
Garedew: “Jengit ja aseet eivät kuulu Suomen kaduille”
Eduskunta käsittelee tällä viikolla aserikosten rangaistusten kiristämistä.

PS ARKISTO
Eduskunta päätti eilen uusista tiukennuksista aserikoksiin. Jatkossa törkeänä ampuma-aserikoksena tuomitaan myös luvattoman aseen kantaminen julkisella paikalla rikollisessa tarkoituksessa. Lisäksi törkeän tekomuodon vähimmäisrangaistusta korotetaan nykyisestä 4 kuukaudesta 2 vuoteen vankeutta.
Vähimmäisrangaistuksena on luvassa ehdoton vankeusrangaistus nykyisen ehdollisen sijaan. Muutoksilla pyritään ennalta ehkäisemään luvattomien ampuma-aseiden yleistymistä kaduilla ja siten myös vakavia rikoksia.
Lakivaliokunnassa asiaan perehtynyt kansanedustaja Joakim Vigelius pitää tiukennuksia välttämättömänä.
– On vakava uhka, että yhä useammat rikolliset varustautuvat teräaseiden sijaan ampuma-asein. Se lisää alttiutta vakavaan väkivaltaan ja sivullisiin kohdistuvaan vahinkoon. Nyt tehdyn lakimuutoksen myötä aseistetut rikolliset tuomitaan ehdollisen sijaan jatkossa linnaan.
Vigeliuksen mukaan lain taustalla on muun muassa Ruotsissa nähdyt ongelmat aseväkivallan kanssa.
– Aseistautumiskierteen alkaessa sitä on vaikea pysäyttää. Pelkästään 2000-luvun aikana Ruotsi taantui yhdestä vähiten aseväkivaltaisesta maasta Euroopan aseväkivallan kärkisijoille.
Kuukausi sitten Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus tuomitsi katujengiläisen 11 vuodenvankeusrangaistukseen taposta, törkeästä ryöstöstä ja ampuma-aserikoksesta.
Käräjäoikeuden käsittelyssä on parhaillaan toinenkin katujengien välinen selkkaus, jossa muun muassa kahdeksaa ihmistä syytetään törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelusta.
– Ruotsissa herättiin liian myöhään. Saman kohtalon ehkäisemiseksi Suomi nyt sekä kiristää rangaistuksia, kitkee jengiytymistä että järkevöittää maahanmuuttopolitiikkaa, Vigelius toteaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Eduskunta käsittelee tällä viikolla aserikosten rangaistusten kiristämistä.

Oikeusministeriössä valmistellaan aserikosten rangaistusten ankaroittamista hallitusohjelman mukaisesti. Rahoitus rikoslain kiristämiselle varmistui budjettiriihessä.

Ruotsin porvarihallitus on laittanut liikkeelle mittavan määrän toimia jengirikollisuuden ja tappavan väkivallan hillitsemiseksi. Kaikesta huolimatta ampumiset jatkuvat entiseen tahtiin. Rikollisuus on päässyt jo niin syvälle hyvinvointiyhteiskunnan rakenteisiin, että käänne parempaan vaatii pitkäjänteisiä keinoja ja kärsimättömän paljon aikaa.

Ampumistapausten määrä on Ruotsissa ollut laskussa toista vuotta peräkkäin. Virkavalta huomasi kuitenkin tarkistuslaskennassa, että ilo oli osin ennenaikainen. Ampumisia oli vuonna 2024 itse asiassa 10 prosenttia enemmän kuin aiemmin oli kerrottu.

Eduskuntaan tuli 30.1.2025 hallituksen esitys, jossa esitetään merkittäviä muutoksia rikoslakiin. Esityksessä katujengeihin liittyviä rangaistuksia kovennetaan. Lakivaliokunnan perussuomalaiset kansanedustajat Juho Eerola ja Rami Lehtinen ovat tyytyväisiä esitykseen.

Viikon suosituimmat

Kansainvälinen talouslehti Financial Times (FT) on julkaissut analyysin Suomen ja Espanjan työmarkkinoiden kehityksestä. Lehden artikkeli tarjoaa kylmää vettä niiden suomalaisten puolueiden niskaan, jotka ovat vuosia väittäneet kehitysmaamaahanmuuton olevan ratkaisu Suomen huoltosuhdeongelmiin ja työvoimapulaan. FT:n analyysi osoittaa selvästi, miksi Suomen korkean osaamisen talousmalli ja SDP:nkin haikailema massasiirtolaisuus ovat täysin yhteensopimaton yhtälö.

