Eduskunnassa käyty kuntapoliittisen välikysymyksen vastauskeskustelu hajosi laajaan erimielisyyteen hallituksen ajaman linjan hyödyllisyydestä tai haitoista. Oppositio sai tasoitusta myös hallitusryhmien puolelta, kun sieltäkin vedottiin pakkoliitoksia vastaan.
Perussuomalaisten Pirkko Ruohonen-Lerner ihmetteli, kuinka keskustelun aikana puhuttiin jopa kolmenlaisesta eri piirikuntamallista, joista yksi on perussuomalaisten oma peruskunta-piirikuntamalli.
– Harmi, ettei vaalien jälkeen valmisteltu kunta- ja sote-uudistusta yhdessä. Nyt meillä olisi jo yhteinen malli, jos olisimme valmistelleet sen parlamentaarisesti yhdessä hallitus- ja oppositioryhmien kanssa. Nyt on valitettavaa, että kinastelemme vielä kolmesta tai jopa viidestä erilaisesta mallista, Ruohonen-Lerner harmitteli.
Kokoomuksen seitsikko lähestyi perussuomalaisia
Keskustelussa vedottiin myös kokoomuksen ns. seitsikon viime kuussa esittämään piirikuntamalliin. SDP:n Sirpa Paatero kysyi, onko kokoomuksen malli sama kuin perussuomalaisten piirikuntamalli?
– Tuntuu vain, että näin vältellään isojen alueiden rakentamista, Paatero arveli.
Seitsikon mallissa kunnan tehtävistä erotetaan vaikeimmat ja kalleimmat ja annetaan ne isomman piirikunnan hoitoon. Sehän muistuttaa sekä perussuomalaisten että keskustan mallia. Sen takana olivat mm. tamperelainen Harri Jaskari ja keravalainen Eero Lehti sekä espoolainen Marjo Matikainen-Kallström.
Myös Kuntaliiton hallitus esitti piirikuntamallia jo keväällä 2011: siinä esitettiin sote-hoitoa ja toisen asteen koulutusta laajemman väestöpohjan piirikunnan hoidettavaksi.
Lauri Heikkilä (ps.) arvioi, että hallituksen kaavailemat suuret kuntakokonaisuudet heikentävät väistämättä paikallista demokratiaa. Kun alue kasvaa, alueiden edustus pienenee.
Hallitus: Oppositio keskittäisi enemmän
SDP:n ryhmäjohtaja Jouni Backman ja kokoomuksen Ben Zyskowicz väänsivät taas mustaa valkoiseksi väittämällä, että opposition esittämät maakunnalliset hallintomallit, peruskunta-piirikuntamalli ja keskustan kotikunta-maakuntamalli keskittävät valtaa enemmän kuin hallitus, joka keskittää valtaa suuriin peruskuntiin ja vielä suurempiin sote-alueisiin, joita hoidettaisiin vastuukuntapohjalta. He ihmettelivät, kuinka oppositio moittii hallitusta keskittämispolitiikasta.
– Keskusta keskittää kuntien päätösvallan maakuntiin, joita on 20 ja perustason sote-alueita 30- Se keskittää alueisiin paljon enemmän kuin hallituksen malli, Zyskowicz syytti vanhaa kiistakumppaniaan Mauri Pekkarista, joka puolestaan piti Zyskowiczin logiikkaa älyttömänä.
– Se on kansanvaltaa, kuntien itsehallintoa, tasa-arvoa ja elinvoimaisuutta, Pekkarinen puolustautui.
Kivelä: Häviääkö kuntien merkitys jatkossa?
Kimmo Kivelä (ps.) kysyi pääministeri Jyrki Kataiselta (kok.), että kun Pekka Himasen 700 000 euron tulevaisuusselonteko ei maininnut kunnista mitään niin paljastaako se tahtomattaan, ettei kunnilla ole tulevaisuudessa merkitystä?
– Tämäkö on hallituksen kuntapoliittinen linja, Kivelä kysyi.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän toinen varapuheenjohtaja Kaj Turunen kysyi myös, mitä hallitus aikoo tehdä maakunnille – katoavatko nekin kuntauudistuksen jälkeen?
Jaksavatko hoitajat?
Arja Juvonen (ps.) kysyi, ajaako hallitus toimillaan sote-tointa alas.
– Hallitus itse ajaa työntekijöitä pois hoitoalan töistä. 40 prosenttia hoitohenkilökunnasta harkitsee siirtyä toisiin töihin. Jokainen työntekijä tietää, mikä pommi odottaa vanhuksien kotihoitoa lisättäessä. Hoitajat äänestävät jaloillaan, kun he eivät enää jaksa, Juvonen varoitti.
Puheenjohtaja Timo Soini totesi tekevänsä Espoossa kuntaliitosselvitystä entisenä valtuuston puheenjohtajana ja nykyisenä rivivaltuutettuna – vaikka selvitys oli ennestäänkin olemassa.
– Tämä on juuri sitä turhaa byrokratiaa, hän moitti.
– Kun kuuntelee tätä vanhojen puolueiden väittelyä, en ihmettele ollenkaan, että te kaikki hävisitte kuntavaaleissa, Soini totesi.
