

Ruoka-avun tarve rajussa kasvussa
Perussuomalaisten kansanedustaja Leena Meri on huolissaan ruoka-avun riittävyydestä. Ruoka-avun tarve on rajussa kasvussa koko Suomessa.
– Jatkuvasti uutisoidaan pitkistä ruokajonoista. Jopa satojen metrien pituiset ruokajonot ovat usein arkea monelle, aiheesta kirjallisen kysymyksen jättänyt Meri huomauttaa.
Ruoka-apu tavoittaa monia väliinputoajia
Ruoka-apua järjestävät Suomessa kolmannen sektorin toimijat: useat valtakunnalliset ruoka-apuyhdistykset, työttömien omat järjestöt sekä seurakunnat.
– Näiden ruokajakoa toteuttavien tahojen mielestä ruoka-apua tarvitaan kipeästi lisää, sillä ruokajonot ovat kasvaneet koko ajan ja ruoka-avun merkitys sadoilletuhansille kansalaisille on hätäapuna elintärkeä, Meri painottaa.
Elintarvikkeita ruoka-aputoimintaan lahjoittavat päivittäin esimerkiksi pääkaupunkiseudulla useat elintarvikeliikkeet. Elintarvikejakoa suoritetaan useana päivänä viikossa.
– Ruoka-apu tavoittaa monia väliinputoajaryhmiä, muun muassa ylivelkaantuneita, sairaita, vanhuksia, työttömiä, opiskelijoita, syrjäytyneitä sekä lapsiperheitä. Ruokajaossa tulisi huomioida myös keliakiaruokaa syövät ihmiset, joille gluteeniton ruokavalio on ehdoton edellytys sairauden hoidossa, Meri sanoo.
Ranskassa ja Tanskassa satsataan apuun
Meri kehuu Ranskan ja Tanskan mallia ruoka-avun jakamisessa. Ranska päätti joulukuussa laista, joka kieltää hävikkielintarvikkeiden pois heittämisen. Laki velvoittaa lahjoittamaan ruuan hyväntekeväisyyteen ja ruokapankeille.
Tanskassa on kehitetty toimiva ruokapankkimalli ruoka-avun jakeluun ja ruokahävikin pienentämiseen. Tutkija Maria Ohisalo on kirjoittanut aiheesta Uuden Suomen blogissaan.
– Toiminta-ajatuksena on kanavoida ruokahävikki kaatopaikan sijaan hyötykäyttöön vähävaraisille. Ruokapankki jakaa keräämänsä hävikkiruoan avustusjärjestöille, jotka jakavat sen autoilla eteenpäin apua tarvitseville. Ruokaa voi hakea myös itse järjestön toimipisteistä. Ohisalon mukaan ruokaa haetaan muun muassa ruokaostoksia toimittavasta verkkokaupasta sekä tukusta, Meri kertoo.
Ruokapankilla on käytössään kylmäsäilytystiloja ja varasto, jonne ruokaa voidaan tarvittaessa varastoida ja toimittaa ruokaa tarvitseville myöhemmin. Ruokapankkia rahoitetaan sosiaaliministeriön budjetista. Sosiaaliministeriö on maksanut muun muassa avustusjärjestön bensa-, vuokra- ja vakuutuskuluja.
Toimintaa tuettava kaikin keinoin
Ohisalon mukaan toisin kuin Tanskassa, Suomessa ruoka-avun tarvetta ei ole tunnustettu virallisella tasolla sosiaalipoliittiseksi ongelmaksi.
– Ruoka-aputoimintaa ei tule yhteiskunnallisesti millään tapaa aliarvioida, vaan pikemminkin tätä toimintaa tulisi tukea eri keinoin. Suomessa ruoka-apuun lahjoittavat yritykset voivat vähentää verotuksessa nämä menot, Meri kertoo.
– Tiedossani on jo nyt, että myös yritykset olisivat kiinnostuneet antamaan enemmän lahjoituksia, jos joku toinen taho koordinoisi lahjoitukseen annettavien tuotteiden noudon ja jakelun. Heidän aikansa ei riitä jakelutoiminnan järjestämiseen avustuskohteille. Suomessa tulisi
mielestäni olla nimettynä erillinen koordinointitaho, jonka tehtävänä olisi kartoittaa kokonaisuutena, kuinka ruoka-apuun tarjoavien yritysten lahjoitustoimintaa saataisiin helpotettua. Tämä taho koordinoisi ruuanhakuprosessin kaikki vaiheet lahjoittavilta tahoilta aina ruokajakeluun saakka.
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Jari ”Suomessa ei ole katujengejä” Taponen erosi poliisin palveluksesta – perusti konsulttifirman
Sosiaalisessa mediassa kuuluisaksi tullut ylikomisario Jari Taponen on eronnut poliisin palveluksesta. Hän on perustanut oman konsulttiyrityksen, joka tarjoaa palveluksiaan muun muassa kaupungeille ja medialle. Erosta ilmoittaessaan Taponen syytti Helsingin poliisin johtoa politisoitumisesta ja poliisien vaientamisesta. Myös Taposta itseään on syytetty poliisityön politisoimisesta ja toisinajattelijoiden vainoamisesta. Tässä jutussa on yhteenveto ylikomisario Taposen värikkäästä urasta poliisina.