Kansanedustaja Joakim Vigelius kritisoi Ylen sisältövalintoja ja rahoitusta. Hänen mukaansa yhtiö on etääntynyt julkisen palvelun ydintehtävistään ja käyttää verovaroja liiaksi viihteeseen. Vigelius ehdottaa 100 miljoonan euron budjettileikkausta ja painopisteen siirtämistä luotettavaan uutisointiin, kriisiviestintään ja suomalaisen kulttuurin tukemiseen.

Kesäkuu tuo mukanaan tutun rituaalin: vihervasemmisto vaatii kuntia liputtamaan sateenkaarilipulla, ja kunnat jakautuvat. Suomen lipun nostamisesta on laki. Pride‑liputuksesta ei. Kieltäytyviin kuntiin kohdistuu poliittista painostusta kuin kyse olisi virkavelvollisuuden laiminlyönnistä.

Yle uutisoi vakavasta potilasturvallisuustapauksesta kotihoitoyhtiö Keltakulta Hoivassa Uudellamaalla. Hoitajat kirjoittivat asiakkaiden hoitoraportteja käännössovellusten avulla, ja kun kirjaukset paljastuivat, toimitusjohtaja kävi siistimässä ne jälkikäteen. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kritisoi tapausta ankarasti.

Intiasta Suomeen opiskelemaan vuonna 2021 tullut mies on tuomittu neljän vuoden vankeuteen lapsenraiskauksesta ja huumausainerikoksesta.

Poliisina ja tutkinnanjohtajana työskennellyt perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen arvioi, että huumerikollisuuden kansainvälistymisen ensimerkit sekä nuorten rikollisuuden ongelmat olivat nähtävissä jo vuosia sitten. Hänen mukaansa viranomaiset ja poliitikot eivät kuitenkaan käsitelleet kehitystä julkisuudessa riittävän avoimesti.

Henkilöautot, bussit ja asunnot paloivat soihtuina yössä, kun raaka veitsihyökkäys kärjistyi katuväkivallaksi eri puolilla Pohjois-Irlantia. Belfastissa tapahtunut puukotus oli saanut ihmiset suunniltaan. Sudanilaismies viilteli hirvittävästi uhriaan keittiöveitsellä ja kuvat sosiaalisessa mediassa kiihdyttivät kansalaiset raivoon.

Eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä hallituksen esitys kansalaisuuslain kiristämisestä, jonka näkyvin uudistus on uusi kansalaisuuskoe. Kansalaisuuskokeen suorittamisvelvoitteesta järkyttynyt vasemmisto-oppositio perustelee kielteistä kantaansa muun muassa mahdollisella psykologisella stressillä, jota kokeen suorittaminen saattaa aiheuttaa kansalaisuutta hakeville.

Yle julkisti eilen selvityksen kotihoitoyhtiö Keltakullan hoivasta: Osa hoitajista ei kyennyt vastaamaan suomeksi edes yksinkertaisiin kysymyksiin. Hoitajat laativat asiakaskirjaukset käännössovelluksen avulla. Tapaus on jälleen todiste ongelmasta, josta perussuomalaiset ovat varoittaneet jo vuosia – ja jota SDP on pyrkinyt vähättelemään ja selittämään pois.

Ison-Britannian keskuspankin päätös poistaa maan historialliset merkkihenkilöt puntaseteleistä on herättänyt kansainvälistä huomiota. Tapaus on noussut kiistaksi historiasta ja kansallisesta identiteetistä. Keskuspankille laaditun raportin mukaan osa ihmisistä saattaa nähdä Winston Churchillin, Alan Turingin ja Jane Austenin kaltaiset hahmot elitistisinä, kiistanalaisina ja liian vanhahtavina. Historiallisten henkilömuotokuvien tilalle raportin laatinut Savanta esittää inklusiivisuuden nimissä luontoaiheita. Bank of England kiistää tehneensä päätöksen yksinomaan Savantan raportin perusteella ja vetoaa "seteliturvallisuuteen" sekä yleisön toiveisiin. Konservatiivivaikuttajat ovat arvostelleet ratkaisua woke‑henkiseksi pyrkimykseksi pyyhkiä Britannian historiaa pois julkisesta kuvastosta. Heidän mukaansa päätös on peruttava.

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää