Vasemmalla: Ruotsin valtiovarainministeri Elisabeth Svantesson kommentoi hallituksen tulevaa tukiuudistusta.
3. luetuin
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Ruotsin porvarihallitus yhdessä ruotsidemokraattien kanssa on viimeistellyt laajan tukiuudistuksen, jonka ydin on yksinkertainen: Ruotsiin muuttavan on joko odotettava viisi vuotta tai hankittava riittävät tulot ennen kuin hän pääsee käsiksi suureen osaan maan sosiaaliturvajärjestelmää. Ruotsi on samaan aikaan uudistamassa myös toimeentulotukeaan nykyistä aktivoivammaksi. Asiasta uutisoi Ruotsin yleisradioyhtiö SVT.
– Ei ole itsestäänselvää, että Ruotsiin maahanmuuttavalla on ensimmäisestä päivästä alkaen pääsy kaikkiin sosiaalivakuutusjärjestelmämme osiin. Päinvastoin, pidämme kohtuullisena, ettei hänellä sitä ole, totesi valtiovarainministeri Elisabeth Svantesson lehdistötilaisuudessa.
Käytännössä uudistus tarkoittaa, että lapsilisä, asumistuki, vanhempainraha ja sairauspäiväraha edellyttävät jatkossa joko viiden vuoden asumishistoriaa EU- tai ETA-alueella tai riittäviä ansiotuloja.
Etuudet, joihin vaaditaan kvalifiointia tai viiden vuoden asumisaikaa
On myös mahdollisuus pikakaistaan, jos ansaitsee vähintään noin 3 500 euroa kuukaudessa kuuden kuukauden ajan tai on työskennellyt riittävästi kahden vuoden jaksolla. Ruotsidemokraattien maahanmuuttopoliittinen edustaja Ludvig Aspling kommentoi:
– Lähetämme myös signaalin turvapaikanhakijoille, jotka haluavat hyödyntää etuuksia välttääkseen oman toimeentulonsa hankkimisen: valitse mieluusti jokin muu maa.
Perustelut ovat tutut kaikille, jotka seuraavat pohjoismaisesta hyvinvointivaltiokeskustelua. Ulkomailla syntyneiden työttömyysaste on Ruotsissa yli kaksinkertainen kantaväestöön verrattuna, ja monet maahanmuuttajat ovat viettäneet maassa vuosia pystymättä elättämään itsensä.
Toimeentulotuki uudistuu samalla. Uudistuksen kohdistuu suuriin lapsiperheisiin, jotka usein ovat maahanmuuttajia. Toimeentulotuki pienenee 75 prosenttia jokaista neljättä lasta seuraavaa lasta kohden. Yksinhuoltajilla leikkaus on 40 prosenttia neljännestä lapsesta alkaen.
Viisilapsiselle kahden vanhemman perheelle, joka hallituksen tyyppiesimerkin mukaan voi tällä hetkellä saada 46 500 kruunua kuukaudessa erilaisina tukina, toimeentulotuki pienenee reilulla 8 000 kruunulla.
Samalla otetaan käyttöön työllistymispreemio: tuelta töihin siirtyville maksetaan 18 kuukauden ajan preemio, joka vastaa 15 prosenttia enintään 25 000 kruunun kuukausipalkasta. Tarkoitus on tehdä työnteosta aidosti kannattavampaa kuin tukien varassa eläminen.
Kaikki kunnat velvoitetaan 1. heinäkuuta 2026 alkaen vaatimaan toimeentulotuen saajia osallistumaan aktivointitoimiin, kuten harjoitteluun tai yhteiskunnallisesti hyödyllisiin tehtäviin. Yli kolme kuukautta tuella olleille aktivointi, työskentely kunnan osoittamissa töissä on täysipäiväistä työkyvyn mukaan.
Sosiaaliturvaan syvällisesti perehtyneen valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Asmo Maanselkä on seurannut naapurimaan uudistusta tiiviisti.
Maanselän mukaan Suomessa ja Ruotsissa on molemmissa yhtäläinen pohjoismainen asumisperusteinen sosiaaliturvamalli, jossa pysyvä asuminen on tärkein kriteeri sosiaaliturvalle pääsyyn – ei työskentely eikä kansalaisuus. Suomessa tämä on kirjattu sosiaaliturvalainsäädäntöön ja Kela-lakiin, Ruotsissa vastaavaan Försäkringskassan-järjestelmään. Lisäksi molempia maita sitoo sama EU:n sosiaaliturva-asetus (883/2004).
