

LEHTIKUVA
RKP:lle jälleen merkittävä poliittinen virkanimitys
RKP:n suotuisasti alkanut virkaketju täydentyy oikein jymyviralla, kun ulkoasiainministeriön valtiosihteeriksi valitaan alivaltiosihteeri Peter Stenlund (r.). Stenlund toimi RKP:n puoluesihteerinä ennen kuin hän siirtyi ulkoministeriön palvelukseen vuonna 1995.
Aiemmin oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) valitsi kieliasiainneuvokseksi RKP:n eduskuntaryhmän lainsäädäntösihteeri Corinna Tammenmaan.
Puolustusministeri Carl Haglund puolestaan nimitti ministeriönsä viestintäjohtajaksi puolueensa taustavaikuttajan Max Arhippaisen, entisen Hufvudstadsbladetin päätoimittajan, Suomenruotsalaisten kansankäräjien puheenjohtajan ja RKP:n nuorisojärjestön Svensk Ungdomin puheenjohtajan.
Kovin virka
Ulkoasiainministeriön valtiosihteeriys on näihin virkoihin verrattuna eri tasolla. Se on kova saavutus RKP:lle. Mutta liittyykö siihen kähmintää?
Stenlundin valinnan on lehtitietojen mukaan jo tehnyt ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.), siis eri puolueen ministeri. Entä muut hakijat? Miksei haku ole julkinen?
– Ulkoministeriön valtiosihteerin virka täytetään ulkoasiainhallintolain mukaan haettavaksi julistamatta. Se on osa diplomaattiuran tehtäväkiertoa ja sillä on omat kelpoisuusehtonsa. Se käsitellään samalla kun muutkin UM:n korkean tason nimitykset, joita ministeriössä ja suurlähetystöissä oli tänä syksynä 21 tehtävään tai virkaan. Se on ihan erilainen prosessi kuin muiden ministeriöiden kansliapäälliköiden viran tai muiden tavallisten valtion virkojen täyttäminen, ulkoministeriön henkilöstöjohtaja Vesa Lehtonen kertoo.
”Ei riko julkisuuslakia”
Lehtosen mukaan menettely ei riko jo 10 vuotta voimassa ollutta julkisuuslakia. Diplomaattiuran tehtäväkierron salaisuus perustuu myös vanhaan diplomaattiseen käytäntöön, jossa asemamaan hallitukselle varataan mahdollisuus kieltää tai hyväksyä lähettäjämaan ehdottama ehdokas edustuston päälliköksi ennen kuin hänet nimitetään. Tämän vuoksi valittavaksi ajateltu henkilö pidetään salassa ennen nimitystä. Tehtäviin ei haeta – henkilö vain ilmaisee kiinnostuksensa tehtäväkierron eri tehtäviin.
Koska valtiosihteerin virka kuuluu samaan ulkoministeriön tehtäväkiertoon ja virkapakettiin ja diplomaattiuran virkamiehet ilmoittavat kiinnostuksensa moniin tehtäviin samanaikaisesti, salaisuus koskee myös valtiosihteerin virkaan kiinnostuksensa ilmoittaneita.
Poikkeuksella mentiin
Ehtoihin kuuluu kansainvälisten asioiden valmistelukurssin kavaku:n käyminen ja siihen liittyvä noin kahden vuoden harjoittelujakso. Sen jälkeen uralla edetään suljetussa tehtäväkierrossa, johon liittyy myös siirtymisvelvollisuus.
Stenlund valitaan kuitenkin erivapaudella, koska hän ei ole käynyt UM:n virkoihin pätevöittävää kavaku-kurssia.
– Yleensä tällainen asia nousee esille silloin, kun henkilö nimitetään diplomaattiuran virkaan ensimmäistä kertaa. Kun aikaa kuluu 15-20 vuotta, henkilö kerää meriittejä urakierrollaan tavalliseen tapaan. Erivapaus täytyy kuitenkin mainita aina, kun seuraava virka tai tehtävä sisältää diplomaattiuran yleiset kelpoisuusehdot, Lehtonen sanoo.
Ministeriön kautta
Diplomaatiksi on päässyt erivapaudella myös kuuluisia poliitikoita: vuonna 2002 diplomaatiksi ryhtyi kokoomuksen Jari Vilén, joka siirtyi Unkarin suurlähettilääksi ulkomaankauppaministerin tehtävästä. RKP:n Olé Norrback toimi ulkomaankauppaministerinä ja pohjoismaisena yhteistyöministerinä Paavo Lipposen (sd.) ensimmäisessä hallituksessa 1995-1999. Esko Ahon (kesk.) hallituksessa hän toimi pohjoismaisena yhteistyöministerinä ja liikenneministerinä 1991-1995.
Peter Stenlund kuului Norrbackin avustajakuntaan ulkoasiainministeriössä vuoteen 1995 saakka, jolloin hän siirtyi ulkoasiainministeriön palvelukseen erivapaudella. Norrback siirtyi ministerinuransa jälkeen myös diplomaatin uralle erivapaudella ensin ja sittemmin Kreikkaan, mistä hän palasi 2007.
Stenlund työskenteli ministerin virka-arvolla Tukholman lähetystössä 2003-2006 ja siirtyi sieltä Osloon suurlähettilääksi 2006-2010, jolloin hänet valittiin ulkoasiainministeriön alivaltiosihteeriksi. Ministerien ja avustajana toimineen Stenlundin valinta ulkoministeriön tehtäviin virkakierron ohi liittyy siis henkilöiden toimimiseen ulkoministeriössä ministerinä tai avustajana, mikä voi poikia puolueelle korkean valtiosihteerin paikan jopa vuosikymmenten jälkeen.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Kymmenen vuotta Suomessa ja edelleen tulkki mukana – onko tämä onnistunutta kotoutumista?
Kotoutumiskoulutuksessa työskentelevän opettajan mukaan osa kotoutuksen opiskelijoista jää kiertämään koulutuksesta toiseen ilman, että kielitaito tai valmiudet työelämään kehittyvät riittävästi. Jos sama ihminen palaa vuodesta toiseen kotoutumisjärjestelmän lähtöruutuun, opettajan mielestä on kysyttävä, miksi järjestelmä ei toimi.

