

PS ARKISTO
Sara Seppäsen kolumni: Kristillisen kulttuuriperintömme tuntemus on osa yleissivistystä
Joulun lähestyessä lähestyy myös vuosittainen keskustelu siitä, onko lasten soveliasta osallistua joulukirkkoon tai seimikuvaelmaan, ja samaa keskustelua käydään keväisin Suvivirren osalta. Viime vuonna Händelin Messias-oratorion esittäminen koululaisille puolestaan peruttiin tämän barokin mestariteoksen sisältämien kristillisten viitteiden vuoksi.
Tulemmeko kuitenkaan ajatelleiksi, kuinka suuri vaikutus kristinuskolla on ollut kulttuurimme ja yhteiskuntamme rakentumiseen? Niin suuri, että ilman näiden juurien tuntemusta menetämme jotain aivan olennaista.
Seitsemän viikonpäiväämme ovat raamatullista alkuperää. Myös sunnuntain palkanlisän juuret ovat kristillisen pyhäpäivän kunnioittamisessa; Raamatun luomiskertomuksessa Jumala lepäsi seitsemäntenä päivänä luotuaan maailman edeltävinä kuutena päivänä. Arkipyhät vappua lukuun ottamatta ovat kristillistä alkuperää. Sitä on myös koko ajanlaskumme ajoittaessamme asioita aikajanalle ennen ja jälkeen Kristuksen syntymän.
Monet almanakkamme nimet ovat raamatullista alkuperää joko sellaisinaan tai erilaisina johdoksina.
Raamattu oli ensimmäinen painettu kirja Euroopassa, kun Johannes Gutenberg painoi sen Saksassa vuonna 1455. Tämän läpimurron ansiosta myös muuta painettua kirjallisuutta alettiin tuottaa laajemmassa mittakaavassa.
Lukutaidon historia ankkuroituu Suomessakin vahvasti Raamattuun ja kinkeriperinteeseen. Kinkerit olivat tilaisuuksia, joissa esimerkiksi papin johdolla opeteltiin lukemaan katekismuksen ja Raamatun avulla sekä opeteltiin tekstejä ulkoa. Kinkereitä järjestettiin kansakoulujen yleistymiseen asti, mutta perinteeseen saattaa toisinaan törmätä edelleenkin.
Yliopistolaitoksen synnyn alkukimmoke oli myös vahvasti kristillinen, kun kirkko tarvitsi lukutaitoista ja oppinutta papistoa messujen johtamiseen. Euroopan ensimmäiset yliopistot syntyivät 1000–1200-luvuilla, ja niistä lähes kaikki kehittyivät kirkollisten katedraali- ja luostarikoulujen pohjalta.
Ajatus ihmisarvosta ja sairaiden ja heikoimmassa asemassa olevien auttamisesta perustuu Raamatun opetukseen. Kristityt olivat jo Rooman valtakunnan aikoina niitä, jotka ottivat esimerkiksi kaduille hylättyjä lapsia huomaansa. Samoin naisten asema parani kristinuskon vaikutuksesta. Jo Jeesus itse oli radikaali antaessaan naisille ihmisarvon ja nostaessaan heitä lähipiiriinsä tavalla, joka ikuistui Raamatun lehdille.
Oikeusjärjestelmämme on aikanaan rakennettu Raamatun kymmenen käskyn perustalle. ”Älä tapa”, ”älä tavoittele lähimmäisesi omaisuutta” ja monet muut periaatteet pohjautuvat edelleen tuohon säädöskokoelmaan.
Monet historian tuntemat hienot musiikin, taiteen, arkkitehtuurin ja kirjallisuuden teokset olisivat jääneet syntymättä ilman kristinuskon myötävaikutusta.
Kristinusko ei siis ole taantumuksellista. Päinvastoin, se on tuonut yhteiskuntaamme ja kulttuuriimme valtavasti hyvää ja on edelleen koossa pitävä ja korjaava voima, jos annamme sen olla sitä.
Kaikesta tästä johtopäätöksenä näen, että kristillisen uskonnon opetus kouluissa on edelleen hyvin tärkeää. Monen lapsen ja nuoren kosketuspinta kristillisyyteen on ohut, ja siksi on tärkeää, että tämä yleissivistys syntyy koulussa.
Arvotyhjiötä ei ole olemassakaan. Jos luovumme kristillisestä perinteestämme ja juuristamme, tyhjiö kyllä täyttyy. Merkkejä tästä on nähtävissä, kun Vaasassa muslimiyhteisö tahtoisi ostaa kirkon ja rakentaa siitä moskeijan tai kun hindulaisia käytänteitä joogasta meditaatioon ulotetaan kirkkoihin ja kouluihin.
Tarvitsemme arvojen kunnianpalautuksen. Kristinusko opettaa meille esimerkiksi vastuullisuutta, itsehillintää ja kohtuutta, rehellisyyttä ja suoraselkäisyyttä, hyväntahtoisuutta ja laupeutta, tyytyväisyyttä ja kiitollisuutta, kärsivällisyyttä ja periksiantamattomuutta, rauhaa, lojaaliutta ja sitoutumista. Juuri nämä ovat niitä arvoja, joiden pohjalle vahvat yksilöt ja koko yhteiskunta rakentuvat.
Turkissa oli aikoinaan kukoistavia kristillisiä seurakuntia, joiden jäljet näkyvät enää arkeologisissa kohteissa. Maan väestöstä noin 0,2 % on kristittyjä. Kirkonkellojen sijaan kaikuvat minareettien rukouskutsut.
Ellemme rohkeasti herää tuntemaan ylpeyttä kulttuuriperinnöstämme ja juuristamme ja puolustamaan niitä, meille on vaarassa käydä samoin.
Kristinuskon sanoma on täynnä toivoa. Pimeässä loistaa valo; katuva saa anteeksi; elämä ei pääty kuolemaan.
Tästä kaikesta lapsemme ja nuoremme ansaitsevat kuulla. Kristinuskosta riisutun arvoraadon sanoma on, ettei toivoa loppujen lopuksi ole. Se jos mikä synnyttää toivottomuutta ja näköalattomuutta.
SARA SEPPÄNEN
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Sara Seppänen koulujen katsomusaineiden tulevaisuudesta: Suvivirsi soikoon!