Maanselkä katsoo, että uudistus on juridisesti ja rakenteellisesti siirrettävissä Suomeen. Se ei edellytä perustuslain muuttamista, se on yhteensopiva EU-oikeuden kanssa, ja sen peruslogiikka — sosiaaliturva edellyttää vastavuoroisuutta — on sovitettavissa suomalaiseen järjestelmään. Ainoa todellinen este on poliittinen tahto.
Uudistuksessa on Maanselän mukaan kuitenkin myös varjopuolensa Suomen kannalta.
– Tervehdin ilolla Ruotsin päätöstä. Ongelma on kuitenkin se, että Suomen suhteellinen houkuttelevuus elintasopakolaisten silmissä kasvaa, kun muut pohjoismaat kiristävät maahanmuutto- ja sosiaaliturvapolitiikkaansa. Jos emme saa omaa järjestelmäämme korjattua pohjoismaiselle tasolle, sosiaaliturvaperäinen maahanmuutto tulee räjähtämään käsiin.
Ruotsin viesti on Maanselän mukaan naapurimaille on kirkas: pohjoismaiseen hyvinvointivaltioon on tervetullut – mutta sisäänpääsy edellyttää halua tehdä töitä ja kantaa kortensa kekoon.
– Jos uudet pelisäännöt eivät sovi, on parempi etsiä muualta. Suomella ei ole varaa jäädä muiden pohjoismaiden kelkasta.
– Mitä Suomi voisi Ruotsin esimerkistä oppia? Ruotsin uudistus on merkittävä siksi, että se osoittaa Tanskan lisäksi myös Ruotsin kykenevän asettamaan selkeitä ehtoja sosiaaliturvalle ilman oikeudellisia esteitä. Viiden vuoden asumisaikaehto kiteyttää ajatuksen, josta on käyty kasvavaa keskustelua myös Suomessa: sosiaaliturvan tulisi perustua vastavuoroisuuteen, ei pelkkään maassa oleskeluun.
Erityisavustaja Asmo Maanselkä. Arkistokuvaa.
Faktalaatikko: Tuet, joita leikkuri koskee
Vanhempainraha alin- ja perustasolla (föräldrapenning på lägsta- och grundnivå) Vanhempainraha on korvaus, jota maksetaan vanhemmille lapsen hoidon ajalta työstä poissaolon sijaan. Alin taso on kiinteä minimisumma niille, joilla ei ole työhistoriaa tai joiden tulot ovat hyvin pienet. Perustaso on hieman korkeampi kiinteä summa, joka maksetaan jos henkilöllä ei ole riittävästi ansiotuloja ansiosidonnaisen tason saamiseksi.
Lapsilisä mukaan lukien monilapsenlisä (barnbidrag inklusive flerbarnstillägg) Lapsilisä on universaali, tuloista riippumaton kuukausittainen tuki kaikille alle 16-vuotiaiden lasten vanhemmille. Monilapsenlisä on lisäosa, joka kasvaa perheen lapsiluvun mukaan — mitä enemmän lapsia, sitä suurempi lisä.
Asumistuki (bostadsbidrag) Pienituloisille lapsiperheille ja nuorille aikuisille maksettava tuki asumiskulujen kattamiseksi. Tuen suuruus riippuu tuloista, vuokran määrästä ja perheen koosta.
Sairauspäiväraha ja toimintakykykorvaus takuukorvauksen muodossa (sjukersättning och aktivitetsersättning i form av garantiersättning) Sairauspäiväraha on pysyvää tai pitkäaikaista työkyvyttömyyttä varten, kun henkilö ei lääketieteellisistä syistä pysty enää työskentelemään. Aktivitetsersättning on vastaava etuus alle 30-vuotiaille. Takuukorvaus (garantiersättning) on näiden etuuksien minimipohja — se turvaa tietyn minimitason niille, joilla ei ole riittävää työhistoriaa ansiosidonnaisen korvauksen saamiseksi.
