennessä ja jos työllisyysaste nousee 72 prosenttiin nykyisestä 68:sta, velkaantuminen loppuu jo paria vuotta aiemmin.
Samalla korostettiin, ettei valtion taloutta ole rakennettu 72 prosentin työllisyysasteen varaan. Ja jos joitakin keinoja puuttuu, kuten jopa kilpailukykysopimus, niin uusia keinoja keksitään tilalle.
Päätöksiä on tehty etuajassa
– Olemme tehneet jo suurimman osan tarvittavista päätöksistä. Jos kilpailukykysopimus syntyy toukokuun lopussa, se syntyy seitsemän kuukautta ennen määräaikaa, Sipilä huomautti.
Hän laski, että tehdyillä päätöksillä meillä on jo nyt noin 40 000 uutta työpaikkaa kun tavoite on 110 000. Yhteiskuntasopimus toisi noin 39 000 työpaikkaa. Tavoite on kova, joten vielä budjettiriiheen tarvitaan uusia keinoja, Sipilä puntaroi.
Stubb mainitsi muina keinoina työpaikkojen saamiseen Suomen mallin ja paikallisen sopimisen. Suomen malli tarkoittaa, että palkankorotukset säädetään vientiteollisuuden kestokyvyn mukaan. Paikallinen sopiminen suojaisi työpaikkoja tilanteen mukaisilla joustoilla.
Vasemmisto nostaisi Suomen ylös tukasta
Vihreät ja arhinmäkeläiset moittivat hallitusta, ettei se uskalla velkaantua, vaan ruokkii kurjistumisen kierrettä. Niinistönkin mielestä hallituksen pitäisi uskaltaa ruokkia kysyntää.
Arhinmäeltä kysyttiin, onko hallituksella varaa elvyttää velaksi, kun maa on velkaantunut yhdeksän miljardia vuodessa vuoden 2009 jälkeen ja nykytahdilla velkaantumisaste nousee 90 prosenttiin alle 10 vuodessa.
– Mutta sitähän he tekevät, Arhinmäki moitti yllättäen tässä tilanteessa.
Hän mainitsi hallituksen ottavan pakolaisia velkarahalla. Soini vastasi, että on heitä otettu lainarahalla tähänkin asti. Rahoja ei ole otettu suomalaisten taskuista. Pakolaisrahat riittävät nyt, kun tulijoiden virta on saatu tyrehtymään.
Sipilä vastasi opposition moitteisiin, ettei mistään olisi tarvinnut leikata, jos ei olisi tullut 100 000 uutta työtöntä.
– Jos emme mitään tee, olemme seuraavalla vaalikaudella saman tilanteen edessä, Sipilä varoitti.
– Tämä oli oikein hyvä luento, kun katsotaan mitä teidän aikananne tehtiin. Yhteisöveroa alennettiin 24:stä 20 prosenttiin, Kela-maksu poistettiin, ne on olleet parin miljardin asioita, Soini muistutti.
Pelkkiin korkoihin menee 1,6 miljardia
– Maksamme korkoja 1,6 miljardia euroa vuodessa. Sillä olisi parempaakin käyttöä. Ilman muuta velkaantuminen pitää taittaa. Emme voi, Ville Niinistö, elää lastemme kustannuksella ja siitä te olette pauhanneet vuosikymmeniä ja siitä olen samaa mieltä. Mutta sanon Antti Rinteelle ilosanomana, että palkkatukea ja työttömän starttirahaa uudistetaan juuri sillä tavalla: tämä hallitus tekee, edellinen ei tehnyt, Soini ojensi Rinnettä, joka oli penännyt roimempaa työllisyyden hoitoa.
”Meillä pitää myös yritystoiminnan kannattaa. Kansalaiset eivät ole tyhmiä. He ymmärtävät, että vain kannattava yritys työllistää.”
Soini tiivisti hallituksen suurimman sanoman työn tekemiseen ja teettämiseen:
– Meillä pitää myös yritystoiminnan kannattaa. Kansalaiset eivät ole tyhmiä. He ymmärtävät, että vain kannattava yritys työllistää. Ilman työnantajia ei olisi työpaikkoja. Suomessa on työnantajapula. Myös yrittäjät ymmärtävät, että työntekijät tienaavat heille heidän rahansa. Siksi tarvitaan myös luottamusmiehiä, joiden asemaansa kehitetään, Soini aprikoi.
Miten Suomi nousee? Hintakilpailukyky pitää saada kuntoon, se luo vientiä. Kilpailukykysopimus kasvattaa luottamusta. Yhteiskunnassa on rahaa: se pitää saada sijoitettua investointeihin Suomeen. Suomessa pitää kannattaa ottaa riskiä. Täällä pitää saada myös onnistua – niin, että yritys palkkaa lisää työntekijöitä eikä niin, että se myydään Japaniin ja golf-radalle, Soini linjasi.
Veli-Pekka Leskelä