800 000 osoitti mieltään Ranskassa: Kauppoja ryöstettiin, ikkunat palasiksi ja autot tulessa – levotonta myös muualla Euroopassa
Ranskassa lauantaina järjestetyt laajat mielenosoitukset kärjistyivät väkivaltaisiksi mellakoiksi ja ryöstelyksi eri puolilla maata. Valtosa protestoijista käyttäytyi rauhallisesti, mutta videoiden mukaan kirjava joukko rikollisia käytti tilaisuutta hyväkseen kostaakseen yhteiskunnalle ja toteuttaakseen oikeudenmukaisuutta varastamalla.

Iranista Suomeen muuttanut Minna Tilbe: ”Olemme paenneet islamismia ja uskonnollista sortoa”
Kolme maahanmuuttajaa kertoo kokemuksistaan siitä, millaista on asua Suomessa. He arvostavat demokratiaa ja turvallisuutta. Islamismi uhkaa vapautta täälläkin.

Purra Ranskan tuhoisista mellakoista: ”Kehitysmaalaiset taustat ja islamistiset vaikutteet näkyvät”
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra painottaa, ettei Ranskan mellakoissa ole kyse koululaisten tai perinteisten ranskalaisten protestista, vaan eräiden ryhmien systemaattisesta hyökkäyksestä yhteiskuntaa vastaan.

Ranska taas kaaoksen kourissa – kapina leviää koko yhteiskuntaan
Mielenosoitukset ravistelevat jälleen Ranskaa ja kaaos on leviämässä koko yhteiskuntaan. Jo lauantaina puoleen päivään mennessä maassa oli täysi rähinä päällä ja iltaan mennessä levottomuuksien odotetaan kärjistyvän kansanjoukkojen kasvaessa. Nyt liikkeellä ovat myös maanviljelijät, ammattiliitot ja vuodelta 2018 tunnetuksi tulleet keltaliivit.

Yle pyrki harhauttamaan kutsumalla Ranskan mellakoitsijoita ”nuoriksi” – seurauksena yhteisöhuomautus X-alustalla
X-alustan käyttäjät antoivat Yleisradiolle yhteisöhuomautuksen harhaanjohtavasta uutisoinnista Ranskan mellakoista. Syy piilee Ylen jutussa ja X-somenostossa, joissa toimittajat kutsuvat mellakoitsijoita laajalti "nuoriksi". Tämä sanavalinta häivyttää tehokkaasti väkivallan ja ryöstelyn taustalla olevat vasemmistolaiset ryhmät.

Italia reagoi nopeasti mellakointiin – armeija kaduille
Italian poliisi ilmoitti ottaneensa sunnuntain mellakoissa kiinni 271 ihmistä. Milanossa naamioituneet vandaalit ryöstelivät liikkeitä, sytyttivät tulipaloja ja ottivat yhteen poliisin kanssa. Giorgia Melonin hallitus ei jää tuleen makaamaan vaan tuo armeijan kaduille.

Antikainen Ranskan kaaoksesta: Tässä näkyy, miten käy, kun kutsut kehitysmaan kylään
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen nostaa esiin Ranskan väkivaltaisten mellakoiden taustalla toimivia järjestöjä. Yhdysvaltalaismedian selvityksen mukaan protesteihin ja niiden tukiverkostoon on kytkeytynyt 54 järjestöä ja liikettä, joukossa äärivasemmistolaisia, kommunistisia ja antirasistisia toimijoita.

Vihreät nuoret poliitikot esittävät ilmaista rahaa maahanmuuttajille – Koponen: ”Se tie on nähty jo, ja tulokset ovat huolestuttavia”
Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen tyrmää vihreiden nuorten poliitikkojen esittämän ajatuksen perustulokokeilusta maahanmuuttajataustaisille Suomessa asuville. Koposen mukaan ajatus vastikkeettomasta rahasta ei-kansalaisille on talouden kannalta kestämätön ja yhteiskunnallisesti tuhoisa.

Aittakumpu: Milloin äärivasemmiston ja islamistien yhteys tunnustetaan myös Suomessa?
Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu toteaa, että Ranskan väkivaltaiset mellakat eivät ole pelkkää taloudellisesta tyytymättömyydestä johtuvaa lukiolaisten mielenilmausta, vaikka Suomessa esimerkiksi Yle on toistuvasti koettanut luoda sellaista kuvaa.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Lue uusin: PS-lehti 4/2026

Lue lisää
PS-Naiset 2/2026

Lue lisää
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää













