LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
AI eli tekoäly vaikuttaa jo nyt satojen miljoonien, ehkäpä miljardin ihmisen arkeen. Jopa 90 prosenttia yrityksistä hyödyntää sitä tänään tavalla tai toisella. AI ei siis ole joku kummajainen, joka ilmestyy jostakin ja mullistaa kaiken. Se on jo täällä.
Kuinka kauan kestää, ennen kuin tekoälymalli kykenee ottamaan mittaa ammattimaisesta virologiryhmästä? Kysymyksen esitti Forecasting Research Institute (FRI). Lääketieteen asiantuntijat ennustivat AI:n pesevän virologiryhmän vuonna 2030 ja tulevaisuudentutkijat veikkasivat vuotta 2034.
OpenAI:n o3-malli selviytyi virologien tehtävistä jo viime huhtikuussa.
Göteborgs Postenin politiikan toimittaja Adam Cwejman kertoo kyseisen esimerkin AI:n kehitysvauhdista mielipidekirjoituksessaan. Kieliallien kehitys onkin ollut hämmästyttävää sitten talvesta 2022, jolloin ChatGPT näki päivänvalon.
Datakeskuksiin, energiainvestointeihin ja AI-mallien kouluttamiseen sijoitettu pääoma on yksi aikamme suurimmista taloudellisista panostuksista, myös inflaatiokorjattuna.
Aiemmin varsinkin pelikoneiden näytönohjaimistaan tunnettu Nvidia on nykyään maailman arvokkain yhtiö ja siruillaan sekä ohjelmistoillaan AI:n kehityksen moottori.
Tulostakin syntyy. Mallien taitotaso kasvaa eksponentiaalisesti ja niitä hyödynnetään nyt niin toimistotöissä, hallinnossa, tutkimuksessa, koneiden ohjaamisessa kuin monilla muilla digitaalisilla ja tietointensiivisillä aloilla.
AI:n näyttöihin skeptisesti suhtautuvat muistuttavat mielellään siitä, että kielimallit sekoilevat ja hallusinoivat vastauksissa ja kehittelevät olemattomia totuuksia. Kuulostaa jotenkin tutulta, sillä niinhän ihmisetkin tekevät.
Ja jos ja kun katsoo maailmaa tänään, ei ihmisen älynlahjoista ylipäänsä saa kovin kummoista käsitystä.
– Vuodesta 2022 lähtien tapahtunut kehitys tekoälymalleissa ylittää moninkertaisesti ihmisen kyvyn kehittyä, ratkaista ongelmia ja hankkia lisätietoa. Itse asiassa meidän ei tarvitse tehdä ennusteita siitä, milloin tekoälymallit osittain tai kokonaan korvaavat ihmistyötä. Voimme olla varmoja, että kun se on mahdollista, toteuttamiskelpoista ja laillista, niin näin myös tapahtuu monilla aloilla, Cwejman kirjoittaa.
Meneillään oleva talouden ja työnteon murros muistuttaa joiltain osin sitä, mitä tapahtui, kun maatalous koneellistui tai kun maailma teollistui. Erojakin toki on ja merkittävin on se, että voitot keskittyvät harvoille megayrityksille, ”joilla on mahdollisuus luoda kaikkein nopeimmat, tehokkaimmat ja laajamittaisimmat tekoälypalvelut”.
– Työn ja pääoman välinen ristiriita, joka on aina ollut olemassa kapitalistisissa talouksissa, tulee näkyväksi. Kun voitot keskittyvät harvoille yrityksille, kustannukset sopeutumisesta, työttömyydestä ja rakennemuutoksesta leviävät paljon laajemmalle.
Cwejmanin mukaan on toissijaista pohdiskella sitä, milloin AI:n kyvykkyys lopullisesti ylittää ihmisen suorituskyvyn rajat. Eli milloin ihmisen työpanos tulee tarpeettomaksi ja kilometritehdas alkaa.
– Kun se on mahdollista, sitä ei voi estää.
Yhteiskunnan elätettäviksi voivat olla jäämässä sekä koulutusta vailla olevat että myös hyvin koulutetut, joiden verorahoilla hyvinvointiyhteiskunta pyörii.
Kehitystä ei siis voi estää, joten olisi erittäin painavia syitä varautua poliittisesti ja taloudellisesti siihen, mitä työn mullistus merkitsee.
