LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Vanhat mallit eivät enää päde rikosten torjunnassa, kun maailma ympärillä muuttuu. Raaistuva ja kansainvälistyvä rikollisuus edellyttää kovempia vastatoimia yhteiskunnalta kansalaisten suojelmiseksi. Esimerkkejä uudesta suunnasta löytyy muista Pohjoismaista.
Vankiaineksen profiili Suomessa on selvästi koventunut, koska yhä useampi vanki on taustaltaan moniongelmainen, väkivaltainen ja uusintarikollisuuteen taipuvainen. Tämä kehitys haastaa käsityksen siitä, että rikoksentekijöiden kuntoutus yksin riittäisi rikollisuuden torjumiseen, toteaa OTT Jyri Paasonen tuoreessa blogikirjoituksessaan.
Rikosten seuraamukset ovat Suomessa edelleen ja pohjoismaisittain katsottuna maltilliset. Järjestelmässä painottuvat yksilöllinen harkinta sekä rikoksentekijän kuntoutus.
– Vaikka rangaistusasteikkoja on kiristetty esimerkiksi seksuaali- ja väkivaltarikoksissa, koko seuraamusjärjestelmän rakenteellinen arviointi on puuttunut, Paasonen huomauttaa.
Monet pitkään totena hoetut käsitykset ovat osoittautuneet kiistanalaisiksi eli ”ei ole tutkimuksellisesti vakuuttavaa näyttöä siitä, että nykyiset seuraamuskäytännöt estäisivät tehokkaasti rikosten uusimista”. Myös turvallisuustilanne vankiloissa on heikentynyt viime vuosina.
Paasosen mukaan Suomessa olisikin perusteltua käynnistää laajempi arvio koko seuramusjärjestelmän rakenteesta, vaikuttavuudesta ja soveltuvuudesta nykyiseen tilanteeseen.
– Arvioinnin tulisi kattaa muun muassa mahdollisuus selkeyttää seuraamuslinjaa, yhdistää lievempiä seuraamusmuotoja sekä vahvistaa uhrien asemaa nykyistä johdonmukaisemmin.
Paasonen ottaa esille Ruotsissa käynnistetyn rikollisoikeudellisen uudistuksen, joka on laajin vuosikymmeniin. Uudistuksen taustalla on huoli vakavan rikollisuuden ja erityisesti jengirikollisuuden lisääntymisestä.
– Rikosoikeusjärjestelmän katsotaan jääneen jälkeen kehityksestä: rangaistukset eivät vastaa rikosten vakavuutta, seuraamusmuodot ovat monimutkaisia ja uhrien asema on jäänyt liian vähälle huomiolle, Paasonen kirjoittaa.
Uuden järjestelmän ytimessä on uuden “ehdollisen vankeuden” (villkorligt fängelse) käyttöönotto. Tuomio olisi tällöin “ymmärrettävä, vakavasti otettava ja käytännössä valvottavissa”.
Suunnitelmissa on Paasosen tietojen mukaan 50 rikosnimikkeen rangaistusasteikkojen muuttaminen. Elinkautiseen voitaisiin tuomita myös silloin, kun yksittäinen teko ei siihen oikeuttaisi, mutta rikosten kokonaisuus on riittävän raskas. Myös esitutkintavankeuden kynnystä lasketaan tietyissä vakavissa rikoksissa.
Tämä koskee esimerkiksi järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyviä tekoja.
Kovemmat tuomiot kasvattavat vankimääriä ja Ruotsinkin vankimäärän odotetaan kasvavan “dramaattisesti”. Tilanteeseen varaudutaan investoinneilla sekä vuokraamalla vankipaikkoja ulkomailta, kuten vaikkapa Virosta.
Järjestäytyneen rikollisuuden vastaisiin toimiin sisältyy runsaasti myös erilaisia tuki- ja suojelutoimia eri kohderyhmille, tiivistetään Poliisiammattikorkeakoulun raportissa 147. Vesa Muttilaisen, Pirjo Jukaraisen, Anni Limnellin, Emma Villmanin ja Markus Kaakisen selvityksessä kuvataan järjestäytyneen rikollisuuden vastaisia lähestymistapoja Tanskassa ja Ruotsissa.
Tuoreiden ja monipuolisten sisältöjensä vuoksi Tanskan ja Ruotsin uusia järjestäytyneen rikollisuuden vastaisia strategisia ohjelmia voidaan raportin mukaan pitää hyvinä esimerkkeinä muille maille. Kovenevan kriminaalipolitiikan piirteet ovat rantautuneet Tanskasta Ruotsiin.
