
Garedew: “Jengit ja aseet eivät kuulu Suomen kaduille”
Eduskunta käsittelee tällä viikolla aserikosten rangaistusten kiristämistä.

PS ARKISTO
Eduskunta päätti eilen uusista tiukennuksista aserikoksiin. Jatkossa törkeänä ampuma-aserikoksena tuomitaan myös luvattoman aseen kantaminen julkisella paikalla rikollisessa tarkoituksessa. Lisäksi törkeän tekomuodon vähimmäisrangaistusta korotetaan nykyisestä 4 kuukaudesta 2 vuoteen vankeutta.
Vähimmäisrangaistuksena on luvassa ehdoton vankeusrangaistus nykyisen ehdollisen sijaan. Muutoksilla pyritään ennalta ehkäisemään luvattomien ampuma-aseiden yleistymistä kaduilla ja siten myös vakavia rikoksia.
Lakivaliokunnassa asiaan perehtynyt kansanedustaja Joakim Vigelius pitää tiukennuksia välttämättömänä.
– On vakava uhka, että yhä useammat rikolliset varustautuvat teräaseiden sijaan ampuma-asein. Se lisää alttiutta vakavaan väkivaltaan ja sivullisiin kohdistuvaan vahinkoon. Nyt tehdyn lakimuutoksen myötä aseistetut rikolliset tuomitaan ehdollisen sijaan jatkossa linnaan.
Vigeliuksen mukaan lain taustalla on muun muassa Ruotsissa nähdyt ongelmat aseväkivallan kanssa.
– Aseistautumiskierteen alkaessa sitä on vaikea pysäyttää. Pelkästään 2000-luvun aikana Ruotsi taantui yhdestä vähiten aseväkivaltaisesta maasta Euroopan aseväkivallan kärkisijoille.
Kuukausi sitten Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus tuomitsi katujengiläisen 11 vuodenvankeusrangaistukseen taposta, törkeästä ryöstöstä ja ampuma-aserikoksesta.
Käräjäoikeuden käsittelyssä on parhaillaan toinenkin katujengien välinen selkkaus, jossa muun muassa kahdeksaa ihmistä syytetään törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelusta.
– Ruotsissa herättiin liian myöhään. Saman kohtalon ehkäisemiseksi Suomi nyt sekä kiristää rangaistuksia, kitkee jengiytymistä että järkevöittää maahanmuuttopolitiikkaa, Vigelius toteaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Eduskunta käsittelee tällä viikolla aserikosten rangaistusten kiristämistä.

Oikeusministeriössä valmistellaan aserikosten rangaistusten ankaroittamista hallitusohjelman mukaisesti. Rahoitus rikoslain kiristämiselle varmistui budjettiriihessä.

Ruotsin porvarihallitus on laittanut liikkeelle mittavan määrän toimia jengirikollisuuden ja tappavan väkivallan hillitsemiseksi. Kaikesta huolimatta ampumiset jatkuvat entiseen tahtiin. Rikollisuus on päässyt jo niin syvälle hyvinvointiyhteiskunnan rakenteisiin, että käänne parempaan vaatii pitkäjänteisiä keinoja ja kärsimättömän paljon aikaa.

Ampumistapausten määrä on Ruotsissa ollut laskussa toista vuotta peräkkäin. Virkavalta huomasi kuitenkin tarkistuslaskennassa, että ilo oli osin ennenaikainen. Ampumisia oli vuonna 2024 itse asiassa 10 prosenttia enemmän kuin aiemmin oli kerrottu.

Eduskuntaan tuli 30.1.2025 hallituksen esitys, jossa esitetään merkittäviä muutoksia rikoslakiin. Esityksessä katujengeihin liittyviä rangaistuksia kovennetaan. Lakivaliokunnan perussuomalaiset kansanedustajat Juho Eerola ja Rami Lehtinen ovat tyytyväisiä esitykseen.

