Uutistoimisto Reutersin mukaan Euroopan keskuspankissa mietitään kuumeisesti keinoja saada euroalue pois hitaan kasvun ja deflaation kynsistä. Markkinat haluaisivat täyden yhteisvastuun rajattomalla valtiolainojen osto-ohjelmalla. Erityisesti Saksa on huolissaan kasvavan yhteisvastuun lisäävän maan riskiä joutua ohjelman maksumieheksi.
Erilaisia vaihtoehtoisia malleja valmistellaan 22.1. pidettävään EKP:n vuoden ensimmäiseen rahapolitiikasta päättävään kokoukseen. Avoimia kysymyksiä on kansallisen vastuun ja yhteisvastuun lisäksi siitä, olisiko ohjelma rajoitettu vai rajaton.
Markkinat haluavat liittovaltion
Reuters kirjoittaa markkinoiden ja monen ekonomistin kokevan, että vain täysin rajoittamaton rahan painaminen voi elvyttää euroalueen talouden. Rajoittamaton yhteisvastuu on kuitenkin poliittisille päättäjille tiukka paikka.
Yhdysvallat, Iso-Britannia ja Japani ovat onnistuneet paremmin setelirahoituksella, mutta euroalueelta puuttuu yhteinen finanssipolitiikka. Tämän vuoksi näkemykset taakanjaosta ovat eripuraisia.
Kaikki eivät jaa markkinoiden näkemystä siitä, että liittovaltiomuotoinen yhteisvastuu lisäisi euroalueen yhtenäisyyttä. Ekonomisti Paul de Grauwe katsoo, että yhteisvastuu voisi vain lisätä euron hajoamispaineita.
Osittainen yhteisvastuu
Reutersin EKP-lähteiden mukaan eräs ajatus voisi olla, että ohjelmasta tehdään rajattu ja osittain yhteisvastuullinen. Keskuspankin on ajateltu määrittelevän noin 500 miljardin euron valtiolainaosto-ohjelma, josta 100-200 miljardia euroa toteutettaisiin EKP:n kautta, ja loput kansallisten keskuspankkien omalla vastuulla kyseisen maan valtiolainoja ostaen.
Lievempi yhteisvastuu voisi olla Saksan keskuspankin mieleen. Rajoitettu osto-ohjelma ei välttämättä miellytä markkinoita. Toistaiseksi markkinoilla kuitenkin luotetaan EKP:n pääjohtaja Mario Draghin vuonna 2012 antamaan lupaukseen tehdä kaikki tarvittava.
– Kokemus on osoittanut, että jos EKP:n tarvitsee tehdä enemmän, niin se tekee enemmän, varainhoitoyhtiön AllianceBernsteinin ekonomisti Darren Williams toteaa Reutersille.
HENRI MYLLYNIEMI
Viikon suosituimmat
Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila syyttää hallitukselle rasismikoulutuksen järjestänyttä Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta itse rasistiseksi, THL:n omat verkkosivut nimittäin pursuavat pseudotieteellisen, valkoihoisia syrjivän "valkoisuustutkimuksen" oppeja.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on julkaissut verkkosivuillaan laajan identiteettipoliittisen sanaston, jossa esiintyy mm. termit "valkoinen etuoikeus", "antirasistinen pedagogiikka" ja "suomalaisuusmyytti". Woke-henkinen sanasto herättää hämmennystä, sillä se kyseenalaistaa suomalaisen kansallisuuskäsityksen "myyttinä". Jopa maahanmuuttajien kotouttamista tarkastellaan ongelmallisena "pakkoassimilaationa". Sosiaalisessa mediassa monet keskustelijat ihmettelevät, miten tällainen ideologinen terminologia liittyy ylipäätään kansanterveyteen. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun THL:n nähdään wokettavan. Jo vuosien ajan THL on leikannut tieteellisestä asiantuntijatyöstään pitämällä kiinni poliittisesta aktivismista.
