Sisäasiainministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg puolustaa näkemystään, jonka mukaan Suomi selvittää tehokkaasti tulijoiden taustat.
Suomen Uutiset tavoitti sisäasiainministeriön kansliapäällikön Päivi Nergin kommentoimaan Suomen turvapaikanhakumenettelyä. Euroopan tilastoviranomaisen Eurostatin tietojen mukaan Suomi on vuosina 2014 ja 2015 antanut myönteisen päätöksen suurimmalle osalle irakilaisista ja somalialaisista hakijoista, vaikka näiden maiden turvallisuustilanne on olennaisesti parantunut viime vuosina.
Sisäasiainministeriön alaisuudessa toimiva Maahanmuuttovirasto vastaa itsenäisesti turvapaikkapäätöksistä.
Suomessa tutkitaan kaikki perusteet
Suomen osalta hyväksymisprosentti on ollut korkea, ja linjaa siksi moitittu löysäksi. Nergin mukaan tämä selittyy osin kansallisten turvapaikkamenettelyiden eroavaisuuksilla.
– Useimmissa EU-maissa turvapaikkamenettelyssä voi saada ainoastaan turvapaikan tai toissijaisen suojelun aseman. Suomessa puolestaan ulkomaalaislaki edellyttää, että turvapaikkamenettelyn yhteydessä tutkitaan kaikki mahdolliset oleskelulupaperusteet.
– Eurostatin tilastoissa myönteisinä päätöksinä (Suomen osalta) näkyy siten päätöksiä, jotka sisältävät ulkomaalaislain lupaperusteita. Niiden perusteella voidaan lupa myöntää kenelle tahansa ulkomaalaiselle. Tällaisia perusteita voivat olla perheside, työ, opiskelu, yksilöllinen inhimillinen syy tai viime heinäkuuhun saakka voimassa ollut tilapäinen maasta poistamisen este, Nerg selittää.
Suomen oikeuskäytäntö sallivampi
Eurostatin tilastoluvut ovat samansuuntaisia, kuin mitä perussuomalaisten europarlamentaarikko Jussi Halla-aho esitti helmikuussa. Hän arvioi maahanmuuttoviraston vuoden 2015 turvapaikkapäätöstilastoon nojaten, että yli 70 prosenttia Suomeen tulleista turvapaikanhakijoista tulee saamaan myönteisen päätöksen.
Tilaston mukaan muun muassa viime vuonna tehtiin irakilaisille 652 myönteistä ja 119 kielteistä päätöstä, eli irakilaisten osalta hyväksymisprosentti oli 85. Somaleille tehtiin 486 myönteistä ja 17 kielteistä päätöstä, hyväksymisprosentin ollessa peräti 97. Afgaaneille tehtiin 121 myönteistä ja 48 kielteistä päätöstä, eli hyväksymisprosentti oli 72.
Sisäministeriö julkaisi Halla-ahon esittämien lukujen jälkeen (11.2.) verkkosivuillaan tiedotteen, jonka mukaan arviolta vain 30-40 prosenttia turvapaikanhakijoista saa myönteisen päätöksen.
– Afganistanin, Irakin ja Somalian osalta on huomattavaa, että korkein hallinto-oikeus (KHO) on linjannut huomattavat osat niiden alueista sellaisiksi, että sieltä tuleville on automaattisesti annettava toissijaista suojelua riippumatta yksilöllisistä perusteista. KHO:n linjaus onkin liberaalimpi kuin esimerkiksi Ruotsin vastaava linjaus, Nerg sanoo.
”25 prosenttia saanut myönteisen päätöksen”
Hänen mukaansa luvuissa tulee myös huomioida Dublin-sopimuksen nojalla palautettavat, eli jo aiemmin toiseen EU-maahan rekisteröityneet hakijat.