Kyseisten maiden mallit tarjoavat esimerkkejä kovempien keinojen ja sosiaalise tuen yhdistämisestä. Tutkimusnäyttöön liittyiven puutteiden takia “ketterät” pilotit ja kokeilut ovat tärkeitä toimenpiteiden kehittämisessä.
Tarkastelu kohdistui erityisesti valikoitujen ohjelmien, projektien ja toimenpiteiden vaikutuksiin ja vaikuttavuuteen. Selvitys valmisteltiin Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittamassa ”Tackling Organized Crime: Viewpoints on Nordic Policies a Practices (TOC24)” -hankkeessa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Työelämässä tapahtuvaan hyväksikäyttöön ollaan puuttumassa entistä tiukemmin oikeusministeriön työryhmän jätettyä lausuntokierrokselle ehdotuksia rikoslain muuttamiseksi. Tavoitteena on sekä selkeyttää nykyistä sääntelyä että kiristää rangaistuksia, jotta työntekijöiden oikeudet turvattaisiin entistä paremmin.
Eduskunta päätti eilen uusista tiukennuksista aserikoksiin. Jatkossa törkeänä ampuma-aserikoksena tuomitaan myös luvattoman aseen kantaminen julkisella paikalla rikollisessa tarkoituksessa. Lisäksi törkeän tekomuodon vähimmäisrangaistusta korotetaan nykyisestä 4 kuukaudesta 2 vuoteen vankeutta.
Rikoslakiin tulee kaksi uutta rangaistuksen koventamisperustetta: rikoksen tekeminen osana rikollisjoukon toimintaa ja ns. nöyryytysväkivalta. Lisäksi alle 15-vuotiaan käyttäminen välikappaleena rikoksen tekemisessä tulee rangaistavaksi erillisenä rikoksena.
Oikeusministeriön hallinnonalalla tulee voimaan muutoksia 1. tammikuuta 2025 alkaen. Muun muassa avioliittoon pakottamisen rangaistavuutta selkeytetään, tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen kriminalisoidaan rikoslaissa entistä selkeämmin, lapsensurmaa koskeva lainsäännös kumotaan ja tappo on jatkossa vanhentumaton rikos.
Hallitus esittää aserikoksia koskevan lainsäädännön merkittävää uudistusta. Hallitusohjelman mukaisesti törkeän ampuma-aserikoksen vähimmäisrangaistus korotettaisiin kahdeksi vuodeksi vankeutta. Jatkossa tästä rikoksesta tuomittaisiin pääsääntöisesti ehdoton vankeusrangaistus.
Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila toteaa, että uudessa hallitusohjelmassa on tehty aito suunnanmuutos monella keskeisellä, erityisesti perussuomalaisille tärkeällä politiikan sektorilla. - Muutos näkyy etenkin etenkin kriminaalipolitiikassa ja rangaistusten kiristämisessä, Rostila toteaa.
Hallitus lisää rahaa vankiloihin uusien vankipaikkojen rakentamiseen. Lakivaliokunnan perussuomalaiset kansanedustajat iloitsevat hallituksen tekemästä kriminaalipolitiikasta ja sen lisärahoituksesta. Kansanedustajat näkevät toimet kansan oikeustajun mukaisina sekä turvallisuutta lisäävinä.
Viikon suosituimmat
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.
Maahanmuutto- ja integraatiopolitiikan pitää perustus tosiasioihin, ei näppituntumaan saatikka oletuksiin. Näin ajattelee tuore opetus- ja integraatioministeri Simona Mohamsson (ent. Mohammad). Yhteiset tasavertaisuuteen perustuvat arvot on hyväksyttävä, sillä ”lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”.
Ranska on päättänyt myöntää turvapaikkoja Gazan palestiinalaisille. Tie EU:n alueelle on nyt periaatteessa auki kahdelle miljoonalle uudelle pakolaiselle. Päätökseen on reagoitu voimakkaasti, sillä se voi johtaa pakolaistulvaan ja Hamasin terrroristien ujuttautumiseen Euroopan ytimeen.
Ammattiliittoon kuuluminen ei itsessään takaa turvaa työttömyyden varalta. Turvan takaa työttömyyskassan jäsenyys. Tämä ei ole selvää läheskään kaikille ammattiliittojen jäsenille.
Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuore arvo- ja asennetutkimus osoittaa, että suomalaisten asenteet ovat siirtyneet selvästi oikeistolaisempaan suuntaan kuluneen vuosikymmenen aikana. Suomalaisista noin puolet (49 prosenttia) asemoi itsensä poliittisesti oikealle, vajaa kolmannes vasemmalle (31 prosenttia) ja viidesosa (19 prosenttia) keskelle.
