Rukoustauot eivät kuulu julkisen sektorin työaikaan Ruotsissa

Rukoustaukojen pitäminen työaikana on kirvoittanut melkoisen keskustelun Ruotsissa. Ruotsidemokraattien valtiopäiväedustaja ja sosiaalivaliokunnan jäsen Jonas Andersson lyö lisää löylyä sananvääntöön Expressenin mielipidekirjoituksessa. Viesti on selvä: Veronmaksajien rahoilla rukoileminen ei kuulu julkisen sektorin työntekijän toimenkuvaan.

Bromöllan kunta on hiljattain ottanut kantaa siihen, miten kunnallinen työnantaja suhtautuu uskonnon harjoittamiseen työaikana. Kunta on kieltänyt työntekijöiden rukoushetket. Bromölla saattaa linjata koko kuntasektorin kantaa uskonnollisten rituaalien harjoittamiseen. Seuraavaksi on todennäköisesti odotettavissa kannanotto uskontoon liittyvään pukeutumiseen työpaikalla.

Uskonto on yksityisasia

– Uskonto on jokaisen yksityisasia, eikä kunnalla tai valtiolla ole siihen sananvaltaa, kirjoittaa valtiopäiväedustaja Andersson.

– Tämä tarkoittaa myös sitä, ettei kunnalla tai valtiolla ole minkäänlaista velvollisuutta tukea uskonnon harjoittamista. Veronmaksajat sen sijaan odottavat parasta mahdollista palveluita heiltä, joiden palkan he veroillaan maksavat.

Andersson ottaaa kantaa myös siihen, voiko uskonto näkyä työntekijän pukeutumisessa. Moniarvoisessa maassa vallitsee uskonnonvapaus ja se on eräs yhteiskunnan perusarvoista.

– Kunnan tai valtion töissä, joissa on käytettävä univormua tai muuten yhtenäistä työvaatetusta, ei työntekijä voi omalla vaatetuksellaan ottaa kantaa minkään uskonnon puolesta.

Andersson tosin kirjoittaa, että ”ristin, Thorin vasaran tai muun vastaavan korun kantaminen vaatteiden alla onkin sitten jo tulkinnanvarainen kysymys”.

Työaikana tehdään töitä

Facebookissa Ruotsidemokraattien sivulla Jonas Anderssonin mielipidekirjoitus on herättänyt monenmoisia kommentteja. Pääviesti on se, että työaikana tehdään töitä ja jos siltä tuntuu, niin sitten vapaa-aikana rukoillaan. Useat kommentaattorit epäilevät, että on olemassa uskontoja, joiden harjoittajien pitää rukoilla niin ahkerasti, ettei siinä sivussa ehdi töitä tehdä.

Kommenteissa vihjataan myös, että on olemassa valtioita, joissa on jopa pakko rukoilla työaikana. Sinne voi suunnata töihin, jos kovasti rukoiluttaa.

Somehenkilö P. Virtanen sanoo useasti rukoilleensa kevyttä työvuoroa, parempaa työnantajaa ja lisää liksaa. Eipä ole tuottanut tulosta, niinpä hän omasta mielestään tarvitsee ”lisää rukousaikaa työpäivään”.