Perussuomalaisten kansanedustaja Leena Meri on huolissaan ruoka-avun riittävyydestä. Ruoka-avun tarve on rajussa kasvussa koko Suomessa.

– Jatkuvasti uutisoidaan pitkistä ruokajonoista. Jopa satojen metrien pituiset ruokajonot ovat usein arkea monelle, aiheesta kirjallisen kysymyksen jättänyt Meri huomauttaa.

Ruoka-apu tavoittaa monia väliinputoajia

Ruoka-apua järjestävät Suomessa kolmannen sektorin toimijat: useat valtakunnalliset ruoka-apuyhdistykset, työttömien omat järjestöt sekä seurakunnat.

– Näiden ruokajakoa toteuttavien tahojen mielestä ruoka-apua tarvitaan kipeästi lisää, sillä ruokajonot ovat kasvaneet koko ajan ja ruoka-avun merkitys sadoilletuhansille kansalaisille on hätäapuna elintärkeä, Meri painottaa.

Elintarvikkeita ruoka-aputoimintaan lahjoittavat päivittäin esimerkiksi pääkaupunkiseudulla useat elintarvikeliikkeet. Elintarvikejakoa suoritetaan useana päivänä viikossa.

– Ruoka-apu tavoittaa monia väliinputoajaryhmiä, muun muassa ylivelkaantuneita, sairaita, vanhuksia, työttömiä, opiskelijoita, syrjäytyneitä sekä lapsiperheitä. Ruokajaossa tulisi huomioida myös keliakiaruokaa syövät ihmiset, joille gluteeniton ruokavalio on ehdoton edellytys sairauden hoidossa, Meri sanoo.

Ranskassa ja Tanskassa satsataan apuun

Meri kehuu Ranskan ja Tanskan mallia ruoka-avun jakamisessa. Ranska päätti joulukuussa laista, joka kieltää hävikkielintarvikkeiden pois heittämisen. Laki velvoittaa lahjoittamaan ruuan hyväntekeväisyyteen ja ruokapankeille.

Tanskassa on kehitetty toimiva ruokapankkimalli ruoka-avun jakeluun ja ruokahävikin pienentämiseen. Tutkija Maria Ohisalo on kirjoittanut aiheesta Uuden Suomen blogissaan.

– Toiminta-ajatuksena on kanavoida ruokahävikki kaatopaikan sijaan hyötykäyttöön vähävaraisille. Ruokapankki jakaa keräämänsä hävikkiruoan avustusjärjestöille, jotka jakavat sen autoilla eteenpäin apua tarvitseville. Ruokaa voi hakea myös itse järjestön toimipisteistä. Ohisalon mukaan ruokaa haetaan muun muassa ruokaostoksia toimittavasta verkkokaupasta sekä tukusta, Meri kertoo.

Ruokapankilla on käytössään kylmäsäilytystiloja ja varasto, jonne ruokaa voidaan tarvittaessa varastoida ja toimittaa ruokaa tarvitseville myöhemmin. Ruokapankkia rahoitetaan sosiaaliministeriön budjetista. Sosiaaliministeriö on maksanut muun muassa avustusjärjestön bensa-, vuokra- ja vakuutuskuluja.

Toimintaa tuettava kaikin keinoin

Ohisalon mukaan toisin kuin Tanskassa, Suomessa ruoka-avun tarvetta ei ole tunnustettu virallisella tasolla sosiaalipoliittiseksi ongelmaksi.

– Ruoka-aputoimintaa ei tule yhteiskunnallisesti millään tapaa aliarvioida, vaan pikemminkin tätä toimintaa tulisi tukea eri keinoin. Suomessa ruoka-apuun lahjoittavat yritykset voivat vähentää verotuksessa nämä menot, Meri kertoo.

– Tiedossani on jo nyt, että myös yritykset olisivat kiinnostuneet antamaan enemmän lahjoituksia, jos joku toinen taho koordinoisi lahjoitukseen annettavien tuotteiden noudon ja jakelun. Heidän aikansa ei riitä jakelutoiminnan järjestämiseen avustuskohteille. Suomessa tulisi
mielestäni olla nimettynä erillinen koordinointitaho, jonka tehtävänä olisi kartoittaa kokonaisuutena, kuinka ruoka-apuun tarjoavien yritysten lahjoitustoimintaa saataisiin helpotettua. Tämä taho koordinoisi ruuanhakuprosessin kaikki vaiheet lahjoittavilta tahoilta aina ruokajakeluun saakka.