Suomen maantieverkon korjausvelka on jo puolitoista miljardia euroa, mutta kehittämisrahoista suurin osa kohdistuu raideliikenteeseen. Kansanedustaja Minna Reijonen ei usko, että raideliikenne voisi tulevaisuudessakaan korvata kumipyöräliikennettä, vaan maanteiden korjausvelkaa on saatava lyhennettyä.

Suomessa on 77 925 km maantieverkkoa. Koko tieverkon korjausvelka oli vuonna 2019 1,5 mrd. euroa. Uudet väylähankkeet näyttävät keskittyvän pääasiallisesti raideliikenteeseen, vaikka Suomen tavaraliikenteestä 85 % kulkee maanteillä kumipyörillä. Rautateiden osuus tavaraliikenteestä on 13 %, joka on EU-vertailussa jo korkealla tasolla.

Liikenne- ja viestintäministeriön suunnitelmissa kehittämisrahoista 54 % kohdistuu raiteille ja 36 % tieverkkoon.

– Tämä ei ole suhteessa käyttötarpeisiin, sanoo Minna Reijonen.

Raideliikenne ei voi korvata teitä

Kuljetuksissa tieverkko on aina osa kuljetusta, koska sekä alku- että loppupäässä raaka-aineet pääsääntöisesti lähtevät teitä pitkin ja jakelu tapahtuu teitä pitkin.

– Myös kriisitilanteissa tieverkko on ylivoimainen verrattuna raide-, lento- tai vesiväyliin, toteaa Reijonen.

Raideliikenteellä ei ole tulevaisuudessakaan mahdollista korvata kumipyöräliikennettä, koska raiteita ei ole järkevää eikä mahdollista rakentaa kaikkiin tarpeellisiin kohteisiin. Maantieverkon 77 925 kilometrin pituutta voi verrata rataverkon 5 924 kilometrin pituuteen. Yhteensä valta- ja kantateitä, seutu- ja yhdysteitä, katuja ja yksityisteitä on Suomessa 480 000 kilometriä.

Huonot tiet lisäävät polttoaineenkulutusta

Polttoaineenkulutus kasvaa merkittävästi teiden päällysteiden epätasaisuuden, päällystevaurioiden ja urien takia mm. vierintävastuksen kasvaessa. Vierintävastuksella on suuri merkitys raskaiden ajoneuvojen kulutukseen. Päällysteiden epätasaisuus voi kasvattaa polttoaineen kulutusta jopa 10 %.

– Näin ollen jo hiilidioksidipäästöjen vähentämisen takia teiden korjausvelka pitäisi saada purettua, sanoo Reijonen.

Huonoimmassa kunnossa ovat seutu- ja yhdystiet eli 3-5 numeroiset tiet, joilla kulkee usein myös raskasta liikennettä, esimerkiksi puunkuljetusajoneuvoja.

Rahaa riittää Afrikan hiilineutraalisuuskohteisiin

Koronakriisin johdosta taloutemme ei ole tasapainossa ja velkaannumme ennätystahtia. Kehitysavun suuruus on 1,2 mrd. euroa vuodelle 2021. Koska talous ei ole tasapainossa, maksamme kehitysapua velkarahalla. Kehitysapua suunnataan voimakkaammin hiilineutralisuutta edistäviin kohteisiin. Suomen kehitysavun pääkohde on Afrikka.

Reijonen ehdottaa, että siirrämme osan Afrikkaan suuntautuvasta hiilineutraalisuusavustuksesta Suomen hiilineutraalisuutta parantavaan kohteeseen eli tieverkon parantamiseen.

– Kehitysapua tulisi leikata 10 % eli 120 miljoonaa euroa. Nämä rahat käytettäisiin Suomen tieverkon seutu- ja yhdysteiden kunnostamiseen, Reijonen ehdottaa.

Suomen Uutiset