– Vuosina 2012-2014 kaikista turvapaikanhakijoista on 36-45 prosenttia saanut myönteisen päätöksen, joista kaikki eivät ole olleet kansainvälistä suojelua. Viime ja tänä vuonna tehdyistä päätöksistä on 25 prosenttia ollut myönteisiä, mikä johtuu siitä, että aiempaa suurempi osuus on ollut raukeamispäätöksiä.
– Sisäministeriön tiedote perustui tuohon aiempien vuosien prosenttiosuuteen kaikista päätöksistä, ei aineellisesti ratkaistuista. Kielteisiä päätöksiä ovat tässä tarkastelussa aineellisesti ratkaistut eli normaalikielteiset ja ilmeisen perusteettomat kielteiset, Nerg selittää.
Humanitaarisen suojelun poistuminen vaikuttaa jo nyt
Eduskunnan käsittelyssä on ulkomaalaislain uudistusesitys, joka poistaa humanitaarisen suojelun kategorian turvapaikan saamisedellytyksenä.
– Kun viime syksynä tarkistimme maalinjauksia, päädyimme monessa tapauksessa siihen, ettei enää myönnetä toissijaista suojelua. Ulkomaalaislaissa on kuitenkin edelleen voimassa humanitaarista suojelua koskeva säännös, jonka poistamisen jälkeen olemme samalla viivalla muiden EU-maiden kanssa, Nerg sanoo.
Nergin mukaan jo sen jälkeen kun humanitaarisen suojelun poistamista koskeva lakiesitys meni helmikuussa eduskuntaan, Suomessa on jäädytetty niiden päätösten tekeminen, joita muutos koskee.
– Linjan tarkistus on jo vaikuttanut prosentteihin Afganistanin ja Irakin osalta. Somalian osalta prosentti on noussut, koska hakijoista aiempaa suurempi osa on kielitestin perusteella osoittautunut olevan kotoisin levottomalta alueelta Etelä-ja Keski-Somaliasta.
”Migrin linja aiempaa tiukempi”
Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo puolestaan kertoi viime viikolla Suomen Uutisille, että periaatteena on nyt tehdä nopeat päätökset sekä selkeästi myönteisiin että kielteisiin hakemuksiin.
– Tämä osaltaan näkyy myös (alkuvuoden osalta) myönteisten turvapaikkaratkaisujen määrissä, Repo sanoi.
– Humanitaarisen suojelun kriteerin poistaminen laista tulee laskemaan hyväksymisprosentteja. Sen jälkeen hallinto-oikeudet ottavat kantaa Migrin uuteen linjaukseen, joka on selvästi KHO:n aiempia ennakkopäätöksiä tiukempi, Nerg sanoo.
Suomi rekisteröinyt jokaisen tulijan
Kansalaiset ovat olleet huolissaan siitä, että turvapaikanhakijoiden joukossa on tiettävästi ollut henkilöitä, joilla on yhteyksiä terroristeihin ja muihin äärijärjestöihin. Lännen media toteutti maaliskuun alussa kyselyn poliiseille, jossa selvitettiin poliisien mielipiteitä maahanmuutosta. Kyselyssä ilmeni, että suurin osa poliiseista piti nykyistä turvapaikanhakijatilannetta turvallisuusuhkana muun muassa sen vuoksi, ettei hakijoiden taustoja pystytä kunnolla selvittämään.
Nerg puolustaa kuitenkin näkemystään, jonka mukaan Suomi selvittää tehokkaasti tulijoiden taustat.
– Suomen viranomaiset tekevät yhteistyötä hallitun maahanmuuton edistämiseksi. Suomi on nyt rekisteröinyt jokaisen turvapaikanhakijan, ottanut heiltä sormenjäljet, valokuvat ja puhutellut hakijat. Tämän perusteella on tehty kansainväliset tietojärjestelmävertailut.
– Toimimme yhteistyössä myös eri maiden viranomaisten kanssa terrorismin ehkäisemiseksi. Vastaanottojärjestelmää arvioidaan ja kehitetään turvallisuuden, taloudellisuuden ja toiminnallisuuden näkökulmasta, Nerg vakuuttaa.
ILKKA JANHUNEN