Oikeusministeri Leena Meri Kalevalan päivänä: Kansalliskielten asema on vahva

Kansanedustajat tyytyväisiä eduskunnan panostuksiin – rahoitusta sotaveteraaneille, reserviläisille ja Pohjois-Karjalaan

Hallitus kunnioittaa suomalaista kulttuuriperintöä – kansanedustaja Garedew: Ihmisarvon kunnioittaminen ja heikoimmista huolehtiminen nousevat kristillisistä arvoista

Hallitusohjelmassa vahvat kirjaukset sananvapaudesta ja suomalaisuudesta – ”Woketus on peruttu”

Kehitysyhteistyössä pitää huomioida myös kristittyjen uskonnonvapaus – Tavio vaatii hallitusta reagoimaan pahenevaan kristittyjen vainoamiseen
Viikon suosituimmat

Valtiopäiväedustaja Mohamed Alin sepittämässä tarinassa juuri mikään ei ole totta – vasemmistopuolueen johto ampuu itseään jalkaan katsoessaan tumput suorina uskomatonta farssia
Ruotsin vasemmistopuolueen kansanedustaja Mohamed Alin ympärillä vellova skandaali jatkaa paisumista. Epäillyn vaalivilpin, ulosottovelkojen ja maksamattomien elatusmaksujen jälkeen hänen ansioluettelostaan on paljastunut roppakaupalla virheellisiä tietoja. Nyt myös vasemmiston omat jäsenet syyttävät puoluejohtoa ideologiansa hylkäämisestä.

Palestiina-verkosto soluttautuu kirkkoon – diakoni: ”Toiminnassa natsismin merkkejä”
Diakoni arvostelee kovin sanoin Sumud-verkoston toimintaa siitä, että se pyrki vaikuttamaan seurakuntavaaliehdokkaisiin kehottamalla heitä allekirjoittamaan vaalilupauksen, jossa boikotoidaan israelilaisia tuotteita.

