Uutistoimisto Reutersin mukaan Euroopan keskuspankissa mietitään kuumeisesti keinoja saada euroalue pois hitaan kasvun ja deflaation kynsistä. Markkinat haluaisivat täyden yhteisvastuun rajattomalla valtiolainojen osto-ohjelmalla. Erityisesti Saksa on huolissaan kasvavan yhteisvastuun lisäävän maan riskiä joutua ohjelman maksumieheksi.

Erilaisia vaihtoehtoisia malleja valmistellaan 22.1. pidettävään EKP:n vuoden ensimmäiseen rahapolitiikasta päättävään kokoukseen. Avoimia kysymyksiä on kansallisen vastuun ja yhteisvastuun lisäksi siitä, olisiko ohjelma rajoitettu vai rajaton.

Markkinat haluavat liittovaltion

Reuters kirjoittaa markkinoiden ja monen ekonomistin kokevan, että vain täysin rajoittamaton rahan painaminen voi elvyttää euroalueen talouden. Rajoittamaton yhteisvastuu on kuitenkin poliittisille päättäjille tiukka paikka.

Yhdysvallat, Iso-Britannia ja Japani ovat onnistuneet paremmin setelirahoituksella, mutta euroalueelta puuttuu yhteinen finanssipolitiikka. Tämän vuoksi näkemykset taakanjaosta ovat eripuraisia.

Kaikki eivät jaa markkinoiden näkemystä siitä, että liittovaltiomuotoinen yhteisvastuu lisäisi euroalueen yhtenäisyyttä. Ekonomisti Paul de Grauwe katsoo, että yhteisvastuu voisi vain lisätä euron hajoamispaineita.

Osittainen yhteisvastuu

Reutersin EKP-lähteiden mukaan eräs ajatus voisi olla, että ohjelmasta tehdään rajattu ja osittain yhteisvastuullinen. Keskuspankin on ajateltu määrittelevän noin 500 miljardin euron valtiolainaosto-ohjelma, josta 100-200 miljardia euroa toteutettaisiin EKP:n kautta, ja loput kansallisten keskuspankkien omalla vastuulla kyseisen maan valtiolainoja ostaen.

Lievempi yhteisvastuu voisi olla Saksan keskuspankin mieleen. Rajoitettu osto-ohjelma ei välttämättä miellytä markkinoita. Toistaiseksi markkinoilla kuitenkin luotetaan EKP:n pääjohtaja Mario Draghin vuonna 2012 antamaan lupaukseen tehdä kaikki tarvittava.

– Kokemus on osoittanut, että jos EKP:n tarvitsee tehdä enemmän, niin se tekee enemmän, varainhoitoyhtiön AllianceBernsteinin ekonomisti Darren Williams toteaa Reutersille.

HENRI MYLLYNIEMI