Keskusta julkaisi keskiviikkona uuden maahanmuuttopoliittisen linjapaperin. Suomen Uutiset päätti vertailla keskustan linjauksia perussuomalaisten maahanmuuttopoliittiseen ohjelmaan, joka julkaistiin vuonna 2023.
Yleinen asenne keskustan linjapaperissa on se, että työperäinen maahanmuutto on välttämätöntä. Kuvissa esitetään ”monimuotoista” Suomea, jossa elää kaikenvärisiä ihmisiä, jotka laulavat yhdessä kumbayaa. Keskustalle maahanmuuttajat ovat yhä ”voimavara”, joka tulee ”rikastuttamaan” kulttuuria.
Perussuomalaiset puolestaan pitävät tällaista retoriikkaa lapsellisena ja korostavat maahanmuuton aiheuttamia ongelmia. Perussuomalaisten mielestä maahanmuuttopolitiikka on viimeisten 30 vuoden aikana ollut täysin epäonnistunutta, joten EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta Suomeen tulevaa maahanmuuttoa on vähennettävä merkittävästi.
Turvapaikanhakijat kaikkein ongelmallisin ryhmä
Molemmat puolueet pitävät spontaaneja turvapaikanhakijoita kaikkein ongelmallisimpana maahanmuuttajaryhmänä, joiden suhteen on syytä pitää tiukkaa linjaa. Molemmat mainitsevat sen, että naapurimaa saattaa käyttää turvapaikanhakijoita hybridivaikuttamiseen.
Kiintiöpakolaisuuden kohdalla linjat alkavat erkaantua. Keskusta haluaa säilyttää YK:n kiintiöpakolaisjärjestelmän ja vastaanottaa kohtuullisen määrän ”aidosti hädänalaisia ihmisiä”.
Perussuomalaiset sen sijaan pitävät pakolaiskiintiötä menneisyyden jäänteenä, josta pitää luopua. Pakolaiskiintiö voitaisiin lakkauttaa porrastetusti, jolloin kiintiöön valittaisiin vainottuja kristittyjä ja muita kotoutumisennusteeltaan hyviä ryhmiä.
Keskusta haluaa lisää työperäistä maahanmuuttoa
Suuremmat linjaerot alkavat tulla näkyviin työperäisen maahanmuuton kohdalla. Keskustan mukaan ”Suomi on kääntänyt selkänsä työ- ja opiskeluperäiselle maahanmuutolle”. Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigeliuksen mukaan väite on absurdi.
– Nimenomaan keskustan apuroiman Marinin hallituksen jäljiltä työ- ja opiskeluperäisen maahanmuuton luvut räjähtivät käsiin. Määrät ovat olleet ennätyksellisen korkealla tasolla viime vuodet, mikä on heijastunut jatkuvina ongelmina sekä työmarkkinoilla että oppilaitoksissa, Vigelius toteaa.
Perussuomalaiset vaativat kontrollin palauttamista työperäiseen maahanmuuttoon, kun taas keskustalaiset tuntuvat pitävän ”työperäisten” maahanmuuttajien korkeaa määrää itseisarvona, vaikka kaikki aiemmatkaan eivät ole työllistyneet.
Työnhakuviisumi antaisi luvan tulla Suomeen etsimään töitä
Edistääkseen ”osaamisperusteista maahanmuuttoa” keskusta haluaa ottaa käyttöön työnhakuviisumin, joka ei oikeuta sosiaaliturvaan, mutta antaisi EU:n ulkopuolelta tuleville henkilöille mahdollisuuden tulla Suomeen etsimään töitä peräti 6-12 kuukauden ajaksi.
Perusuomalaisten kansanedustaja Jenna Simulan mielestä työnhakuviisumi olisi maahantulon täysin tarpeeton löysennys ja suoranainen turvallisuusriski.
– Miten ajattelivat päästä näistä ihmisistä eroon, mikäli eivät työllisty ja päättävät jäädä maahan, tai siirtyä EU-alueella toisaalle? Simula kysyy.
Toinen keskustan esittämä uusi työkalu on Kanadan mallin mukainen pisteytys. Epäselväksi jää, edellyttäisikö ”pisteytys” sitä, että tulijalla on jo työtarjous olemassa, vai olisi tämäkin vain ”työnhakuviisumin” toinen versio.
Keskusta tahtoo haalia opiskelijoita ulkomailta
Kolmanneksi keskusta haluaa antaa jokaiselle Suomessa korkeakoulututkinnon suorittaneelle ja Suomeen jäävälle ulkomaalaiselle ”kansalaisuuslupauksen”. Hieman epäselväksi jää, edellyttäisikö kansalaisuuden saaminen tutkinnon suorittamisen lisäksi myös työntekoa ja itsensä elättämistä.
Perussuomalaiset puolestaan haluavat suosia kotimaista työvoimaa ja tiukentaa opiskelijoiden oleskelulupien valvontaa, jotta opiskelua ei käytettäisi halpatyövoiman maahanmuuton väylänä.
Perussuomalaiset haluavat myös tiukentaa kansalaisuuden myöntämisen ehtoja: asumisaika on nostettava 10 vuoteen ja samalla tulee kiristää kielitaito- ja nuhteettomuusvaatimuksia. Vakaviin rikoksiin syyllistymisen tulee johtaa aina kansalaisuuden menettämiseen.
Sama tilannekuva – eri ratkaisut
Keskusta myöntää linjapaperissaan, että syntyvyys on historiallisen matalalla tasolla: Suomessa syntyy vain 40 000 lasta vuosittain, vähemmän kuin 1800-luvulla. Ratkaisuksi keskusta ehdottaa vaihtoehtobudjetissaan 40 000 hengen nettomaahanmuuttoa vuosittain.
Molemmat puolueet tunnustavat, että vääränlaiseen maahanmuuttoon liittyy riskejä. Perussuomalaisten ratkaisu tähän on Suomelle ongelmallisen tai haitallisen maahanmuuton voimakas rajoittaminen.
Keskustan vastaus puolestaan on lisätä kaikin keinoin työn tai opiskelun verukkeella Suomeen tulevien määrää – laadusta välittämättä – siinä toivossa, että edes osa tulijoista työllistyy tai kotoutuu.