Polarisaatio ei enää tarkoita vain poliittisten näkemysten nurkkakuntaistumista. Vastakkainasettelu on entistä juurtuneempaa jo henkiselle tasolle – kyvyttömyyteen kokea empatiaa vastakkaisen poliittisen laidan edustajia kohtaan. Tieteelliset tutkimukset osoittavat, että poliittisten ryhmien edustajien keskuudessa empatia on valikoivaa. Vielä hämmästyttävämpi löydös on se, että tämä empatian puolueellisuus on epäsymmetristä oikeistolaisten ja vasemmistolaisten keskuudessa. Oikeistolaiset osoittivat enemmän empatiaa vasemmistolaisia kohtaan kuin vasemmistolaiset oikeistolaisia kohtaan. Tutkimuksen mukaan oikeistolaisilla on siis suotuisammat mielipiteet vasemmistolaisista kuin vasemmistolaisilla oikeistolaisista.
Puolustusministeriön rakennuksen julkisivu töhrittiin vaaleanpunaisella maalilla lauantain vastaisena yönä. Poliisi tutkii asiaa rikosnimikkeellä törkeä vahingonteko. Rikoksen tekijäksi on ilmoittautunut palestiinalaisia tukeva Palestine Action -järjestö, joka uhkaa “eskaloida toimintaansa”, ellei Suomi katkaise suhteitaan Israeliin ja peru asekauppoja.
Greta Thunbergin purjehdusreissulle osallistuneen aktivistiseurueen jäsenet ovat oman kertomansa mukaan valmiita vain rauhanomaiseen ja väkivallattomaan vastarintaan. Yksi Gretan purjehduskavereista on kuitenkin osallistunut terroristijärjestö Hizbollahin johtajan Hassan Nasrallahin hautajaisiin. Matkalle osallistunut ranskalainen vasemmistomeppi puolestaan väitti Hamasin kaappaaman vauvan, 4-vuotiaan lapsen sekä heidän äitinsä kuolleen Israelin miehityksen ja kolonisaation seurauksena.
Expressenin kolumnisti Sofie Löwenmark seurasi muslimiyhteisöjen verkostoitumista Ruotsissa. Hän kirjoittaa, että samaan aikaan, kun poliittisessa keskustelussa korostetaan integraatiota, vahvistuu rinnakkaisyhteiskunta muslimiyhteisöjen tiiviiden verkostojen voimalla. Eikä se ole hänen mukaansa sattumaa.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Ari Koponen raivostui uutisesta, joka koskee Peter Vesterbackan johdolla tapahtuvaa ulkomaalaisten opiskelijoiden maksullista rekrytointia suomalaisiin lukioihin.
Vaikka muualla länsimaissa puhutaan DEIn olevan mennyttä tai vähintään uudelleenmäärittelyn tarpeessa, Väestöliitto asettuu siilipuolustukseen DEIn puolesta ja syyttää globaaleja jättejä takinkääntäjiksi. Kampanja leimaa DEI-toimintojen karsimisen yksioikoisesti tasa-arvon vastaiseksi. Se sivuuttaa DEI:n ristiriitaisuudet ja perustellun kritiikin. Kampanja ei näytä pyrkivän rakentavaan keskusteluun haastavasta aiheesta. Vielä enemmän suomalaiset saattavat ihmetellä, kuuluuko polarisoiva DEI-aktivismi juuri Väestöliiton ydintehtäviin.
Perussuomalainen elinkeinoministeri Wille Rydman pitää blogissaan EU:n vaatimusta sukupuolettomista ammattinimikkeistä järjettömänä. Mies-päätteisten sanojen kieltäminen ei tee Rydmanin mielestä maailmasta rahtustakaan tasa-arvoisempaa, mutta suomen kielestä tällainen sensurointiyritys tekee köyhemmän, historiattomamman ja vähemmän ilmaisuvoimaisen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen uskoo, että tulevaisuudessa eri Euroopan maat tekevät kahdenkeskisiä sopimuksia rajattomista alueistaan ja vapaasta liikkuvuudesta. Tämä tulee johtamaan siihen, että maahanmuutossa epäonnistuneet valtiot joutuvat alistumaan rajatarkastuksiin naapurien suojellessa itseään.
