Ruohonen-Lerner meppipaikasta: ”tehtävä, jossa voin puolustaa Suomea ja suomalaisten etuja”

Pirkko Ruohonen-Lerner (ps.) kertoo päätyneensä europarlamentin kannalle perusteellisen harkinnan jälkeen.

– Puntaroin eri vaihtoehtoja ja päädyin siihen, että haluan lähteä Brysseliin. Suomella on vain 13 euroedustajaa, tehtävä on erittäin vaikutusvaltainen ja kiinnostava. Jopa 80-90 prosenttia lainsäädännöstämme saa alkunsa tavalla tai toisella europarlamentissa. Sitä kautta voi europarlamentaarikko saavuttaa jopa yhtä voimakkaan vaikutusvallan kuin ministeri kotimaan politiikassa, Ruohonen-Lerner perustelee.

Tämän käsityksen Ruohonen-Lerner on saanut keskusteltuaan useiden europarlamentaarikkojen ja eurovirkamiesten kanssa.

Ruohonen-Lerner uskoo myös yhteistyön Jussi Halla-ahon kanssa sujuvan ihan hyvin.

– Varmaan pääsemme hyvään yhteistyöhön. Hän hoitaa omat valiokuntansa ja minä omani. Minulla ei ole koskaan ollut ongelmia Halla-ahon kanssa, Ruohonen-Lerner sanoo.

Terhon valiokuntapaikat

Ruohonen-Lerner perii Suomen eduskuntaan siirtyvältä Sampo Terholta (ps.) valiokuntapaikat. Terho toimi vuodesta 2012 saakka talous- ja raha-asioiden valiokunnan jäsenenä ja varajäsenenä teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnassa vuodesta 2014 saakka. Ruohonen-Lerner sanoo puntaroineensa europarlamentin tehtävät kaikkia mahdollisia oikeita ja todellisia tai oletettuja kotimaisia mahdollisuuksia vasten. Kotimaiset mahdollisuudet toteutuisivat vasta lähiviikkoina, kun europarlamentin paikka on tarjolla nyt.

– Jos ei sitä nyt olisi ottanut vastaan, olisi paikasta pitänyt luopua, eikä korvaavasta tehtävästä ollut vielä tietoa.

– Tämä oli takuuvarma ja hyvä luottamustehtävä, jossa voin puolustaa Suomea ja suomalaisten etuja. Päätös ei lopulta ollut vaikea, kun sain rauhassa miettiä, Ruohonen-Lerner vakuutti.

Puhemiehen rutiinit eivät houkuttaneet

Hänet mainittiin myös yhtenä henkilönä eduskunnan puhemieheksi: perussuomalaiset saavat vaikutusvaltaisen vakanssin, kunhan hallitus saadaan ensin pystyyn. Ruohonen-Lerner ei tuntenut kuitenkaan suurta houkutusta virkaan.

– Puhemiehen tehtävään kuuluu paljon henkilöstöhallintoa, rutiinikokouksia ja hallintoa, jota valmistelee ja esittelee Pertti Rauhio. Hän on Eero Heinäluoman (sd.) entinen valtiosihteeri ja sosiaalidemokraattisen eduskuntaryhmän pääsihteeri, mikä ei ainakaan helpota tulevan puhemiehen tehtävää, Ruohonen-Lerner arvioi.

– Olen nähnyt sitä rutiinia kansliatoimikunnan jäsenenä niin Sauli Niinistön (kok.) kuin Heinäluomankin aikana. Sitä voi verrata kunnanhallitukseen; se hoitaa taloutta, hallintoa ja tärkeimpiä hankintoja ja rakennushankkeita, kuten eduskunnan remonttia, Ruohonen-Lerner luettelee.

Politiikkaan taas puhemies ei saisi osallistua, vaikka varsinkin Heinäluoma on sitäkin tehnyt.

Veroparatiisien rahahanat pitäisi saada tukkoon

– Haluan edistää Suomen ja suomalaisten asiaa EU:ssa – vaikuttaa talouteen, verotukseen, harmaan talouden torjuntaan, yritysten veronkierron estämiseen. Haluan myös luoda yhteisiä pelisääntöjä, ettei suurten yritysten verokikkailua eli veronkiertoa enää sallittaisi, Ruohonen-Lerner linjaa.

Ruohonen-Lerner muistuttaa Luxemburgista, joka jäi hiljattain kiinni suurten yhtiöiden veroparatiisina toimimisesta. Ylen MOT-ohjelman mukaan seitsemän suomalaista tai Suomeen kytkeytyvää yritystä kierrätti voittojaan luxemburgilaisen pääomasijoitusyhtiön kautta. Näin niiden verotus pieneni huomattavasti Suomen verottajan käsittelyssä. Veroparatiisit ottavat palveluksistaan huomattavasti pienemmän maksun. Luxemburg on vastustanut pitkään yhteistyön lisäämistä verokysymyksissä. Maa taipui viimeisten joukossa veroviranomaisten tietojen vaihtoon. Syksyllä paljastui, että Luxemburgin verokikkailuja oli ollut rakentamassa komission nykyinen puheenjohtaja Jean-Claude Juncker toimiessaan pääministerinä 1995-2013 ja valtiovarainministerinä 1989-2009.

– Tällainen toiminta pitää estää yhteisillä sopimuksilla, Ruohonen-Lerner linjaa.