Antikainen: Kaasuputkimies Heinäluoman irvailu sai nolon lopun – venäläissotilaita ryömi kaasuputkissa Ukrainassa
Tiedotusvälineissä on uutisoitu tänään, että Venäjän joukot olisivat yllättäneet ukrainalaiset kaasuputken kautta Kurskin alueella viime viikonloppuna. Venäläisjoukkojen arvellaan ryömineen kaasuputken läpi kaksi päivää ja odottaneen sen sisällä vielä neljä päivää ennen nousemistaan esiin.

Pirkko Ruohonen-Lerneriltä kovaa kritiikkiä demarien Eero Heinäluomalle: “Kieroilun mestari, josta Putinkin on hänet palkinnut korkea-arvoisella mitalilla”
Demarimeppi, entinen SDP:n kansanedustaja Eero Heinäluoma on saanut Iltalehdessä osakseen kovaa kritiikkiä 16 vuotta sitten vuonna 2009 eduskunnan täysistunnossa pitämästään puheenvuorosta Nord Stream -keskustelussa samaan aikaan eduskunnassa toimineilta silloisilta kansanedustajilta. Kaasuputkea lobanneen Heinäluoman sarkastiset heitot ”suikkahattuisista, punatähtisistä ja harmaapukuisista” miehistä tämän päivän kontekstissa tuskin hymyilyttävät enää demareitakaan.

Vihreä kupla puhkesi – akkuvalmistaja Northvolt konkurssiin
Eräs Ruotsin taloushistorian suurimmista epäonnistumisista varmistui keskiviikkona, kun akkuvalmistaja Northvolt jätti konkurssihakemuksen Tukholman käräjäoikeudelle. Tuhannet menettävät työnsä ja vihreä siirtymä kokee pahan kolauksen. Konkurssin maksajiksi joutuvat käytännössä kaikki ruotsalaiset, sillä hankkeeseen sijoitetut eläke- ja verorahat katoavat kankkulan kaivoon.

Kristittyjä vainotaan ympäri maailmaa median vaietessa – Antikainen: Sisäministeri Mari Rantanen on toiminut oikein
Perussuomalainen sisäministeri Mari Rantanen sai tänään eduskunnan luottamuksen äänin 94–53. Vihreät esitti viime viikolla Rantaselle epäluottamusta vasemmistoliiton kannattamana. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen on tyytyväinen, että Rantanen sai eduskunnan luottamuksen. Hän muistuttaa, että kristittyjä vainotaan tälläkin hetkellä useassa maassa samalla, kun media vaikenee asiasta.

Dosentti Ari Helo moittii lukion historiankirjaa: ”Halutaanko koululaisille antaa naiiviin utopistinen kuva Euroopan ulkopuolisten alueiden historiasta ennen kolonialismin kautta?”
Historioitsija ja dosentti Ari Helo antaa tanakkaa kritiikkiä lukion historian oppikirjalle Opus 6 HI6, jonka sisällössä Helo osoittaa olevan selkeitä historiallisen ajattelun puutteita. Kirjassa esimerkiksi länsimainen monikulttuurisuuskäsitys jää tunnistamatta ja historiaa kirjoitetaan eurosokeasti, eli eurooppalaisten näkökulmaa suljetaan pois.

Perussuomalaiset Opiskelijat: “Maahanmuuttajakiintiöt eivät kuulu korkeakoulujen yhteishakuun”
Jyväskylän yliopistosta kantautuu huolestuttavia uutisia. Hiljattain Ylen julkaiseman uutisen perusteella yliopistossa ollaan valmistelemassa tiettyihin koulutusohjelmiin omaa hakuväylää Suomea toisena kielenä opiskeleville. Perussuomalaisten opiskelijajärjestö pitää kannanotossaan suunniteltua positiivista syrjintää korkeakoulujen yhteishaussa älyvapaana toimintana.

Melko erikoista: Vieraskielisille oma väylä korkeakouluun – ”Yliopiston on pystyttävä vastaamaan muuttuviin osaamisvaatimuksiin ja muutoksiin väestörakenteessa”
Suomen yliopistoja riivaa sekin epäkohta, että eritaustaiset väestönosat eivät ole samalla tavalla edustettuina korkeakouluissa. Jyväskylän yliopisto on keksinyt epäkohtaan mainion ratkaisun: tehdään suomea toisena kielenä koulussa lukeneille oma väylä yliopistoon. Näin pystytään vastaamaan “muuttuviin osaamisvaatimuksiin ja muutoksiin väestörakenteessa".

Saksalta puuttuu sotilaita, aseita ja maanpuolustustahtoa – rämäkuntoinen armeija halutaan panna kuntoon satojen miljardien velkarahalla
Saksan tuleva kristillisdemokraattien ja demarien mustapunahallitus haluaa ottaa satoja miljardeja euroja uutta velkaa romukuntoisen armeijan kohentamiseen ja antaakseen oman panoksensa Euroopan puolustamiseen. Rahalla ei saa kuitenkaan kaikkea. Vaikka yhä useampi saksalainen pelkää Putinia, niin enemmistö ei ole valmis puolustamaan ase kädessä kotimaataan.

40 vuoden taistelu on ohi ja terroristijärjestö PKK laski aseensa – Suomen 16 000 kurdille avautui toivo paluusta kotiin
Kurdien terroristijärjestö PKK lopetti aseellisen taistelun Turkissa ja avasi samalla aivan uusia näkymiä maailman suurimmalle etniselle ryhmälle ilman omaa valtiota. Poliittinen ratkaisu luo pohjan kurdien valtiolliset rajat ylittävän asuinalueen rauhoittumiselle. Turvallinen tila mahdollistaa pakolaisiksi lähteneiden paluun rakentamaan kotiseutunsa ja kansansa uutta tulevaisuutta.