Viikon suosituimmat

Kotoutumiskoulutuksessa työskentelevän opettajan mukaan osa kotoutuksen opiskelijoista jää kiertämään koulutuksesta toiseen ilman, että kielitaito tai valmiudet työelämään kehittyvät riittävästi. Jos sama ihminen palaa vuodesta toiseen kotoutumisjärjestelmän lähtöruutuun, opettajan mielestä on kysyttävä, miksi järjestelmä ei toimi.

Ranskassa lauantaina järjestetyt laajat mielenosoitukset kärjistyivät väkivaltaisiksi mellakoiksi ja ryöstelyksi eri puolilla maata. Valtosa protestoijista käyttäytyi rauhallisesti, mutta videoiden mukaan kirjava joukko rikollisia käytti tilaisuutta hyväkseen kostaakseen yhteiskunnalle ja toteuttaakseen oikeudenmukaisuutta varastamalla.

Eläkkeet muodostavat noin neljänneksen julkisen talouden noin 160 miljardin euron kokonaismenoista eli noin 40 miljardia euroa. Valtion työntekijöiden eläkkeet maksetaan valtion talousarviosta. Julkisen talouden alijäämän vuoksi julkisia menoja on pakko karsia, siksi eläkejärjestelmänkin tulee osallistua talkoisiin, kirjoittaa tekniikan tohtori, kansantaloustieteilijä ja valtiovarainministerin talouspoliittinen erityisavustaja Jussi Lindgren.

Kolme maahanmuuttajaa kertoo kokemuksistaan siitä, millaista on asua Suomessa. He arvostavat demokratiaa ja turvallisuutta. Islamismi uhkaa vapautta täälläkin.

Ylen toimittaja leukailee verkostoitumispalvelu Linkedinissä että jospa kaikki perussuomalaiset siirrettäisiin pysyvästi Afrikan köyhille alueille. Ehdotus saa somessa arvoisensa vastaanoton.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra painottaa, ettei Ranskan mellakoissa ole kyse koululaisten tai perinteisten ranskalaisten protestista, vaan eräiden ryhmien systemaattisesta hyökkäyksestä yhteiskuntaa vastaan.

X-alustan käyttäjät antoivat Yleisradiolle yhteisöhuomautuksen harhaanjohtavasta uutisoinnista Ranskan mellakoista. Syy piilee Ylen jutussa ja X-somenostossa, joissa toimittajat kutsuvat mellakoitsijoita laajalti "nuoriksi". Tämä sanavalinta häivyttää tehokkaasti väkivallan ja ryöstelyn taustalla olevat vasemmistolaiset ryhmät.

Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila tyrmää Facebook-kirjoituksessaan STTK:n pääekonomistin Patrizio Lainan väitteet sosiaaliturvaleikkausten vaikutuksista ulkomaisiin osaajiin. Junnila muistuttaa, että Suomen oleskeluluvan tuloraja alittaa Ruotsin tason lähes puolella, ja vaatii rajan tuntuvaa nostamista. Junnilan mukaan talouskeskustelulla halutaan vain peittää SDP:n omien säästöesitysten täydellinen puuttuminen.

Italian poliisi ilmoitti ottaneensa sunnuntain mellakoissa kiinni 271 ihmistä. Milanossa naamioituneet vandaalit ryöstelivät liikkeitä, sytyttivät tulipaloja ja ottivat yhteen poliisin kanssa. Giorgia Melonin hallitus ei jää tuleen makaamaan vaan tuo armeijan kaduille.

Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen nostaa esiin Ranskan väkivaltaisten mellakoiden taustalla toimivia järjestöjä. Yhdysvaltalaismedian selvityksen mukaan protesteihin ja niiden tukiverkostoon on kytkeytynyt 54 järjestöä ja liikettä, joukossa äärivasemmistolaisia, kommunistisia ja antirasistisia toimijoita.

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää