

LEHTIKUVA
Eduskunta tiukentaa maahanmuuton säännöksiä
Eduskunta pääsee vihdoin tekemään kauan odotettuja uudistuksia maahanmuuton säädöksiin. Eduskunta keskustelee lähetekeskustelussa kahdesta lakikokonaisuudesta, joiden avulla kiristetään lukuisia maahanmuuttoa ja pakolaisten käsittelyä koskevia lainsäädännön kohtia.
Näitä ovat ulkomaalaislaki, ulkomaalaisrekisteristä annettu laki, hallinto-oikeuslaki, korkeimmasta hallinto-oikeudesta annettu laki, oikeusapulaki ja säilöön otettujen ulkomaalaisten kohtelusta ja säilöönottoyksiköstä annettu laki.
Valitusaikoja lyhennetään
Hallitus esittää, että tuomioistuimet tekevät päätökset kansainvälisestä suojelusta kiireellisenä. Kansainvälistä suojelua koskevia valitusaikoja esitetään lyhennettäväksi hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Valitus Helsingin hallinto-oikeuteen olisi näissä asioissa tehtävä 21 päivän ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Samalla rajoitetaan oikeutta valittaa hallinto-oikeuden päätöksistä KHO:een. KHO voisi jatkossa evätä valitusluvan muilta kuin esimerkiksi ennakkotapausarvoltaan alennaisten päätösten osalta.
Humanitaarinen suojelu pois laista
Hallitus esittää myös humanitaarisen suojelun poistamista laista perusteena myöntää turvapaikanhakijalle oleskelulupa, vaikka edellytykset turvapaikan saamiselle eivät täyty.
Humanitaarinen suojelu on perustunut Suomen kansalliseen lainsäädäntöön, eivätkä EU-määräykset ja kansainväliset sopimukset tätä lakia Suomelta edellytä. Muutoksella pyritään saattamaan Suomen lainsäädäntö samalle tasolle muun EU:n kanssa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Pirkko Mattilan johtama hallintovaliokunta näkee tarpeellisena humanitaarisen oleskeluluvan kategorian poistamisen ulkomaalaislaista.
– Tämä seikka ei muuta sitä tosiasiaa, että Suomen lainsäädäntö täyttää Euroopan unionin ja kansainvälisten velvoitteiden vaatimukset myös vastaisuudessa, lausunnossa kerrotaan.
Suomi ei saa olla suotuisampi
Vuonna 2015 Suomeen on tullut yli 30 000 kansainvälisen suojelun hakijaa, kun edellisenä vuonna vastaava luku on ollut 3 651 hakijaa.
Valiokunta pitää perusteltuna, että vaikka viime vuonna oleskeluluvan humanitaarisella perusteella sai vain 119 henkilöä, ei Suomen lainsäädännön tule näyttäytyä tässä tilanteessa muita unionin jäsenmaita ja EU:n lainsäädännön määrittelemää kansainvälisen suojelun tasoa suotuisampana.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Leena Meri: Perheenyhdistämisellä ei torjuta terrorismia – juuret ovat kalifaattijulistuksessa

Miksi Suomi hyväksyy lähes kaikki irakilaisten ja somalialaisten turvapaikkahakemukset – maahanmuuttovirasto vastaa

Nerg: Turvapaikan saaneet somalialaiset tulevat kielitestin perusteella maan levottomilta alueilta

Ruoho: Maahanmuuton miljardiluokan vuotuiset kustannukset – keneltä leikataan?

Meri: “Vaadin selitystä Maahanmuuttovirastolta – onko muu Eurooppa julmempi vai olemmeko me vain hyväuskoisia?”

Turvapaikanhakijat valittavat ahkerasti kielteisistä päätöksistä – tänä vuonna jo 750 valitusta

Maahanmuuttoviraston Repo: Suomen kiristynyt linja näkyy vasta viiveellä

Terho: “On Suomelle kallista, jos Maahanmuuttoviraston linja on muuta Eurooppaa vapaamielisempi”

Eerola: “Nyt on etsittävä perusteet turvapaikanhakijoiden palauttamiselle – eikä porsaanreikiä maahan jäämiselle”
Viikon suosituimmat

Jari ”Suomessa ei ole katujengejä” Taponen erosi poliisin palveluksesta – perusti konsulttifirman
Sosiaalisessa mediassa kuuluisaksi tullut ylikomisario Jari Taponen on eronnut poliisin palveluksesta. Hän on perustanut oman konsulttiyrityksen, joka tarjoaa palveluksiaan muun muassa kaupungeille ja medialle. Erosta ilmoittaessaan Taponen syytti Helsingin poliisin johtoa politisoitumisesta ja poliisien vaientamisesta. Myös Taposta itseään on syytetty poliisityön politisoimisesta ja toisinajattelijoiden vainoamisesta. Tässä jutussa on yhteenveto ylikomisario Taposen värikkäästä urasta poliisina.

Antikainen: Kaasuputkimies Heinäluoman irvailu sai nolon lopun – venäläissotilaita ryömi kaasuputkissa Ukrainassa
Tiedotusvälineissä on uutisoitu tänään, että Venäjän joukot olisivat yllättäneet ukrainalaiset kaasuputken kautta Kurskin alueella viime viikonloppuna. Venäläisjoukkojen arvellaan ryömineen kaasuputken läpi kaksi päivää ja odottaneen sen sisällä vielä neljä päivää ennen nousemistaan esiin.