– Poliittinen päättäjä, joka jättää tämän huomiotta, muistuttaa niitä konservatiivisia poliitikkoja, jotka ensimmäisen maailmansodan jälkeen eivät tunnistaneet merkkejä alkavasta sosiaalisesta ja poliittisesta vallankumouksesta.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Poliisin mukaan tietoverkkorikokset eli nettihuijaukset ovat lisääntyneet viime vuosina. Perussuomalainen poliisitaustainen kansanedustaja Merja Rasinkangas kehottaa suomalaisia tarkkaavaisuuteen ja varovaisuuteen nettihuijausten varalta.
Opetushallitus on työstänyt tekoälysuositukset varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen. Tekoälyosaamisen edistäminen on osa opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden toimeenpanoa kaikilla kouluasteilla. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman painottaa, että on tärkeää osata säilyttää kriittinen suhtautuminen tekoälyn käyttöön.
Trumpin hallinto vakuuttaa, että yhdysvaltalainen tekoäly on vapaa ideologisesta puolueellisuudesta eikä se rajoita kansalaisten oikeutta vapaaseen ilmaisuun, sanoi Yhdysvaltain varapresidentti J. D. Vance puheessaan Pariisissa järjestetyssä huippukokouksessa, jossa oli läsnä yritysjohtajia ja valtionpäämiehiä.
Totuus ja taru ovat jo tänään sekoittuneet tavalla, jonka selvittäjät ovat kortilla. Tekoäly on viimeinen niitti reaalimaailmalle ja vauhti sen kun kiihtyy. Monen hyvän asian lisäksi AI pystyy hämmästyttäviin suorituksiin pahan akselilla. Mielipiteisiin vaikuttaminen on nyt helpompaa ja halvempaa kuin koskaan.
Reippaat 10 000 hyvinvoivaa luovien alojen vaikuttajaa on huolestunut toimeentulostaan, sillä kulttuuriväen leipäpuun juurelle on ilmestynyt kirves. Työkalun nimi on tekoäly (AI) ja se hyödyntää lupaa kysymättä artistien ja taitelijoiden aikaansaannoksia. -Se pitäisi kieltää, vaatii kulttuuriväki ukaasissaan.
Viikon suosituimmat
Suomen Uutiset teki faktantarkistuksen Ilta-Sanomien käyttämän faktantarkistajan poliittisista kytköksistä. Tarkistuksessa selvisi, että Keskisarjan puheita arvioivalla faktantarkistajalla on taustaa ja kytköksiä vihreisiin.
Eilisessä A-studiossa Yle oli etukäteen tavoitellut asetelmaa, jossa maahanmuuton haittoja ja kustannuksia veronmaksajalle hämärretään tunnepuheella ja pöyristelyllä. Tällä kertaa Yle ei täysin onnistunut.
Onko sellainen tilanne tuttu, ettet saanutkaan kerralla apteekista mukaasi kaikkia Kela-korvattavia lääkkeitäsi? Suomessa on voimassa älytön systeemi, josta puhutaan liian vähän. Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen vaatii loppua apteekeissa asioivien turhalle edestakaisin juoksuttamiselle.
Minneapolisissa tapahtui kouluammuskelu, jossa hyökkääjä tappoi kaksi lasta ja haavoitti lähes kahtakymmentä. Suomen valtamedia jätti järjestelmällisesti kertomatta, että ampuja oli Trumpia ja juutalaisia vihaava "transnainen".
Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja palaa vielä tämän viikon mediakohuun toteamalla, että hän hyvin ymmärtää, miltä Jussi Halla-ahosta aikoinaan tuntui selittää sata kertaa sama asia samoille ihmisille, jotka eivät ymmärrä tai eivät tahdo ymmärtää varsin selkeitä seikkoja.
Tampereen kaupunginvaltuuston ensimmäisessä syyskokouksessa käytiin eilen vilkas keskustelu pride-liputuksesta luopumisesta, josta perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Marika Puolimatka ja joukko perussuomalaisten, kristillisdemokraattien sekä kokoomuksen valtuutettuja oli jättänyt aloitteen viime kaudella.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kirjoittaa Suomalaisuuden Liiton Suomen Mieli -julkaisussa väestönvaihdoksesta, joka ei ole salaliittoteoria vaan korkean maahanmuuton ja kantaväestön matalan syntyvyyden synnyttämä ilmiö, josta aikamme tullaan muistamaan historiankirjoissa, jos asialle ei tehdä jotain. - Suomalaisuuden pelastamiseksi tarvitaan tervettä ylpeyttä omasta suomalaisesta kulttuurista ja omista juurista, jota ilman kansallinen pelastuminen ei ole mahdollista, Grönroos kirjoittaa.