Greta Thunberg nauraa räkätti perustamalleen ilmastoliikkeelle – ”Vieläkö ne tekevät sitä?”
Greta Thunbergin yllättävä haastatteluhekotus on saanut ilmastoliikkeen totiset toverit tuohduksiin. Jokapaikan aktivisti nimittäin purskahti nauruun kuultuaan, että hänen käynnistämänsä Fridays for Future -liike järjestää edelleen mielenosoituksia Saksassa.

Oikeusministeri Leena Meri järkyttyi: Näin monella turvapaikan saaneella on rikostausta
Maahanmuuttoviraston ja keskusrikospoliisin seulonnassa löytyi vakavaa rikostaustaa noin tuhannelta Suomesta turvapaikan tai toissijaista suojelua saaneelta henkilöltä. Suurimmat ryhmät ovat irakilaiset, afgaanit ja syyrialaiset. Oikeusministeri Leena Meri vaatii rikoksiin syyllistyneiden karkottamista maasta ja pitää tulosta järkyttävänä.

Antikainen: Nasima Razmyar haluaa romuttaa Suomen rajaturvallisuuslain
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää SDP:n ensimmäisen varapuheenjohtajan Nasima Razmyarin vaatimuksia käännytyslaista luopumisesta erittäin vaarallisina Suomen kansalliselle turvallisuudelle.

Halal-liha laukaisi uskonnollisen uhon – sadat mielenosoittajat vaativat intialaisravintolan sulkemista Lontoossa
Intialaisravintolan haluttomuus tarjota halal-teurastettua lihaa on kärjistynyt mielenosoituksiksi Lontoossa. Uhkaukset ovat sinkoilleet ilmassa ja poliisiakin on tarvittu rauhoittamaan pohjaan palaneita tunteita. Myös legendaarinen koomikko on sotkeutunut maailmankatsomukselliseen kiistaan.

Hollywood kääntää selkänsä transnäyttelijöille – ”Kukaan ei enää halua meitä”
Transnäyttelijöiden työtilaisuudet ovat vähentyneet, ja sukupuolivähemmistöjen edustus valkokankaalla ja televisiossa on hiipunut. GLAAD-järjestön raportin mukaan transhahmojen määrä televisiossa romahti vuodessa 79 prosenttia, eikä järjestön tutkimissa 225 elokuvassa nähty yhtäkään transhahmoa.

Järjestöpomoilla ministeritason tulot: Kärkinimen tienestit lähes 225 000 euroa
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen johtajien tulot ovat erittäin korkeita, ilmenee Verohallinnon tiedoista. Järjestöpomojen korkeimmat kokonaistulot ylittivät viime vuonna usean ministerin tulotason. Perussuomalaiset ovat arvostelleet järjestöjohtajien poliittisia hillotolppia.

Tanskan pääministeri: En kannata väestönvaihtoa – haluan tanskalaisen Tanskan
Tanskan pääministeri totesi haastattelussa, että hän ei kannata väestönvaihtoa. Mette Fredriksen haluaa Tanskan, jossa vallitsee tanskalainen kulttuuri ja joka on kristitty maa. Väestönvaihto-sanan käyttö on herättänyt paheksuntaa, mutta monet naapurimaiden poliitikot ovat myös kehuneet Fredriksenin kannanottoja ja toivoneet, että heidänkin maassaan voitaisiin puhua näistä asioista.

Purra jyrähtää rikostilastoista: ”Suomalaista yhteiskuntaa ei pidä käyttää paapomaan maahanmuuttajia, jotka ryöstävät, raiskaavat ja murhaavat”
Perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra arvostelee Facebookissa kovin sanoin Suomen maahanmuuttopolitiikkaa sekä maamme "paapomis- ja hoivateollisuutta" tuoreiden rikostilastojen valossa. Purra nostaa esiin Maahanmuuttoviraston ja KRP:n selvityksen, jonka mukaan irakilaiset, afganistanilaiset ja syyrialaiset tehtailivat kolme neljäsosaa turvapaikan saaneiden törkeistä rikoksista, ja vaatii Suomea lopettamaan koko maailman hoivaamisen veronmaksajien rahoilla.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Lue uusin: PS-lehti 4/2026

Lue lisää
PS-Naiset 2/2026

Lue lisää
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää













