
Garedew: “Jengit ja aseet eivät kuulu Suomen kaduille”
Eduskunta käsittelee tällä viikolla aserikosten rangaistusten kiristämistä.

PS ARKISTO
Eduskunta päätti eilen uusista tiukennuksista aserikoksiin. Jatkossa törkeänä ampuma-aserikoksena tuomitaan myös luvattoman aseen kantaminen julkisella paikalla rikollisessa tarkoituksessa. Lisäksi törkeän tekomuodon vähimmäisrangaistusta korotetaan nykyisestä 4 kuukaudesta 2 vuoteen vankeutta.
Vähimmäisrangaistuksena on luvassa ehdoton vankeusrangaistus nykyisen ehdollisen sijaan. Muutoksilla pyritään ennalta ehkäisemään luvattomien ampuma-aseiden yleistymistä kaduilla ja siten myös vakavia rikoksia.
Lakivaliokunnassa asiaan perehtynyt kansanedustaja Joakim Vigelius pitää tiukennuksia välttämättömänä.
– On vakava uhka, että yhä useammat rikolliset varustautuvat teräaseiden sijaan ampuma-asein. Se lisää alttiutta vakavaan väkivaltaan ja sivullisiin kohdistuvaan vahinkoon. Nyt tehdyn lakimuutoksen myötä aseistetut rikolliset tuomitaan ehdollisen sijaan jatkossa linnaan.
Vigeliuksen mukaan lain taustalla on muun muassa Ruotsissa nähdyt ongelmat aseväkivallan kanssa.
– Aseistautumiskierteen alkaessa sitä on vaikea pysäyttää. Pelkästään 2000-luvun aikana Ruotsi taantui yhdestä vähiten aseväkivaltaisesta maasta Euroopan aseväkivallan kärkisijoille.
Kuukausi sitten Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus tuomitsi katujengiläisen 11 vuodenvankeusrangaistukseen taposta, törkeästä ryöstöstä ja ampuma-aserikoksesta.
Käräjäoikeuden käsittelyssä on parhaillaan toinenkin katujengien välinen selkkaus, jossa muun muassa kahdeksaa ihmistä syytetään törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelusta.
– Ruotsissa herättiin liian myöhään. Saman kohtalon ehkäisemiseksi Suomi nyt sekä kiristää rangaistuksia, kitkee jengiytymistä että järkevöittää maahanmuuttopolitiikkaa, Vigelius toteaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Eduskunta käsittelee tällä viikolla aserikosten rangaistusten kiristämistä.

Oikeusministeriössä valmistellaan aserikosten rangaistusten ankaroittamista hallitusohjelman mukaisesti. Rahoitus rikoslain kiristämiselle varmistui budjettiriihessä.

Ruotsin porvarihallitus on laittanut liikkeelle mittavan määrän toimia jengirikollisuuden ja tappavan väkivallan hillitsemiseksi. Kaikesta huolimatta ampumiset jatkuvat entiseen tahtiin. Rikollisuus on päässyt jo niin syvälle hyvinvointiyhteiskunnan rakenteisiin, että käänne parempaan vaatii pitkäjänteisiä keinoja ja kärsimättömän paljon aikaa.

Ampumistapausten määrä on Ruotsissa ollut laskussa toista vuotta peräkkäin. Virkavalta huomasi kuitenkin tarkistuslaskennassa, että ilo oli osin ennenaikainen. Ampumisia oli vuonna 2024 itse asiassa 10 prosenttia enemmän kuin aiemmin oli kerrottu.

Eduskuntaan tuli 30.1.2025 hallituksen esitys, jossa esitetään merkittäviä muutoksia rikoslakiin. Esityksessä katujengeihin liittyviä rangaistuksia kovennetaan. Lakivaliokunnan perussuomalaiset kansanedustajat Juho Eerola ja Rami Lehtinen ovat tyytyväisiä esitykseen.

Viikon suosituimmat

Aiemmin Kelan pääjohtajanakin toiminut, entinen sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä (kesk) pitää hallituksen päättämiä järjestöleikkauksia mahdollisuutena, ei uhkana. Hänen mukaansa päällekkäistä järjestökenttää on karsittava, ja järjestöjen on yritysten tavoin kannettava vastuunsa taloudellisesti vaikeina aikoina.


Kelan maksamat keskeisimmät toimeentuloa turvaavat etuudet vieraskielisille ovat viime vuonna kasvaneet noin 1,8 miljardiin euroon. Osuus on viidenneksen koko väestöstä. Luvut käyvät ilmi Kelan tuoreesta julkaisusta.

Vastaanottokeskuksia ylläpitävät yksityiset yritykset ovat raportoineet hyvistä taoloudellisista tuloksista viimevuosiin asti. Satojen miljoonien liikevaihtoa pyörittävät firmat toimivat pääosin veronmaksajien rahoilla. Yrittäjien hunajapurkki on nyt sulkeutumassa, sillä hallitus on suitsinut turvapaikkaturismia ja maahanmuuttajien oma vastuu kotoutumisestaan korostuu.

Ceutan hallitsemattoman maahantulon aiheuttama kriisi on muuttumassa yhä vakavammaksi sisäpoliittiseksi ongelmaksi Espanjassa. Sadat tuhannet espanjalaiset osoittivat keskiviikkona mieltään eri puolilla maata vaatien ratkaisua Ceutan tilanteeseen ja pääministeri Pedro Sánchezin vasemmistohallituksen eroa. Madridissa poliisi vastasi mielenosoittajille kyynelkaasulla ja kumiluodeilla.

Kelan tuore tiedote kehuu, että aiempaa harvempi vieraskielinen saa toimeentulotukea. Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen tyrmää uutisoinnin puolitotuutena – samaan aikaan jo 41 prosenttia kaikesta toimeentulotuesta menee vieraskielisille.

Urheilujätti Nike tippuu indeksistä osakekurssin sukellettua lähes 80 prosenttia vuoden 2021 huipusta. Epäonnistunut vasemmistohenkinen markkinointi on kiihdyttänyt yhtiön alamäkeä.

Vaikka eliitti ja valtamedia muuta väittävät, maahanmuuttokriittisyys on tänään politiikan vuolainta valtavirtaa Euroopassa. Sen todistaa osaltaan entinen ruotsalainen kommunisti, joka oli liian kriittinen vasemmistopuolueelle. Nyt omassa puolueessaan näyttäisivät valtiopäivien ovet olevan apposen auki. Perusajatus on se, että kansalaisia on kahta lajia: “tuottavia ja loisivia”.

Oulussa 85-vuotiaan naisen törkeästä raiskauksesta tuomittu Nahom Hagos on jälleen syytettynä raiskauksesta. Kyseessä on jo kolmas raiskaussyyte, jota käsitellään oikeudessa.

Yhdysvaltain poliittisen polarisaation on usein liberaalissa mediassa selitetty johtuvan ennen kaikkea oikeiston radikalisoitumisesta. Nyt tuore vertaisarvioitu tutkimus haastaa tämän yleisen käsityksen. Yli 35 000 vastaajan pitkittäistutkimuksessa selvisi, että vuosina 1988–2024 vasemmistolaiset liikkuivat 11-kertaisesti enemmän vasemmalle kuin mitä oikeistolaiset oikealle.

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää