Sisäasiainministeriön ylijohtaja: ”Maahanmuuttovirastolla on itsenäinen päätösvalta turvapaikka-asioissa”

Maahanmuuttoviraston entinen ylijohtaja, nykyisin sisäasiainministeriön maahanmuutto-osaston ylijohtajana toimiva Jorma Vuorio uskoo, että Suomen myöntämät turvapaikat kääntyvät määrällisesti laskuun tämän vuoden aikana.

Pelkästään tänä vuonna yli 840 turvapaikanhakijaa on saanut myönteisen päätöksen. Tästä määrästä 671 hakijaa on saanut pakolaisstatuksen, joka esimerkiksi helpottaa muiden perheenjäsenten saapumista Suomeen. Toissijaisen suojelun perusteella Suomeen on toistaiseksi saanut jäädä 169 hakijaa.

Euroopan tilastoviranomaisen Eurostatin tiedon mukaan Suomi on vuosina 2014 ja 2015 antanut myönteisen päätöksen suurimmalle osalle irakilaisista ja somalialaisista hakijoista, vaikka näiden maiden turvallisuustilanne on olennaisesti parantunut viime vuosina.

Vuoriolla ei ole suoraa vastausta, miksi tilanne on tämä.

– Maahanmuuttovirastolla on itsenäinen päätösvalta turvapaikka-asioissa. Uudet ja päivittyneet turvallisuusarviot kuitenkin jatkossa vaikuttavat kielteisesti turvapaikkahakemuksien myöntämisedellytyksiin, sisäasiainministeriön maahanmuutto-osaston ylijohtaja Jorma Vuorio uskoo.

Maahanmuuttoviraston ”lepsua” linjaa ovat arvostelleet muun muassa useat perussuomalaisten kansanedustajat.

Ei enää humanitaarista suojelua

Eduskunnan käsittelyssä on parhaillaan ulkomaalaislain uudistushanke, joka poistaa humanitaarisen suojelun kategorian turvapaikan saamisedellytyksenä. Humanitaarista suojelua koskevan oleskeluluvan edellytyksistä ei määrätä EU-tasolla, vaan kyse on Suomen itsenäisesti päätettävissä olevasta asiasta. Vastaavaa ei juuri olekaan käytössä muissa EU-maissa.

– Lakiuudistuksen tarkoitus on toisaalta yhdenmukaistaa Suomen käytäntöjä muiden EU-maiden kanssa. Toisaalta uudistus edesauttaa turvapaikkamenettelyn mukauttamista Suomen kannalta kestävälle tasolle, Vuorio sanoo.

Vuorion tietojen mukaan ainakin somalialaisille on aiemmin myönnetty turvapaikkoja juuri humanitaarisen suojelun perusteella huolimatta siitä, että lähtömaan turvallisuustilanne on parantunut.

Nähtäväksi kuitenkin jää, missä määrin lakiuudistus tulee vaikuttamaan turvapaikkapäätöksiin. Suomessa kun ei ole toistaiseksi otettu käyttöön kaikkia EU:n perheenyhdistämisdirektiivin mahdollistamia lisäedellytyksiä muun muassa perheenyhdistämisen kriteerien tiukentamiseksi.

Poliisi ja Nerg eri linjoilla

Suomessa oleskelevien turvapaikanhakijoiden joukossa tiedetään olevan henkilöitä, joilla on yhteyksiä terroristeihin ja muihin äärijärjestöihin. Lännen media toteutti maaliskuun alussa kyselyn, jolla kartoitettiin poliisien mielipiteitä maahanmuutosta. Kyselyssä ilmeni, että suurin osa poliiseista piti nykyistä turvapaikanhakijatilannetta turvallisuusuhkana muun muassa sen vuoksi, ettei hakijoiden taustoja pystytä kunnolla selvittämään.

Tästä huolimatta sisäasiainministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg vakuutti maaliskuussa Ylen A2-ohjelmassa, kuinka Suomi on Euroopan kärjessä siinä, että tulijoiden taustoista saadaan tietoa.

Vuorio myöntää, ettei terroristien maahan saapumista pystytä täysin estämään.

– Tällaisten henkilöiden seulominen on haastavaa, mutta meillä on silti käytössä varsin tehokkaita keinoja. Jokainen hakija puhutellaan tarkasti ja hänen kertomaansa verrataan käytettävissä olevaan viranomaistietoon. Tarvittaessa poliisi kutsutaan mukaan selvittämistyöhön. Myös muilta turvapaikanhakijoilta voi saada tietoa epäilyttävän hakijan taustoista.