

Ruoho: Maahanmuuton miljardiluokan vuotuiset kustannukset – keneltä leikataan?
Viime syksystä alkaen olen laskeskellut, miten paljon lisää pituutta tuottavuusloikkaan tarvitaan, jotta voimme kustantaa noin miljardin euron luokkaa olevat vuotuiset maahan tulleiden aiheuttamat lisäkustannukset. Muistetaan, että taloutemme oli kuralla jo ennen massiivisen pakolais/siirtolaiskriisin alkuakin.
Poliitikot yksi toisensa perään hokevat kuin transsissa, kuinka oleellista on satsaaminen kotouttamiseen. Unohdetaan, että kotouttamiseen on kyllä satsattu Suomessa jo parisen kymmentä vuotta laihoin tuloksin.
Työperusteisesti tänne tulleiden työllistymisaste ei ole surkean huono. Lähtömaakohtaista vaihtelua on. llman radikaalia muutosta kotoutuspolitiikkaan sama tilanne jatkuu, koska sosiaalisilla tuillakin pärjää käytännössä vaikka läpi elämän.
Talous ei kestä, eikä jo tiukille vedetty kansakaan kestä enää lisäleikkauksia. Moni varsinkin köyhyydessä elävä suomalainen kyseenalaistaa sen, miksi toiset saavat ilmaiset asumiset, ruuat, terveydenhuollon jne. Ihmiset, jotka ovat monen turvalliseksi luokitellun Euroopan maan läpi kuljettuaan vasta täällä Pohjolan perukoilla päättänyt hakea turvapaikkaa ja perustelleet hätänsä. Myönteiseen oleskelulupaan riittää yhden Maahanmuuttoviraston työntekijän päätös.
On aika keskustella vakavasti siitä, että terveet työkykyiset maahantulijat kustantaisivat asumisensa, terveydenhuoltonsa ym. itse, kuten muutkin terveet ja työkykyiset ihmiset – mukaan lukien monet maahanmuuttajataustaiset – Suomessa tekevät.
Olisiko alkuun vaikkapa valtion takaama, opintolainan tyyppinen henkilökohtainen velka jokaiselle oleskeluluvan saaneelle ratkaisun avain ongelmaan? Kuten opintolainassa on porkkanaa aikataulussa valmistuville, vastaavaa lainan osittaista anteeksiantoa voisi soveltaa ripeästi itsensä yksityiselle sektorille tai hoiva-alalle julkisella puolella työllistäneille ja verovaroja tuottaville. Näin myös saisimme selville, mitä maahanmuutto maksaa.
Nojaan avauksessani niihin – varsinkin opposition – väitteisiin, että nämä maahanmuuttajat rikastuttavat yhteiskuntaamme ja ovat huoltosuhteemme takia vain Suomelle eduksi. Vastaan siis otsikkoon, että leikataanpa tulijoilta itseltään, eikä enää köyhyysrajalla sinnittelevältä Suomen kansanosalta.
Veera Ruoho
kansanedustaja (ps.)
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Luonnonsuojelijat vastaan ilmakehäkiihkoilijat

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Päivän pointti: Vanha valtamedia torjuu avoimen keskustelun – vetäytyi turvalliseen tilaan suojelemaan omia kehyskertomuksiaan

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Antifaa epäillään aseellisesta hyökkäyksestä viranomaisia vastaan Teksasissa
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Suomi ei hyväksy uutta EU-yhteisvelkaa – ”Me emme kannata tällaisia järjestelyjä, me vastustamme niitä”
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että epävirallista yhteisvelkakeskustelua on jo käyty tällä viikolla euroryhmässä. Purran mukaan Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. - Jo hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Euroopan parlamentti äänesti Bulgarian liittymisestä euroon – Tynkkynen ainoa suomalaismeppi, joka äänesti vastaan
Euroopan parlamentissa äänestettiin tiistaina Bulgarian hyväksymisestä euroalueen jäseneksi. Mepit antoivat maan eurojäsenyydelle tukensa äänin 531‒69. Tyhjää äänestäneitä oli 79. Paikalla olleista suomalaisista mepeistä ainoa, joka vastusti Bulgarian eurojäsenyyttä, oli perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää