Pelko puolustuskyvyn romahtamisesta näyttää lisäävän Naton kannatusta Ruotsissa. Natoa kannattaa nyt 32 prosenttia ruotsalaisista, kun kaksi vuotta sitten kannattajia oli vain 23 prosenttia. Asia selviää Svenska Dagbladetin tuoreesta kyselystä.
– Monet ruotsalaiset kyseenalaistavat armeijan mahdollisuuden suojella Ruotsia, tulkitsee valtiotieteilijä Ulf Bjereld kyselyn tulosta.
– Myös Venäjän kehitys mietityttää monella tavalla. Poliittinen ilmapiiri on autoritaarinen, Venäjä käyttäytyy joskus aggressiivisesti naapureitaan kohtaan ja sen armeija varustautuu uudelleen, Nato-kysymyksiin erikoistunut Bjereld jatkoi.
40 prosenttia ruotsalaisista vastustaa vieläkin Nato-jäsenyyttä, mutta vastustajien osuus on pienentynyt merkittävästi: kaksi vuotta sitten Natoa vastusti vielä 50 prosenttia vastaajista.
– Tämä osoittaa, että mielipiteisiin voi vaikuttaa, vaikka Nato-jäsenyytt tuskin edes mainittiin kevään keskustelussa, Bjereld arvioi Svenska Dagbladetissa.
Bjereldin mukaan kyse ei ole mistään Nato-kaipuusta vaan siitä, että ihmisten mielestä Ruotsin pitää saada tarvittaessa apua, jos se ei pysty itse huolehtimaan alueensa koskemattomuudesta. Nato-kysymys on ollut Ruotsissa “icke-fråga”, asia josta ei edes keskustella.
ps verkkotoimitus
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra ottaa Facebookissa kantaa Iltalehden faktojen vastaiseen uutisointiin hallituksen säästöistä. Purran mukaan Iltalehti ei kanna mitään vastuuta siitä, että se johtaa ihmisiä harhaan virheellisellä uutisoinnillaan.
Ison-Britannian paikallisvaalien tulos on lähes vallankumous, sillä se merkitsee käytännössä perinteisen kaksipuoluejärjestelmän tuhoa. Nigel Faragen Reformipuolue sai vaaleissa murskavoiton, mutta se ei tunnu olevan edelleenkään uutinen Suomessa. Muualla maailmassa kylläkin.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman kertoo maahanmuuton kustannusten olleen Suomelle ja Euroopalle massiivisia ja selkeästi mukanaan tuomia hyötyjä suurempia. Taloustieteen emeritusprofessori Matti Virénin tekemän karkean arvion mukaan maahanmuuton hintalappu Suomessa olisi noin 10,5 miljardia vuodessa perustuen hollantilaistutkimuksen tuloksiin.
Nigel Faragen maahanmuuttokriittinen ja kansallismielinen Reformipuolue pyyhki perinteisillä puolueilla pöytää Britannian paikallisvaaleissa. Konservatiivit ja työväenpuolue suorastaan romahtivat äänestäjien purkaessa raivoaan nykyvaltaa vastaan. Kahden puolueen valtakausi Britanniassa on ohitse.
Eduskunta hyväksyi tänään hallituksen esityksen ulkomaalaislain muuttamisesta äänin 103-53. Esityksen myötä turvapaikanhakijoiden tekemät uusintahakemukset vähentyvät merkittävästi eikä niiden avulla voi enää estää maasta poistamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtisen mielestä vanha laki on ollut hyvin ongelmallinen.
Ulkomaalaistaustainen väestönkasvu ei tue kunnallista verotulojen kehitystä, vaan päinvastoin heikentää kuntataloutta. Ajatuspaja Suomen Perustan aiemmissa tutkimuksissa osoitettu ilmiö maahanmuuton negatiivisista talousvaikutuksista konkretisoituu nyt Vantaalla, jonka tuloverotuotot ovat kääntyneet laskuun, vaikka kaupungin väestömäärä kasvaa.
Naudan jauheliha on loppu kaupasta. Ihmiset huolestuvat vasta silloin, kun lihatiskiltä ei enää löydy sitä, mitä on totuttu ostamaan, kirjoittaa perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen.
Suomi laittoi Sanna Marinin hallituksen aikana nimensä EU:n yli 700 miljardin euron elpymisvälineeseen, jonka Suomi ja muut ”vauraat maat” maksavat. Samalla avattiin portti uusille velkaveivauksille.
