Vapaa kielivalinta ry:n puheenjohtaja, professori Ilmari Rostila kiittelee hallitusta alueellisen kielikokeilun aloittamisesta Suomen kouluissa.

– Kokeilulle on olemassa selvä tarve. Peruskoululaisten kielitaito on typistynyt kahteen pakolliseen kieleen – ruotsiin ja englantiin. Vain joka viides oppilas opettelee vapaaehtoisia kieliä, esimerkiksi saksaa, ranskaa, venäjää tai espanjaa.

– Suomalaisten kielitaito on yksipuolistunut. Tiesitkö, että lukiolaisista saksaa opiskeli vuonna 2003 vielä lähes kolmannes (30,6 %), mutta vuonna 2013 enää runsas kymmenesosa (12,7 %)? Ranskan kielen lukijoiden osuus putosi samana aikana lukiossa noin kolmanneksen, Rostila kirjoittaa Iltalehden blogissaan.

Kokeilun säännöissä viilattavaa

Rostilan mielestä esitetyissä kokeilun säännöissä on kuitenkin vielä viilattavaa.

– On hyvä, että ammattikoulu- ja lukiotutkinto voitaisiin tehdä ilman ruotsin opintoja, mutta on huono asia, että vapautus ruotsin opinnoista ei ulottuisi korkeakoulu- (amk) ja yliopistotutkintoihin. Kokeiluun osallistuvat eivät siis voisi saada korkeakoulu- (amk) ja yliopistotutkintoa ilman pakollisia ruotsin opintoja.

– Käytännössä ruotsin opiskelun työtaakka siirtyisi jatko-opintotasolle. Tämä saattaa aiheuttaa vanhemmissa epävarmuutta ajatellen lapsen jatko-opintoja, mikä voi vähentää osallistumishalukkuutta. Tämä taas voi uhata kokeilun onnistumista ja siitä saatavan tiedon laatua ja hyödyllisyyttä ajatellen valinnaisuuden lisääntymisen vaikutusta kielitaidon laajentumiseen. Asetelma saattaa myös lannistaa nuorta, jolla ei ole ruotsin opintoja, hakeutumasta jatko-opintoihin, Rostila toteaa.

Rostila kannustaisi kuntia hakeutumaan kokeiluun esimerkiksi korvaamalla kunnille kokeilun aiheuttamia kustannuksia.

SUOMEN UUTISET