Asumislisä (bostadstillägg) Eläkkeensaajille tarkoitettu lisätuki asumiskulujen kattamiseen, jos eläke ei riitä vuokran maksamiseen. Eri etuus kuin asumistuki — kohdistuu erityisesti pienituloisiin eläkeläisiin.
Hoivatuki (omvårdnadsbidrag) Tuki vanhemmille, joiden lapsi tarvitsee erityistä hoivaa tai huolenpitoa vamman tai pitkäaikaissairauden vuoksi. Korvaa osittain sen, että vanhempi joutuu vähentämään työntekoaan lapsen hoidon takia.
Lisäkustannuskorvaus (merkostnadsersättning) Korvaus niille, joilla on vamman tai pitkäaikaissairauden vuoksi tavanomaista suurempia arjen kustannuksia — esimerkiksi erityisruokavalio, liikkumisapuvälineet tai henkilökohtainen apu. Ei sido työskentelyyn tai tuloihin.
Vanhusten toimeentulotuki (äldreförsörjningsstöd) Viimesijainen toimeentuloturva ikääntyneille, joiden eläke tai muut tulot jäävät alle tietyn minimitason. Käytännössä takaa sen, että eläkeikäisellä on varaa asumiseen ja perustoimeentuloon, vaikka työhistoria olisi lyhyt tai olematon.
Toimeentulotuki (försörjningsstöd) Viimesijainen.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyar on pitkään ajanut politiikassa maahanmuuton lisäämistä ja korostanut vastaanottokeskusten tarpeellisuutta. Samaan aikaan hän on itse toiminut hallitusjäsenenä yrityksessä, joka tuottaa näitä palveluita.
Vantaa on Suomen vieraskielisin kaupunki, jonka asukkaista lähes kolmannes puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Luvut puhuvat puolestaan kaupungista, jossa työttömyys ja riippuvaisuus sosiaalituista ovat huippuluokkaa koko maan tasolla. Vantaa voi näyttää suunnan, johon Suomi on maahanmuuton myötä menossa - jos sitä ei selvästi rajoiteta.
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Iranin kansa ryntäsi riemuitsemaan kaduille heti kun tieto uskonnollisen diktaattori Ali Khamenein kuolemasta oli varmistunut. Pelon ja kauhun tilalle oli tullut toivo, joka näkyi ja kuului myös Iranin ulkopuolella.
Tampereen kaupunki on ryhtynyt tekemään pummilla matkustajien unelmista totta. Tampereen joukkoliikenteen uusi ohjeistus sallii, kuinka liputtomat matkustajat voivat kärähdettyään jatkossa vain poistua ratikasta tai bussista omille teilleen ilman maksua tai henkilötietojen antamista.
Mailiin tupsahti uutiskirje, jossa MustReadin toimittaja Erkka Railo tenttaa Ylen uutta toimaria Marit af Björkestenia. Ylen mielestä yhtiön tehtävä on yhdistää suomalaisia, mutta toisaalta poliittinen polarisaatio vaikeuttaa yhteiskunnallista keskustelua, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Matias Turkkila.
Useat voimakkaat räjähdykset ravistelivat Iranin pääkaupunkia Teherania lauantaina aamulla. Israelin armeijan mukaan iskujen kohteena oli muun muassa Iranin johdon kokous, joka tiettävästi pidettiin ajatolla Ali Khamenein palatsissa. Ainakin osa Iranin uskonnollisesta ja sotilasjohdosta on saanut surmansa.
Kansanedustaja Joakim Vigeliuksen keräämä lista kertoo korutonta kieltään siitä, miten kepu nykyisin pyrkii aktiivisesti peittelemään aiempia maahanmuuttolinjauksiaan. Äskettäinhän puolue oli vielä vaatimassa Suomeen 40 000 maahanmuuttajaa lisää joka vuosi tekemään töitä. Kepun maahanmuuttopolitiikka näyttääkin menevän minne tuuli milloinkin kuljettaa.
Jos SDP voittaa vaalit ja sosialistivetoinen hallitus on vallassa, julkinen talous ajautuu kriisiin 2030-luvulla. Luottoluokitukset tippuvat. Riskpreemiot velalle nousevat. Luotto loppuu, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja, tekniikan tohtori Jussi Lindgren.
