Otetaan esimerkiksi Zacharias Topeliuksen henkilökohtaisen tragedian sävyttämään runoon sävelletty, lähes kaikkien suomalaisten tuntema ”Varpunen jouluaamuna”:
Joulu on koditon, varpuseni onneton – Tule tänne riemulla, ota siemen multa – En mä ole, lapseni, lintu tästä maasta – Olen pieni veljesi, tulin taivahasta.
Kyseistä klassikkoa kommentoi Philip Teir Dagens Nyheterissä aikanaan sanoen, että mitä useammin hän suomalaisia joululauluja kuuntelee, sitä enemmän hän ihmettelee, miksi ne ovat niin surullisia, ”jotten sanoisi suorastaan itsetuhoisia”.
Melankoliaa ympäri vuoden
Vastausta suomalaisen musiikin melankoliaan SVT on lähtenyt etsinyt suomenruotsalaisilta muusikoilta. Vasas flora och fauna -yhtyeestä Mattias Björkas toteaa vaatimattomasti, ettei ole kuullut kaikkia suomalaisia joululauja.
– Kuulemani laulut ovat tonaliteetiltaan melkoisen synkeitä Björkas sanoo ja pohtii, että melankolia on esillä suomalaisessa musiikissa laajemminkin:
– Luulenpa sen olevan vallalla ympäri vuoden, ainakin kaikkina juhlapäivinä.