Pirkko Ruohonen-Lerneriltä kovaa kritiikkiä demarien Eero Heinäluomalle: “Kieroilun mestari, josta Putinkin on hänet palkinnut korkea-arvoisella mitalilla”
Demarimeppi, entinen SDP:n kansanedustaja Eero Heinäluoma on saanut Iltalehdessä osakseen kovaa kritiikkiä 16 vuotta sitten vuonna 2009 eduskunnan täysistunnossa pitämästään puheenvuorosta Nord Stream -keskustelussa samaan aikaan eduskunnassa toimineilta silloisilta kansanedustajilta. Kaasuputkea lobanneen Heinäluoman sarkastiset heitot ”suikkahattuisista, punatähtisistä ja harmaapukuisista” miehistä tämän päivän kontekstissa tuskin hymyilyttävät enää demareitakaan.

Vihreä kupla puhkesi – akkuvalmistaja Northvolt konkurssiin
Eräs Ruotsin taloushistorian suurimmista epäonnistumisista varmistui keskiviikkona, kun akkuvalmistaja Northvolt jätti konkurssihakemuksen Tukholman käräjäoikeudelle. Tuhannet menettävät työnsä ja vihreä siirtymä kokee pahan kolauksen. Konkurssin maksajiksi joutuvat käytännössä kaikki ruotsalaiset, sillä hankkeeseen sijoitetut eläke- ja verorahat katoavat kankkulan kaivoon.

Sisäministeri Rantanen: Maassa ei voi olla yhtä aikaa avoimet rajat ja korkea sosiaaliturva
Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelman uudessa jaksossa pohditaan työperäisen maahanmuuton taloudellisia ja turvallisuuspoliittisia vaikutuksia Suomelle. Sisäministeri Mari Rantanen näkee, että yleisesti ilmapiiri ja suhtautuminen maahanmuuttoon on muuttunut erilaiseksi jo koko Euroopassa. - Suhtautuminen maahanmuuttoon on tullut järkiperäisemmäksi, eli nyt osataan jo katsoa paremmin myös massamaahanmuuton haitallisia vaikutuksia eri maille.

Kristittyjä vainotaan ympäri maailmaa median vaietessa – Antikainen: Sisäministeri Mari Rantanen on toiminut oikein
Perussuomalainen sisäministeri Mari Rantanen sai tänään eduskunnan luottamuksen äänin 94–53. Vihreät esitti viime viikolla Rantaselle epäluottamusta vasemmistoliiton kannattamana. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen on tyytyväinen, että Rantanen sai eduskunnan luottamuksen. Hän muistuttaa, että kristittyjä vainotaan tälläkin hetkellä useassa maassa samalla, kun media vaikenee asiasta.

Dosentti Ari Helo moittii lukion historiankirjaa: ”Halutaanko koululaisille antaa naiiviin utopistinen kuva Euroopan ulkopuolisten alueiden historiasta ennen kolonialismin kautta?”
Historioitsija ja dosentti Ari Helo antaa tanakkaa kritiikkiä lukion historian oppikirjalle Opus 6 HI6, jonka sisällössä Helo osoittaa olevan selkeitä historiallisen ajattelun puutteita. Kirjassa esimerkiksi länsimainen monikulttuurisuuskäsitys jää tunnistamatta ja historiaa kirjoitetaan eurosokeasti, eli eurooppalaisten näkökulmaa suljetaan pois.

Antikainen: Puola irtautuu Ottawan sopimuksesta – Suomen toimittava samoin
Puolan pääministeri Donald Tusk on ilmoittanut Puolan parlamentissa, että hän haluaa maan irtautuvan jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta. Tusk on pyytänyt Puolan puolustusministeriötä aloittamaan valmistelut sopimuksesta irtautumiseksi.

Perussuomalaiset Opiskelijat: “Maahanmuuttajakiintiöt eivät kuulu korkeakoulujen yhteishakuun”
Jyväskylän yliopistosta kantautuu huolestuttavia uutisia. Hiljattain Ylen julkaiseman uutisen perusteella yliopistossa ollaan valmistelemassa tiettyihin koulutusohjelmiin omaa hakuväylää Suomea toisena kielenä opiskeleville. Perussuomalaisten opiskelijajärjestö pitää kannanotossaan suunniteltua positiivista syrjintää korkeakoulujen yhteishaussa älyvapaana toimintana.

Melko erikoista: Vieraskielisille oma väylä korkeakouluun – ”Yliopiston on pystyttävä vastaamaan muuttuviin osaamisvaatimuksiin ja muutoksiin väestörakenteessa”
Suomen yliopistoja riivaa sekin epäkohta, että eritaustaiset väestönosat eivät ole samalla tavalla edustettuina korkeakouluissa. Jyväskylän yliopisto on keksinyt epäkohtaan mainion ratkaisun: tehdään suomea toisena kielenä koulussa lukeneille oma väylä yliopistoon. Näin pystytään vastaamaan “muuttuviin osaamisvaatimuksiin ja muutoksiin väestörakenteessa".