Eduskunnan torstain kyselytunnilla käytiin keskustelu hyvinvointialueiden rahoitusmallista. Perussuomalaisten kansanedustaja Anne Rintamäki totesi, että viime hallituskaudella tehdyn sote-uudistuksen keskeisimmäksi ongelmaksi on osoittautunut nimenomaan rahoitusmalli.
– Kaikki ovat harvinaisen yksimielisiä siitä, että rahoitusmalli on huono ja epäoikeudenmukainen, vaikka perustelut vaihtelevatkin.
Rintamäki jatkoi, että ehkä eniten kritiikkiä on viime aikoina herättänyt rahoitusmallin keskeisenä osana oleva THL:n diagnoosimalli.
– Kun asiakastietojärjestelmät jätettiin yhtenäistämättä ja keskeinen säästömahdollisuus hukattiin, jouduttiin tilanteeseen, jossa saatavilla olevan tiedon laatu riippuu pitkälti käytössä olevasta potilastietojärjestelmästä. Diagnoosimäärissä alueiden välillä on selittämättömiä, jopa monikymmenkertaisia eroja.
Rahoituslakia korjattava suunnitelmallisesti
Muutokset tietopohjassa vaikuttavat rahoitukseen viiveellä. Ensi vuoden rahoituksessa siirrytään käyttämään hyvinvointialueilta kerättyä tietoa vuodelta 2023.
Hyvinvointialueiden rahoitusmallia on kehitetty vaiheittain hallituskauden aikana. Rahoitusmallin kehittämisen kolmatta vaihetta valmistellaan parhaillaan, ja esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle keväällä 2026. Esimerkiksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (hyte) kerrointa on jo nostettu. Tuoreimpana toimena sote-rahoituksen diagnoositietojen toimittamista ja tietopohjan varmennusta läpivalaisemaan nimitetään selvityshenkilö.
Perussuomalaiset pitää tärkeänä, että rahoituslakia korjataan suunnitelmallisesti ja tietopohjan ymmärrettävyyttä parannetaan. Työ rahoituslain korjaamisen osalta jatkuu vielä pitkään, myös ensi hallituskaudella. Suomi tarvitsee entistä parempaa tiedolla johtamista.